Kirjastojen osto- ja tilaustuilla suuri merkitys kulttuurialalle – lokakuussa esitetyllä lakkautuksella olisi valtavat kertausvaikutukset

VAASA

. Erityistä kummastusta monissa kulttuurialan toimijoissa herätti se, että leikkauslistalle päätyivät myös yleisille kirjastoille myönnettävät vähälevikkisen kirjallisuuden ostotuki ja kulttuurilehtien tilaustuki. Kulttuurileikkausten peruuntuminen pelasti myös nämä tukimuodot lakkauttamiselta.

. Vähälevikkisen kirjallisuuden ostotuki on kunnan asukasluvusta riippuen 1 800–12 400 euroa vuodessa. Informaatikko Katriina Jylhä kertoo Vaasan kaupunginkirjaston saaneen tänä vuonna ostotukea 5 500 euroa. Sen avulla kokoelmiin on hankittu vajaa kaksisataa uutta nimikettä.

. Kirjastot hankkivat teoksia opetus- ja kulttuuriministeriön laatimasta teosluettelosta. Yli kuudensadan nimikkeen luetteloon kuuluu lasten ja aikuisten kauno-, tieto- ja selkokielistä kirjallisuutta sekä äänikirjoja.

. Kirjastojen saama kulttuurilehtien tilaustuki toimii samantapaisesti. Vuosittain päätettävään kulttuurilehtiluetteloon sisältyvät ne lehdet, joiden julkaisemiseen Taiteen edistämiskeskus myöntää valtionavustusta tai joiden julkaisijalle opetus- ja kulttuuriministeriö myöntää toiminta-avustusta. Vaasaan on tuen turvin tilattu tänä vuonna noin kymmenen kulttuurilehden vuosikerrat. Lehtiä tilataan kirjastolle myös normaalihintaisina.

. Yhteensä osto- ja tilaustukea myönnetään kirjastoille vuositasolla noin miljoona euroa. Jylhä uskoo, että tukimuotojen lakkauttaminen olisi toteutuessaan vaikuttanut erityisesti pienempiin kirjastoihin, joilla ei ole varoja kirjojen ja lehtien hankkimiseen.

. – Se asettaisi kirjastojen asiakkaita eriarvoiseen asemaan. Tietysti se vaikuttaisi myös kirjojen ja lehtien tuottamiseen myyntilukujen laskiessa, hän kertoo.

. Ostotuki edistää tasa-arvon toteutumista kirjastohyllyillä . Puheet kirjastotukien lakkauttamisesta tyrmistyttivät kirjallisuusalan ammattilaisia. Ilmajoelta kotoisin oleva runoilija Miia Toivio on yksi osuuskuntakustantamo Poesian perustajista. Vuonna 2010 perustettu runokustantamo on malliesimerkki vähälevikkiseen kirjallisuuteen keskittyneestä toimijasta.

. – Kirjastojen ostot luovat selkärangan kustannustoiminnalle, Toivio sanoo.

. Poesian myyntituloista kirjastojen ostotuki kattoi takavuosina korkeimmillaan yli kymmenen prosenttia. Nykyisin osuus on pienempi, mutta se on kustantamolle yhä merkittävä. Taloutta tärkeämpi asia kirjastojen ostotuki on vähälevikkisen kirjallisuuden näkyvyyden kannalta, joka on paikoin heikkoa jopa isompien kaupunkien kirjakaupoissa.

. Kustantamojen ohella kirjastojen ostotuesta hyötyvät kirjailijat ja kääntäjät, jotka saavat oman osuutensa esimerkiksi lainauskorvauksien kautta. Tukimuodon kautta muodostuukin osa monien alan ammattilaisten toimeentulosta.

. Toivion mukaan yksittäisten kirjastojen määrällisesti pienillä ostotuilla on suuret kerrannaisvaikutukset. Kirjastolaitoksen välityksellä ne takaavat aineistojen tasavertaisen saavutettavuuden kaikille. Lisäksi ostotukiluettelo on tärkeä tiedotusväline kirjastojen ostoista päättäville tahoille. Se helpottaa kirjastoja Suomessa julkaistavan kirjallisuuden seuraamisessa.

. Lastenkirjallisuus on eräs monille omakohtainen esimerkki aineistosta, jonka saatavuutta ostotuella edistetään merkittävästi.

. – Lastenkirjallisuudessa voi huomata sen, että on olemassa paljon kirjallisuutta, jota halutaan ensisijaisesti lainata, eikä ostaa omaan kotiin, Toivio muistuttaa.

. Vaasan kaupunginkirjastolla ostotuen merkitys on ollut suurin juuri lastenkirjallisuuden sekä tietokirjallisuuden hankintojen kohdalla. Kirjastot hankkivat määrärahalla teoksia myös oman kunnan koulukirjastoihin ja päiväkoteihin. Vaasan tämän vuoden hankinnoista lähes kolmannes onkin tehty koulujen kokoelmiin.

. Kulttuurilehdet tärkeä kanava tekijöille ja lukijoille . Toivio on harmissaan siitä, että julkisissa leikkauspuheissa välittyy usein kuva siitä, ettei omaehtoinen sivistys kiinnostaisi suomalaisia. Kulttuurilehtien laaja kirjo puhuu kuitenkin toista kieltä.

. Hän tuo esiin Kulttuuri-, mielipide- ja tiedelehtien liitto Kultti ry:n sekä sen alla toimivat noin 200 lehteä. Niiden aihepiirit ulottuvat aina maailmanpolitiikkaa käsittelevistä julkaisuista Nukketeatteri-teemaisiin lehtiin. Se kuvaa, kuinka monenlaisille aiheille lukijoiden piirissä on kysyntää.

. Vaasassa toimii kulttuurilehtien edunvalvontaan keskittyvä Tidskriftscentralen-yhdistys. Sen toiminnanjohtaja Christian Lång näkee kulttuurilehtien merkityksen ilmenevän juuri aihepiirien laajuudessa.

. – Kulttuurilehdissä esiintyy usein aiheita ja näkökulmia, jotka eivät muuten tulisi esiin keskustelussa. Pienikin lehti voi siinä mielessä olla erittäin tärkeä, hän sanoo.

. Eräs yhdistyksen alaisista lehdistä on Horisont-kirjallisuuslehti. Vuonna 1954 perustettu lehti käsittelee sivuillaan kirjallisuuden ohella myös muita kulttuurin aloja, kuten teatteria ja musiikkia.

. Lehden tilaajista noin puolet on Suomessa ja puolet Ruotsissa. Lång kertoo lehden olevan tärkeä kanava maiden väliselle kulttuurivaihdolle. Konkreettisena esimerkkinä hän nostaa esiin sen, kuinka lehden sivuilla monet ruotsalaiset kriitikot käsittelevät suomenkielisiä teoksia ja päinvastoin.

. Tidskritscentralenin kanssa saman katon alla toimivan erikoiskirjakauppa Boklundin toimitusjohtaja Anna-Lena Palomäki muistuttaa monien kirjallisuusalan toimijoiden aloittaneen uraansa kulttuurilehtien sivuilta. Yksittäisille alan toimijoille lehdet tarjoavat julkaisualustan, kirjoituskokemusta sekä verkostoja uralla etenemiseen.

. Kirjastojen tilaustuen lakkauttamisen ohella opetus- ja kulttuuriministeriön tiedotteessa esitettiin 9 prosentin leikkauksia kulttuurilehtien saamiin avustuksiin.

. Asia ei jää välttämättä tähän . Lång näkee, että kirjastojen tilaustuen poistaminen asettaisi monen kulttuurilehden toiminnan vaakalaudalle. Tieto leikkausten mahdollisuudesta hankaloittaa kulttuurilehtien toimintaa.

. – Jos kulttuurilehdillä olisi varmempi tieto tulevaisuudesta, niiden sisältöjä voisi kehittää pidemmällä tähtäimellä. Myös kirjoittajille voitaisiin maksaa enemmän, Lång sanoo.

. Kirjastojen osto- ja tilaustukien leikkaukset olivat esillä jo vuonna 2017. Vaikka leikkaukset peruttiin tällä erää, ei niiden uhka poistunut. Toivio uskoo vahvasti, että samat kohteet päätyvät poliitikkojen leikkauslistoille myös jatkossa.

. Toivio itse toimi vuosina 2003–2006 päätoimittajana Tuli & Savu -lehdessä, jolle myönnettiin keskiviikkona Valtion kirjallisuuspalkinto. Monissa rooleissa kirjallisuuden alalla työskennelleenä hänellä on selkeä käsitys lakkautusuhan alla olleiden tukimuotojen merkityksestä.

. – Tekijöille kirjastojen osto- ja tilaustukien vaikutus näkyy ruohonjuuritasolla. Lukijoille se näkyy konkreettisesti siinä, millaisista asioista he voivat saada virikkeitä arkeensa kirjaston hyllystä, Toivio sanoo.

Tue, 5/17

Kirjaudu sisään

Tue, 5/17

Kirjastojen osto- ja tilaustuilla suuri merkitys kulttuurialalle – lokakuussa esitetyllä lakkautuksella olisi valtavat kertausvaikutukset

Jaa artikkeli

Haluatko lukea artikkelin?

Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje

Katuosoitteet

Puhelin