Kirjailija ja lavarunoilija Rosanna Fellman haastaa stereotypiat – Satiiri ja musta huumori värittävät "sekakielistä" uutuusteosta, jonka päähenkilö on suomenruotsalainen naispresidentti

Anni Saari

Entä jos Suomen presidentti olisi suomenruotsalainen nainen? Tai yksi kirjan kertojista autistinen?

Pietarsaarelaissyntyisen Rosanna Fellmannin runoteoksissa ääneen pääsevät myös vähemmistöjen edustajat.

”Ei mennyt niin kuin Strömsössä” -termi on tuttu suomenkielisillekin, ja esikoisteoksessaan Strömsöborna (2019) Fellman antoi äänen ihmisille, joiden elämä ei mene ideaalin mukaisesti. Hän halusi haastaa suomenruotsalaisista annettua onnellisen, hyvinvoivan ja rikkaan stereotypiaa.

Kirja nostettiin mm. Tanssiva Karhu -runopalkintoehdokkaaksi, ja Fellman sai kiitosta siitä, että suomenruotsalaisessa kirjallisuudessa näytetään muutakin kuin niitä ihmisiä, joilla kaikki menee hienosti.

. Helmikuussa Fellmanilta ilmestyi toinen teos Republikens President – Tasavallan Presidentti . Se käsittelee satiirisella tyylillä poliittista valtaa, sukupuolta ja kaupallisuutta. Teoksen päähenkilö on Rouva Presidentti, siis naispuolinen presidentti.

Vallan ja sukupuolen suhde kiinnosti Fellmania, koska se näkyy jokaiselle erilaisten rooliodotusten myötä jo varhaisessa vaiheessa. Aihetta voi kirjallisuudessa käsitellä monella tavalla.

– Suuressa mittakaavassa kyse on yhteiskunnan normeista, mutta se näkyy myös arkipäiväisissä asioissa, hän toteaa.

Kirjassa presidentti ei esimerkiksi halua pukeutua kukkakuvioiseen mekkoon, koska feminiinisyys ei ammatissa ole etu.

. Yksityisyyden varjelua Presidentin rooliin kohdistuu valtavia odotuksia, joiden mukaista elämää hän pyrkii kirjassa elämään. Paineet kohdistuvat myös yksityiselämään.

– Sauli Niinistökin on saanut palautetta siitä, että hän pitää lapsensa poissa julkisuudesta, Fellman toteaa.

Paineiden purkautuessa tarvitaan ”kriisikokous valtioneuvoston kriisiryhmän kanssa”.

Rouva Presidentillä yksityiselämää on melko vähän, sillä hän tekee valtavasti töitä ja kokouksia on aamusta iltaan. Fellmanille tämä on kritiikkiä nykypäivän työelämää kohtaan.

– Kaikki tekevät liikaa töitä, ja kaikki on yhtä tehostamista. Ihmisellä voi olla seitsemän kokousta päivässä ja sitten sanotaan, että jos näin ei ole, kaikki romahtaa.

. Olemme siis ajatelleet että sulla olis / käsilaukku missä murojen ja sipsien logo näkyis / puhuisit Saksan ulkoministerin kanssa / kameroiden edessä ja OHO hupsista tässähän / on murosipsilaukku. Republikens President . Presidentti edustaa kirjassa liberaaleja, jotka ovat vieneet markkinavetoisuuden äärimmilleen. Poliitikoillakin on sponsorit, joiden logojen pitää näkyä valtiovierailuilla.

. Fellman suosii sekakieltä Kirja on pääosin ruotsinkielinen, mutta siinä käytetään myös suomea ja hiukan englantia. Tämä johtuu aiheesta.

– Suomen presidentti ei voi puhua ruotsia töissä, se olisi täysi mahdottomuus. Siksi presidentti puhuu kirjassa suomea keskustellessaan muiden kanssa, mutta hänen omat ajatuksensa ovat ruotsiksi. Kirja on myös kokeilu siitä, millaista oikeasti olisi, jos presidentti edustaisi vähemmistökieltä, Fellman kertoo.

Myös korkea ja matala, virallinen ja epävirallinen kieli kohtaavat.

. Detta är min ursäkt till folket / förlåt att jag varit kännissä / vid min arbetsbord. Republikens President . – Tässä kirjassa sitä vaadittiin. Edellinen kirjani oli enemmän puhekielistä, Fellman toteaa.

Rosanna Fellman on esiintynyt pitkään lavarunoilijana. Nelisen vuotta sitten hän alkoi puhua esityksissään myös suomea, vaikka koki, ettei osannut sitä kovin hyvin. Fellman kertoo pelänneensä, että ihmiset nauravat, mutta käänsi häpeän ja huonouden kokemuksen osaksi esitystä.

– Jos ei haasta itseään, ei kehity. Ei ole hauskaa olla paras jossain vaan kokeilla uusia asioita.

. Lavarunouden kieli on Fellmanin mukaan aivan erilaista kuin kirjoitettu.

– Lavarunous on esitys. Siinä kirjoitan sen, miten esiinnyn, oikeastaan siitä tulee melkein teatteria. Ja se on puhekielistä.

. Kirjassakin lavarunouden keinoja voi kokeilla, jolloin sivusta tulee ikään kuin näyttämö. Republikens President -teoksessakin säkeet tai kirjaimet on toisinaan aseteltu sivulla erikoisesti, jolloin ne saavat uusia merkityksiä.

Kirjoitettu kieli on kuitenkin viimeisteltyä ja siinä voi käyttää esimerkiksi metaforia ja vaikeampia termejä.

. Kuka? Rosanna Fellman

Kirjailija ja lavarunoilija.

Syntynyt Pietarsaaressa vuonna 1995.

Opiskellut kirjallisuustiedettä Åbo Akademi:ssa. Asuu Turussa.

Esikoisteos Strömsöborna (2019) oli Tanssiva karhu -palkintoehdokkaana.

Voitti Strömsöborna-teoksen myötä Kynnys ry:n Vimma-kulttuuripalkinnon.

Republikens President - Tasavallan presidentti ilmestyi helmikuussa 2022.

Tue, 5/24

Kirjaudu sisään

Tue, 5/24

Kirjailija ja lavarunoilija Rosanna Fellman haastaa stereotypiat – Satiiri ja musta huumori värittävät "sekakielistä" uutuusteosta, jonka päähenkilö on suomenruotsalainen naispresidentti

Jaa artikkeli

Haluatko lukea artikkelin?

Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje

Katuosoitteet

Puhelin