<p>Kirjailija <strong>Arto Juurakko</strong> alkoi jokin vuosi sitten ihmetellä, miksei<strong> Janne </strong>eli<strong> Kaarina </strong>ja <strong>Voitto Kantokorvesta</strong> ole vielä kirjoitettu kirjaa. Eteläpohjalaisesta kuvataiteesta on nimittäin mahdoton puhua mainitsematta tätä lakeuksien legendaarista taiteilijaparia.</p>.<p>Jannena ja Vodena halki Suomen tunnetut Kantokorvet ansaitsisivat kirjan, jossa heidän taidettaan ja kuudelle vuosikymmenelle ulottuvaa ainutlaatuista elämäntyötään esiteltäisiin, Juurakko ajatteli.</p><p>– Kysyin Vodelta, mitä hän ajattelee kirjasta ja että olisin sitä kirjoittamassa. Hän katseli minua vähän aikaa, virnuili ja vastasi sitten, että se on siinä ja siinä, Juurakko nauraa.</p><p>Hanke laitettiin tulille, ja Kantokorpien ehdotuksesta mukaan pyydettiin <strong>Leena Passi,</strong> taidehistorioitsija ja Nelimarkka-museon entinen pitkäaikainen johtaja.</p>.<h3>Tuli muistokirja</h3><p>Nyt kirja <em>Janne ja Vode </em>–<em> Kaksi taiteilijaa ajassa</em> on valmis, mutta Voitto Kantokorpi ei ole sitä näkemässä. Hän menehtyi 85-vuotiaana viime marraskuussa vain jokunen kuukausi Kantokorpien viimeisen yhteisen näyttelyn jälkeen. Kirjasta tuli siten samalla Voden muistokirja.</p><p>Janne Kantokorpi sanoo surutyön olevan edelleen kesken. Pariskunta ehti olla naimisissa yli kuusi vuosikymmentä ja tehdä koko sen ajan töitä rinta rinnan.</p><p>Pariskunta myös ihaili toisiaan kuvataiteilijoina, mikä tulee hyvin esiin Passin ja Juurakon kirjasta. Vode luonnehtii teoksessa vaimoaan jumalaiseksi väritaiteilijaksi: "Jannen maalaukset ovat kuin sävellyksiä, puhdasta taidetta"</p><p>– Ystäväni neuvoi, että kannattaa puhua ääneen menehtyneelle puolisolle, katsella valokuvia ja ajatella mukavia yhteisiä asioita. Se on hyvä neuvo, Janne Kantokorpi sanoo.</p><p>– Olen myös kirjoittanut paljon, päiväkirjaa ja ajatuksiani. Se on ollut tärkeää ja pitänyt mieltä virkeänä. Aion vielä maalatakin, kunhan pääsen henkisesti tämän yli.</p> .<h3>Aarreaitta</h3><p>Kantokorpien elämäntyö opettajina, taiteilijoina ja kuvataide-elämän vaikuttajina on mittava. <em>Janne ja Vode - Kaksi taiteilijaa ajassa </em>-kirjan pääpaino on pariskunnan taiteessa. Teos käy läpi muun muassa keskeisimmät näyttelyt ja työt, kuvia on yli sata.</p><p>Leena Passi kehuu Kantokorpien säntillisesti pidettyä leike- ja kuva-arkistoa aarreaitaksi, jota ilman kirjan tekeminen olisi ollut lähes mahdotonta.</p><p>– Se antoi vaikuttavan näkökulman heidän julkiseen toimintaansa ja osin yksityisiin mietteisiinsä. Janne on kirjoittanut paljon myös muun muassa päiväkirjaa ja kirjeitä.</p>.<p>Kantokorvista tuli eteläpohjalaisia heti uransa alussa vuonna 1960. Kuvaamataidon opettajiksi pestattu helsinkiläispariskunta otettiin maaseutupitäjässä avosylin vastaan. He kotiutuivat paikkakunnalle niin hyvin, ettei paluumuuttoa myöhemmin harkittu. </p><p>– En ikinä haluaisi asua Helsingissä. Se ei ole enää meidän Helsinkimme vaan kylmä ja kova kaupunki, Janne Kantokorpi sanoo kirjassa.</p><p>– Täällä maaseudun rauhassa on voinut kasvaa ihmisenä aikuisuuteen, Voitto Kantokorpi luonnehtii sitaatissaan.</p><p>Merkittävää on kuitenkin, että vilkkaat yhteydet pääkaupunkiseudulle ja maailmalle säilyivät koko uran ajan.</p><p>– Toivottavasti kirja avaa ihmisten silmiä, kuinka laajalti Kantokorvet toimivat. Minullekin oli osittain uutta, miten monipuolisesti he ehtivät olla mukana eri tehtävissä, Arto Juurakko sanoo.</p><p>Jannen ja Voden vaikutusta kuvaa sekin, että poikkeuksellisen moni heidän oppilaansa ammatin, jossa ollaan tekemisissä taiteen kanssa. Juurakko, Kantokorpien oppilas hänkin, valitsi kirjallisuuden.</p> .<h3>Pitkän avioliiton salaisuus</h3><p>Leena Passi sanoo Kantokorpien elämässä olevan paljon aineksia, joita olisi voinut nostaa teoksessa esille. Harvinaista on esimerkiksi kahden taiteilijan pitkä ja onnellinen avioliitto. </p><p>Mutta missä on sen salaisuus? Sitä täytyy kysyä Janne Kantokorvelta. </p><p>– Ehkä se on siinä, että on osattu ja voitu myös tapella, kun on siltä tuntunut. Elämästä ei tule mitään, jos vain pitää kiukut sisällään tai myötäilee toista. On puolustettava omia mielipiteitä.</p>.<p>Kantokorvet ovat uransa aikana osallistuneet yli sataan näyttelyyn. Viimeinen yhteinen näyttely oli Alavudella viime vuoden kesällä. Voitto Kantokorven kunto oli tuolloin jo heikentynyt. Hän jaksoi kuitenkin tavata eri puolelta Suomea häntä tapaamaan tulleita oppilaitaan.</p>.Lakeuksien rakastettu taiteilijapari pitää nyt viimeistä näyttelyään – ”Minulla ei ole paljon aikaa jäljellä”, Voitto Kantokorpi sanoo