Kulttuuri kuuluu elinvoimaiseen kuntaan

Suomen Teatterit ry kokoontui koronatauon jälkeen Tampereelle teatterikesään. Puheenjohtajaseminaarissa pohdittiin teattereiden ja kulttuuripalvelujen tulevaisuutta. Kuntien näkökulmaa raotti vaikuttajaviestinnän konsultti Riku Lievonen.

– Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin loimme ne, lainasi Riku Lievonen Albert Einsteinia.

Teattereiden ja kulttuuripalvelujen täytyy löytää aivan uusia keinoja ratkaista väestön ikääntymisen ja aluerakenteen muutoksen tuomat ongelmat.

Lievonen on tutkinut esittävän taiteen järjestelmää. Hän pohti tutkimuksen kautta alueiden vetovoimaa ja palveluja eli mitä kunnassa tapahtuu niiden kahdeksan tunnin aikana, jotka jäävät yli työnteosta ja nukkumisesta.

. Taide ja kulttuuri ovat kiinteä osa elinvoimaista kuntaa ja sen palvelukokonaisuutta. Selviytyäkseen tulevista haasteista kuntien ja niissä toimivien taidelaitosten tulee muuttaa ketterästi katsantokulmaa, luopua vanhoista kuvioista ja ideoida uutta. Kulttuurilaitosten toiminta- ja omistusmalleja tulee laajentaa ja tehdä yhteistyötä, josta kaikki hyötyvät.

– Kumppanuus on aina kahdensuuntaista, Lievonen muistutti.

. Soteuudistus tulee voimaan ensi vuoden alusta. Kulttuuri ja vapaa sivistystyö jäävät kuntien vastuulle. Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen eli hyte jää kunnille. Kulttuurisektorille avautuu tätä kautta uusia mahdollisuuksia, jos se on riittävän notkea ja lähtee osaksi muutosprosessia.

Ensi vuonna kuntien peruspalvelut keskittyvät sivistystoimeen. Sen osa uudesta kuntataloudesta on 58 prosenttia nykyisen 31 prosentin sijaan. Kulttuurin osuus on 7 prosenttia eli pieni mutta tärkeä.

Kuntaliiton Sanna Lehtonen yllytti räväkästi kulttuuritoimijoita muistuttamaan päättäjiä, kuinka paljon esimerkiksi teatterikäynnit tuovat paikkakunnalla rahaa. Kävijöiden määrällä ja kassaan kilisevillä euroilla vakuutetaan exel-tyypit.

. Lehtonen kehotti teattereita lahjoittamaan myymättömät pääsylippunsa sosiaalipuolen käyttöön. Tällöin ne hyödyttäisivät esimerkiksi syrjäytyviä ja lastensuojelun asiakkaita.

Entinen kulttuuriministeri ja nykyinen kansanedustaja Pia Viitanen kertoi valtiovallan terveisissään edelleen kireästä taloudesta. Hänen mielestään tiukassakaan taloustilanteessa ei saa supistaa kulttuurista. Viitanen korosti kulttuurin henkistä hyvinvointia lisäävää vaikutusta ahdistavassa maailmantilanteessa. Kulttuuri myös yhtenäistää kansakuntaa ja on tärkeää henkisen kriisinkeston kannalta.

. Uudet kansanedustajat valitaan keväällä. Suomen Teatterit ry muistutti tulevia päättäjiä nostamaan kulttuurin osuuden nykyisestä 0,8:sta yhteen prosenttiin. Kulttuuri tuottaa monella tavalla enemmän kuin valtio sitä rahoittaa. Vastavalmistuneet taiteilijat kannattaa ennemmin työllistää kuin maksaa heille työttömyyskorvausta.

Tärkeä panostus tulevaisuuteen on tuoda teatteria ja sirkusta päiväkoteihin ja kouluihin. Koronakriisin aikana lapsille ja nuorille syntyi teatterikokemusten vaje, joka pitää paikata. Korvamerkityllä rahoituksella varhaiskasvatuksen sekä esi- ja perusopetuksen taide- ja kulttuuritoimintaa tulee lisätä. Päiväkodissa tai koulussa koettu taide-elämys voi olla monelle lapselle ainoa kosketus kulttuuriin.