Kuuluisan pohjalaisnaisen raju elämäntarina romaaniksi – Sai lasteittain lokaa niskaansa, mutta hän taisteli ja jäi historiaan

Eteläpohjalaisten naisten historiaa kirjoitetaan tänä keväänä kaunokirjallisuuteen.

. Kuuluisasta pohjalaisesta tiedenaisesta ilmestyy huhtikuussa historiallinen romaani. Kirjailija Terhi Rannelan elämäkerrallinen teos Niin kuin muutkin herrat (Karisto) kertoo Kauhajoelta lähtöisin olevan Agnes Sjöbergin tarinan. Sjöbergiä pidetään maailman ensimmäisenä naiseläinlääkärinä.

Sjöberg (1888–1964) oli vauraan Ala-Knuuttilan tilan tytär, joka kotitilallaan tottui jo nuorena eläinten parissa työskentelyyn. Isänsä vastustuksesta huolimatta Sjöberg luki itsensä ylioppilaaksi. Hän pääsi Saksaan opiskelemaan eläinlääketiedettä vuonna 1911 ja valmistui eläinlääketieteen tohtoriksi 1918 ensimmäisenä naisena maailmassa.

Elämä täynnä vaikeuksia Sjöbergin elämäntarina on osoitus sisusta ja päättäväisyydestä. Hänen tiensä oli täynnä vastuksia, sillä Sjöbergin ajan Euroopassa ja Suomessa naisen hakeutuminen eläinlääkäriksi oli ennenkuulumatonta.

Sjöberg kohtasi opiskeluvuosinaan opettajien ja toisten opiskelijoiden vastustusta. Hän joutui taistelemaan myös työssään, sillä kateelliset kollegat yrittivät mitätöidä hänen uransa. Hänet pakotettiin muun muassa eroamaan Eläinlääkäriliitosta. Eläinlääkäriyhdistyksessä häneltä evättiin puheoikeus.

Sjöberg perusti vuonna 1926 Kauhajoelle suuren maaseutupraktiikan. Seinäjoella hän piti eläinlääkäriasemaa parikymmentä vuotta.

. Kustantajan ennakkotietojen mukaan Terhi Rannelan romaani on vaikuttava aikamatka eläinlääketieteen historiaan ja kiehtova muotokuva Euroopan ensimmäisestä naiseläinlääkäristä, joka eli vaikean mutta palkitsevan elämän.

Sjöbergin mukaan on nimetty katu Helsingissä.

. Mielenterveysongelmista ymmärtäen Kirjakeväässä on pohjalaisittain myös muita kiinnostavia romaaneja.

Heini Röyskön esikoisteos kertoo Lapuan patruunatehtaan räjähdyksestä selviytyneiden kamppailusta kohti valoa. Ja samassa tuli hiljaisuus (Karisto) pohtii miten elämä voi jatkua patruunatehtaan räjähdyksen kaltaisen onnettomuuden jälkeen ja saako ihminen romahtaa käsittämättömän menetyksen edessä.

Jalasjärveläislähtöinen Satu Vasantola julkaisee kolmannen romaaninsa. Kun isä osti Merenkurkun kertoo isästä ja tyttärestä sekä mielen järkkymisestä ja perheen sisäisestä vieraudesta. Romaanissa tytär lähtee etsimään mielenterveysongelmista kärsivää kadonnutta isäänsä. Matkalla halki kesäisen Suomen tytär joutuu kohtaamaan kipeät muistot, jotka isän sairauden varjossa vietetty lapsuus on synnyttänyt.

Paula Havaste on kirjoittanut itsenäisen jatko-osan nuijasodasta kertovalle romaanilleen Laahus . Nyt julkaistavassa teoksessa Lieka (Gummerus) nuijasota kiskaisee tarinan päähenkilön Kristofin taisteluihin, ja hän päätyy todistamaan koko sodan julmimpaa hetkeä.

Vaasalaiselta Jenni Multisillalta ilmestyy neljäs jännäri. Kuka viimeiseksi jää (Like) kertoo huvipuiston kulissien takaisesta synkästä salaisuudesta. Rannikkokaupunkiin avataan 1997 huvipuisto, mutta kesä päättyy puistossa tapahtuvaan onnettomuuteen. Paikka suljetaan ja jätetään rapistumaan. Kaksikymmentä vuotta myöhemmin huvipuisto avataan uudelleen ja pian paljastuu, ettei vuosikymmenten takainen onnettomuus ole unohtunut.

Vaasalaislähtöisen Mai Tolosen historiallinen romaani Meiltä on aina lähdetty (Warelia) kertoo ruotsinkielisellä Pohjanmaalla 1840-luvulla syntyneen Berthan tarinan.

Laihialta kotoisin oleva näyttelijä, koomikko ja kirjailija Anna Rimpelä julkaisee romaanin Päin perhettä (Otava). Teos jatkaa Rimpelän Aino Ritari -mummohuumori sarjaa.

. Jäätteenmäestä Aaltoon Kirjakevään tietokirjatapauksiin pohjalaisittain lukeutuu Lauri Kontron elämäkerta Anneli Jäätteenmäestä .

Jäätteenmäki – Taipumaton (Otava) kertoo Suomen ensimmäisen naispääministerin elämäntarinan. Kustantajan ennakkotietojen mukaan teos tarjoaa uutta tietoa Jäätteenmäen kaataneesta Irak-kohusta.

Kevään elämäkerrallisia teoksia on myös Jukka Lyytisen kirjoittama Nuori Alvar Aalto (Aviador). Kirja kertoo Aallon lapsuudesta, nuoruudesta, opiskeluajoista ja kokemuksista sisällissodassa.

Teuvalta lähtöisin oleva Niko Jutila on tutkinut elokuvaohjaaja Rauni Mollbergin elämää. Jutilan kirja Molle (Wsoy) pohjaa laajaan haastattelumateriaaliin ja Mollbergin henkilökohtaisiin arkistoihin. Teos pohtii, miten köyhä työläisperheen poika päätyi kansainvälistä mainetta saaneeksi elokuvaohjaajaksi.

. Mikko Pennanen on kirjoittanut tietokirjan Tulilahden murhamysteeri. Teos on kuvaus yhdestä Suomen kaikkien aikojen tunnetuimmasta, selvittämättömästä kaksoismurhasta.

Eine Nyyssönen ja Riitta Pakkanen katosivat pyöräretkellä kesällä 1959. Viikkoja myöhemmin heidät löydettiin murhattuina ja suohautaan kätkettyinä. Murhasta epäilty pohjalainen Runar Holmsröm teki oikeusprosessin aikana itsemurhan. Pohjanmaalla lapsia peloteltiin pitkään uhkauksella, että "jos et ole kiltti, Runar tulee ja vie".

Juho Kuorikoski on perehtynyt suomalaisten mobiilipelien vaiheisiin ja julkaisee tietokirjan Matopelin perilliset (Minerva). Teos kuvaa, miten pelisuunnittelu on vuosikymmenten varrella muuttunut, kun teknologia, jakeluverkostot sekä yleisömäärät ovat kasvaneet.

Kirjaudu sisään

Kuuluisan pohjalaisnaisen raju elämäntarina romaaniksi – Sai lasteittain lokaa niskaansa, mutta hän taisteli ja jäi historiaan

Haluatko jatkaa lukemista?

Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje

Kuuluisan pohjalaisnaisen raju elämäntarina romaaniksi – Sai lasteittain lokaa niskaansa, mutta hän taisteli ja jäi historiaan

Jaa artikkeli

Haluatko jatkaa lukemista?

Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje