Lapua 1976 -e­lo­ku­va jäi tu­ki­ha­ke­muk­sien­sa kanssa aut­ta­mat­ta kon­ka­rei­den jal­koi­hin – Te­ki­jöi­den vai­kut­ta­vat an­sio­luet­te­lot ko­ros­tu­vat elo­ku­va­sää­tiön pää­tök­sis­sä

Lapua 1976 -elokuvan budjetista suuri osa jäi tuottajien oman rahoituksen varaan. Elokuvan tekovaiheessa Toni Kurkimäki (oik. ylhäällä) kävi läpi Kivet-musiikkivideon raakaleikkausta yhdessä Tuomas "Gary" Keskisen, Pekka Pohjoispään ja Tuukka Haapamäen kanssa. Kappale kuullaan elokuvassa.

Kuva: Kari Löfhjelm

Viime viikonlopun Suomen katsotuimmaksi elokuvaksi noussut Lapua 1976 -elokuva toteutettiin ilman Suomen elokuvasäätiön tukea. Ilkka-Pohjalainen uutisoi aiheesta torstaina 7.9.

Tuottajat hakivat Lapua 1976 -elokuvalle yhteensä kuusi kertaa tukea Suomen elokuvasäätiöltä.

– Haimme käsikirjoitustukea jo vuosina 2014–2017. Myös vuonna 2020 käsikirjoittaja Tuukka Haapamäki haki henkilökohtaisesti elokuvalle käsikirjoitustukea. Syksyllä 2021, kun olimme perustaneet tuotantoyhtiö Blankface Oy:n, haimme säätiöltä kehittämistukea elokuvalle. Viimeiset kaksi hakemusta teimme syksyllä 2022 ja keväällä 2023, jolloin Lapua 1976 -elokuvalle haettiin tuotantotukea. Mikään näistä kerroista ei poikinut myönteistä päätöstä, kertoo elokuvan toinen tuottaja Pekka Pohjoispää.

Kielteisten päätösten jälkeen elokuvan rahoitus toteutettiin elokuvan kahden tuottajan Mikko Jokipiin ja Pekka Pohjoispään, ohjaaja Toni Kurkimäen ja käsikirjoittaja Tuukka Haapamäen omilla ja lainarahoilla sekä yrityksiltä saatujen avustusten ja hankkeiden avulla saatujen rahojen turvin. Oman rahoituksen varaan tuottajilla jäi hieman alle puolet elokuvan 1,29 miljoonan budjetista.

Täysin vaille säätiön tukea ei elokuva kuitenkaan jäänyt. Kesäkuussa se sai elokuvasäätiöltä 65 000 euroa markkinointi- ja levitystukea. Tuen hakijana toimi Finnkino Oy.

Tekijän kyky ja taloudellinen kyky merkittävissä rooleissa

Suomen elokuvasäätiön johtaja Lasse Saarinen avaa säätiön perusteita hakemuksien arvioinneille.

– Aihe, sisältö, tekijän kyky tehdä elokuva ja yhtiön taloudellinen kyky tehdä elokuva ovat tärkeimmät seikat, joihin arviointi perustuu.

Erityisesti Saarinen korostaa ammattimaisuutta.

– Kun hakemuksia arvioidaan, katsotaan tuotantoyhtiöiden ja ohjaajien ansioluetteloita. Ottamatta kantaa juuri kyseisen elokuvan hakemuksiin, voin yleisesti todeta, että tuoreen yhtiön on vaikea pärjätä kokeneiden konkarien joukossa.

Saarisen mukaan on harvinaista, että pitkä elokuva saa tukea. Helpommin sitä saa lyhytelokuvalla.

– Pystymme tukemaan vuosittain noin 18–20 pitkää kotimaista elokuvaa. Hakemuksia saamme moninkertaisesti tuon määrän, Saarinen kertoo.

Joukko, jossa Lapua 1976 -elokuva haki keväällä 2023 tukea tuotantoonsa oli todella kovatasoinen.

– Sillä kierroksella tukea saivat esimerkiksi Klaus Härön, Jenni Toivoniemen ja Arto Halosen elokuvat, Saarinen mainitsee.

Samalla hän harmittelee säätiön jaettavissa olevien tukirahojen rajallisuutta.

Hänen mukaansa muissa Pohjoismaissa varat ovat kaksi–kolme kertaa Suomea suuremmat.

– Muualla hallitukset arvostavat kulttuurialaa enemmän kuin Suomessa.

Suomen elokuvasäätiö jakaa tukea Veikkauksen voittovaroista kotimaiselle elokuva-alalle. Säätiö myöntää tukia elokuva-alan ammattilaisille sekä Suomessa rekisteröityneille yhteisöille ja yhdistyksille.

Suomen elokuvasäätiön päätökset ovat julkisia. Tiedot myönteisistä päätöksistä ovat luettavissa säätiön verkkosivuilta.