Kurkista sisään ja voit nähdä poroja – Lehtimäeltä löytyy vanha lato, joka kätkee sisäänsä monta tarinaa

Maisemia maailmalta, salaperäisiä henkilöitä ja oman tahtonsa mukaan kasvava puutarha. Alajärven Lehtimäellä sijaitseva lato ympäristöineen yllättää kävijän.

. Kuvataiteilija Sari Haapaniemen kesänäyttelyn tila rakentui kuin itsestään taideateljeeksi. Taiteilijan puolison Ari Haapaniemen sukutilan pihan vanha lato halusi taiteilijan mukaan tulla näyttelytilaksi.

– Ladosta remontoitiin ensin työtila, mutta aika pian ihmisiä alkoi käydä täällä kesäisin. Nyt on jo yhdeksäs kesä, kun ateljee on heinäkuun ajan avoinna yleisölle, Sari Haapaniemi kertoo.

Ari Haapaniemen suvun hallussa tila on ollut jo 1600-luvulta saakka, mutta myös Sari Haapaniemellä on pitkä yhteinen historia paikan kanssa.

– Ensimmäisen kerran vietimme täällä kesää, kun olin 15-vuotias.

. Tilan naiset puutarhassa Näyttelytilan lisäksi yleisölle avoinna on myös puutarha, joka on vuosien saatossa saanut muotoutua juuri omanlaisekseen. Haapaniemen mukaan vanhalle pellolle perustetulla puutarhalla on vahva oma tahto.

– Ensimmäisinä kesinä yritin hoitaa puutarhaa säntillisesti, kitkin ja kitkin. Sitten annoin periksi, puutarha hoitaa parhaiten itse itsensä. Vanha peltomaa on voimakasta ja saa kasvit kukoistamaan.

. Puutarhan kulkuväylät ja aukiot on nimetty tilalla aikoinaan asuneiden naisten mukaan.

– Tilalla pitkään asunut Arin isotäti Martta pääsee esille myös kirjoittamassani monologissa, jota esitän ateljeessa heinäkuussa Sarin ja Martan nimipäivinä. 1917 syntyneellä Martalla olisi varmasti paljon kerrottavaa myös tämän päivän ihmisille.

. Värien leikkiä Sari Haapaniemi tunnetaan ennen kaikkea värienkäytöstään. Hän sanookin värien olevan tärkein asia taiteessa ja olevansa koloristi henkeen ja vereen.

– Korona-aikana olimme talvet Suomessa, sitä ennen maalasin useana talvena Espanjassa. Marraskuun pimeyden vastapainoksi tauluihin ilmestyi vahvoja, valoisia värejä.

Kevättä kohti Haapaniemen väripaletti vaalenee ja kirkastuu. Vuodenkierto näkyy vahvasti myös esillä olevissa teoksissa.

. Haapaniemi kertoo uudistavansa Lehtimäen näyttelyn vuosittain. Pääosa teoksista on viimeisen vuoden aikana syntyneitä.

– Joku saattaa tulla kysymään, että onko esillä samantyylisiä töitä kuin viime kesänä. Usein joudun pahoittelemaan, että ei ole. Olen todennut, että on paras maalata aiheita, jotka haluavat tulla juuri sillä hetkellä maalatuiksi.

Ensimmäinen koronavuosi toi Haapaniemen teoksiin metsän, tuoreimmat työt ovat paljolti kukka-aiheisia.

. Tilaa omalle tulkinnalle Haapaniemi on tahtonut pitää Lehtimäen näyttelytilan paikkana, jonne on helppo tulla ja jossa pääsee käymään keskustelua töiden takana olevan taiteilijan kanssa.

– Olen kuullut kävijöiltä, että tämä on ensimmäinen taidenäyttely, jossa he ovat koskaan käyneet. Sitten samat ihmiset palaavat vuosi toisensa jälkeen.

Haapaniemen teokset ovat osin esittäviä, osin abstrakteja. Töidensä taustoja hän ei halua katsojalle paljastaa, vaan jokainen saa löytää maalauksesta itselle tärkeät asiat.

– Jos kertoisin esimerkiksi maisemamaalausta inspiroineesta paikasta, näkisivät ihmiset vain sen paikan. Nyt he saavat löytää itse, kun valmista vastausta ei ole.

Katsojat ovatkin löytäneet Haapaniemen teoksista mitä erilaisempia asioita, vaikka taiteilija itse ei esimerkiksi eläimiä ole tietoisesti tauluihinsa maalannutkaan.

– Näyttelyssä käynyt poromies kertoi näkevänsä useissa töissä poroja. Ja toden totta, kun hän ne näytti, löysin minäkin tauluista poroja, Haapaniemi toteaa nauraen.

Thu, 8/11

Kirjaudu sisään

Thu, 8/11

Kurkista sisään ja voit nähdä poroja – Lehtimäeltä löytyy vanha lato, joka kätkee sisäänsä monta tarinaa

Jaa artikkeli

Haluatko lukea artikkelin?

Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje

Katuosoitteet

Puhelin