Maakuntatalon purku alkaa jo häämöttää, vaikka vääntö kaavasta jatkuu

Vuosia jatkunut vääntö Seinäjoen Maakuntatalosta ja sen tontin kohtalosta jatkuu. Asia junnaa päätöksenteon rattaissa nyt kuudetta vuotta.

. Maakuntatalon päävuokralainen elokuvateatteri Bio Rex muutti rakennuksesta pois loppuvuonna 2021. Elokuvateatterin tilat ovat sen jälkeen olleet tyhjillään.

Maakuntatalon omistava Kiinteistö Oy Seinäjoen Maakuntatalo on ilmoittanut haluavansa purkaa rakennuksen. Purkulupaa haettiin jo 2018.

Tontti halutaan uudisrakentamisen käyttöön, mutta kaavamuutoksen teko on kesken. FinCap Kiinteistökehitys Oy:n projektipäällikkö Matti Jaskari sanoo omistajan odottaneen asiaan ratkaisua kaksi vuotta sitten, kun Bio Rexin lähtö häämötti.

– Kaikkiaan nämä kuusi viime vuotta ovat olleet äärimmäisen raskaita. Kiinteistö on erittäin epämieluista kohde omistajalle. Käyttökustannukset ovat isot ja vuokratulot minimissä.

Seinäjoen kaupungin yleiskaavapäällikkö Jyrki Kuusinen totesi Ilkka-Pohjalaisen haastattelussa syksyllä 2021, että kaavoitusprosessiin päästäisiin toivottavasti vielä vuoden 2021 aikana. Miksi niin ei tapahtunut?

– Työtä hidasti alkuvaiheessa se, että yritimme löytää ratkaisun, jolla Maakuntatalo olisi voitu säilyttää ja jolla luoda edellytykset omistajalle liiketoiminnan jatkumiselle, hän sanoo.

– Kävimme myös keskusteluja naapurikiinteistöjen mukaan tulosta kaavaan. Sekin osaltaan vei aikaa.

Kuusisen mukaan ratkaisua sellaista ratkaisua ei ole löytynyt, jolla Maakuntatalon purkaminen voitaisiin välttää.

– Kaavaluonnoksessa esitetään rakennuksen purkua ja sillä ehdotuksella edetään. Asemakaava ei saa olla kohtuuton kiinteistön omistajalle.

Suojeluskuntatalo määrittää Jyrki Kuusinen ei osaa arvioida milloin Maakuntatalon seiniä aletaan kaatamaan. Tontin kaavaluonnos oli nähtävillä viime syksynä.

– Toivomme, että pääsemme pian viemään kaavaehdotusta eteenpäin kaupungin esittämien toiveiden perusteella.

Mikä luonnoksessa oli jarruna?

– Rakentamisessa mentiin liian lähelle suojeluskuntataloa. Lisäksi täytyy tehdä kerroslukuun liittyviä tarkistuksia.

Suojeluskuntatalon tontin rakennukset pihapiireineen on suojeltu rakennussuojelulailla.

. Merkittävät arvot Museovirasto on puoltanut Maakuntatalon suojelua. Sen mukaan rakennus täyttää rakennusperinnön suojelua puoltavat kriteerit ja rakennuksen olevan korjauskelpoinen.

Se toteaa lausunnossaan Maakuntatalon olevan yksi harvoista rakennuksista, jotka edustavat Seinäjoen keskustan 1950-luvun arkkitehtuuria ja julkista rakentamista. Museovirasto jätti lausuntonsa ely-keskukselle 2018.

Joulukuussa 2019 ely-keskus päätti olla suojelematta Maakuntataloa rakennusperinnön suojelusta annetun lain nojalla.

Museoviraston kanssa samassa linjassa on ely-keskuksen tilaama selvitys, joka koskee Etelä-Pohjanmaan vuosina 1930-1999 rakennettua kulttuuriympäristöä. Saatsi Arkkitehdit Oy:n toteuttama inventointi valmistui 2021.

– Maakuntatalo on hallinto-, sivistys-, aate- ja elinkeinohistoriallisesti merkittävä. Se ilmentää Seinäjoen asemaa maakunnan keskuksena ja Etelä-Pohjanmaan alueen voimakasta maakuntahenkeä, raportissa todetaan.

Raportin mukaan Maakuntatalolla on sekä paikallista että maakunnallista historiallista, rakennushistoriallista, rakennustaiteellista ja kaupunkikuvallista arvoa.

Rakennuksen yksityiskohtiin lukeutuu Arvid Bromsin maalaama eteläpohjalaisia merkkihenkilöitä kuvaava friisi Lakeuden kansan vaellus .

Maakuntakaavaan mukaan Etelä-Pohjanmaan uuden maakuntakaavan luonnoksessa Maakuntatalo on merkitty osaksi maakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä. Maakuntakaava ei velvoita suojeluun vaan ohjaa kuntien ja kaupunkien kaavoitusta.

– Maakuntakaavan ohje Maakuntatalon ja lähikortteleiden osalta on pyrkiä löytämään sellainen ratkaisu, että kulttuurihistorialliset arvot säilyvät, suunnittelujohtaja Mari Pohjola Etelä-Pohjanmaan liitosta sanoo.

Maakuntakaavan luonnos Seinäjoen ydinkeskustan osalta koskee tiettyjä Kauppakadun, Keskuskadun, Kalevankadun ja Maaherrankadun rakennuksia, Maakuntatalon ohella muun muassa Lakeuden seurahuonetta sekä Seinälinnan ja Seinänsuun taloja.

Luonnoksessa todetaan kortteleiden rakennusten kuvaavan 1920-1970 -lukujen kaupunkikehitystä ja merkittäviä historian ilmiöitä.

Kirjaudu sisään

Maakuntatalon purku alkaa jo häämöttää, vaikka vääntö kaavasta jatkuu

Haluatko jatkaa lukemista?

Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje

Maakuntatalon purku alkaa jo häämöttää, vaikka vääntö kaavasta jatkuu

Jaa artikkeli

Haluatko jatkaa lukemista?

Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje