Mies, joka tiesi jo 13-vuotiaana haluavansa diplomaatiksi

Seinäjokelaislähtöisellä Mikko Hautalalla pitää kiirettä. Ulko- ja turvallisuuspolitiikka täyttää Suomen Yhdysvaltain-suurlähettilään päivät.
Seinäjokelaislähtöisellä Mikko Hautalalla pitää kiirettä. Ulko- ja turvallisuuspolitiikka täyttää Suomen Yhdysvaltain-suurlähettilään päivät.
Kuva: Mauri Ratilainen

– En osaa varmasti sanoa, Suomen Yhdysvaltain-suurlähettiläs Mikko Hautala vastaa, kun häneltä kysyy, mistä tuli sytyke lähteä diplomaatin uralle.

– Sain kymmenvuotiaana lahjaksi karttakirjan "Meidän maapallo". Opettelin siitä kaikkien maiden pääkaupunkien nimet. Piinasin Joupin koulun opettajia kyselemällä kaukaisten maiden pääkaupunkien nimiä. Olen myöhemmin ajatellut, että kenties tuosta se ajatus lähti. Kolmetoistavuotiaana valinta oli varma. Joskus pienet asiat ratkaisevat, kun ajoitus on oikea.

Diplomaatti Hautalasta toden totta tuli. Ennen nykyistä komennustaan Washingtoniin hän työskenteli Suomen Venäjän-suurlähettiläänä. Hänet lähetettiin Moskovaan ensimmäiselle lähettilään pestilleen vain 44-vuotiaana. Sitä voi pitää saavutuksena. Moskova on niitä paikkoja, joihin ei lähetetä opettelemaan edustuston johtamista. Veri oli punnittu.

Itä oli Hautalaa kiinnostanut varhaisesta iästä. Valtiotieteiden lisäksi hän opiskeli slaavilaisia kieliä. Helsingin yliopistosta päähän tarttui puola, venäjä ja tsekki. Suomen Kiovan-suurlähetystössä hän työskenteli kolme vuotta ennen varsinaista diplomaatinuraa. Niinä vuosina hän opetteli ukrainan kielen. Lisäksi hän selviää valkovenäjäksi, tietenkin pakollisten englannin ja ruotsin lisäksi.

Merkittäviä tehtäviä Hautalalle on osoitettu pitkin virkauraa. Ollessaan Brysselissä hän sai kutsun silloisen ulkoministerin Ilkka Kanervan diplomaattineuvonantajaksi. Presidentti Sauli Niinistön ulkopoliittisena neuvonantajana hän toimi 2012–2016. Hautalaa pidetään Niinistön luottomiehenä.

Mainos (sisältö jatkuu alla)

Mainos päättyy

Mainos (sisältö jatkuu alla)

Mainos päättyy

Mies, joka tiesi jo 13-vuotiaana haluavansa diplomaatiksi
Mauri Ratilainen

Tapaamme kahvilassa Helsingin keskustassa myöhään toukokuisena iltapäivänä. Hautala on Suomessa viikon verran. Hän ollut aamupäivän eduskunnassa ulkoasianvaliokunnan ja puolustusvaliokunnan tentattavana. Muuhun viikkoon on sovittu laajasti tapaamisia maan poliittisen johdon ja ylimpien virkamiesten kanssa. Jet lag painaa päälle, mutta silti Seinäjoen mies selvästi syttyy, kun hän lähtee arvioimaan kansainvälisen politiikan tilaa.

– Konfliktista tulee pitkä. Elämme uudenlaisia vaaran vuosia, hän aloittaa. Viittaus liittyy sodanjälkeiseen Suomeen, jolloin maassa pelättiin kommunistista vallankaappausta joko omin voimin tai jopa Neuvostoliiton miehityksen auttamana.

– Venäjä on suurvalta. Jotenkin sen täytyy osoittaa mieltään meille, jos Natoon päädymme. Suomen kannattaa keskittyä omaan tekemiseensä eikä murehtia liikaa. Olemme kaikesta huolimatta varsin hyvin varautuneita. Suomi on pitänyt huolen omasta puolustuksestaan, harkitsee sotilaallista liittoutumista ja on kehittänyt kokonaisturvallisuuttaan.

– Silti on hyvä nauttia annos "kärmeskeittua" eli pitää pää kylmänä, kestää painetta ja osoittaa sitkeyttä.

Mainos (sisältö jatkuu alla)

Mainos päättyy

Mainos (sisältö jatkuu alla)

Mainos päättyy

Suurlähettiläs Hautala sanoo, ettei yllättynyt, kun kuuli helmikuun lopussa Venäjän aloittaneen hyökkäyssodan Ukrainassa. Venäjä rakensi sodan oikeutusta kauan. Sen yhtenä osana oli oman kansan valmistelu informaatiovaikuttamisella, jopa silkalla propagandalla. Myös perinteisen sodan valmistelut olivat niin massivisia, ettei niitäkään voinut tehdä pelkän bluffin takia.

–  Jossain määrin se tosin yllätti, miten onnistuneesti Ukraina on pistänyt hanttiin.

Ukrainassa näkyy se, mitä presidentti Mauno Koivisto kutsui Venäjän ideaksi. Koiviston opin mukaan Venäjän tavoite on laajentua, se katsoo joskus Venäjän osina olleet sille ikuisesti kuuluviksi. Eikä Suomi tee poikkeusta.

– Venäjän historiallis-imperiaalisen ideologian mukaan Venäjällä on etuoikeus entisiin Neuvostoliiton tasavaltoihin. Siitä kumpuaa oikeutus hyökätä Ukrainan kimppuun. Venäjä ei itse asiassa pidä Ukrainaa lainkaan oikeana valtiona, Hautala sanoo.

Mainos (sisältö jatkuu alla)

Mainos päättyy

Mainos (sisältö jatkuu alla)

Mainos päättyy

Suurlähettiläs Mikko Hautala latasi kesällä 2020 akkujaan isovanhempiensa talossa Teuvalla. Diplomaattiperhe viettää siellä lähes kaikki lomansa.
Suurlähettiläs Mikko Hautala latasi kesällä 2020 akkujaan isovanhempiensa talossa Teuvalla. Diplomaattiperhe viettää siellä lähes kaikki lomansa.
Arkistokuva. Jorma Havula

Oikeastaan Hautalan pitäisi olla Etelä-Pohjanmaalla kiivaasti valmistelemassa isoja juhlia, kunnon eteläpohjalaisia pitoja. Hän täyttää tänään tiistaina 50 vuotta. Maailmanpolitiikka siirtää Seinäjoen miehen juhlat kuitenkin tuonnemmaksi.

– En ehdi nyt juhlimaan, en edes piipahtamaan Seinäjoella. Tapaan vanhempani täällä Helsingissä, Hautala sanoo ja surkuttelee samaan hengenvetoon, että on joutunut ainakin väliaikaisesti luopumaan rakkaasta lukuharrastuksestaan.

– Venäjän sota Ukrainassa vie kaiken aikani Washingtonissa tällä hetkellä, ja se mikä jää, sen koetan osoittaa perheelle. Ei oikein tule kyseeseen, että kun on ollut aamusta iltaan koko viikon poissa, niin lähtisi kavereiden kanssa lauantaina golffaamaan. Siinä menisivät nopeasti mailat sulattoon, Hautala hekottelee.

Hän antaa suuren tunnustuksen vaimolleen Helille, joka on myös diplomaatti.

– Heli on pyörittänyt paljolti perhearkea. Nyt hänkin on voinut palata töihin ja työskentelee vierailevana tutkijana ajatushautomo Center for New American Securityssa.

Mutta entäs jokakesäinen loma Teuvan Äystöllä? Peruuntuuko sekin sodan ja jännittyneen kansainvälisen tilanteen vuoksi?

– Ei peruunnu, suurin osa kesälomasta kuluu Teuvalla. Se on tärkeää myös pojille. Ihmisellä pitää olla juuret jossakin, jostakin on oltava kotoisin. Koetan istuttaa eteläpohjalaisuuden poikiini, Hautala sanoo.

Hän on ilman muuta vakavissaan. Luennoidessaan silloin tällöin uusille diplomaattikokelaille kansainvälisten asian valmennuskurssilla hän tapaa esittää kysymyksen, mitä kieltä suomalaisen diplomaatin on osattava.

– Sitä on hauska seurata, kun miettivät, ja sitten yllätän: suomea pitää osata, Hautala virnistää.

– Suomeahan me edustamme.

Mainos (sisältö jatkuu alla)

Mainos päättyy

Mainos (sisältö jatkuu alla)

Mainos päättyy

Fakta

Mikko Tapani Hautala

s. 10.5.1972 Seinäjoella.

Ylioppilas Seinäjoen lukiosta 1991.

Valtiotieteen maisteri ja filosofian maisteri Helsingin yliopistosta 1997.

Ulkoministeriön diplomaattikurssi (Kavaku) 2001, josta virkauralle samana vuonna.

Toiminut aikaisemmin muun muassa ulkoministerien Ilkka Kanerva ja Alexander Stubb diplomaattineuvonantajana, tasavallan presidentti Sauli Niinistön ulkopoliittisena neuvonantajana sekä Suomen Venäjän-suurlähettiläänä.

Suomen Yhdysvaltain-suurlähettiläs vuodesta 2020.

Naimisissa, 7- ja 5- vuotiaat pojat.

Harrastaa lukemista ja ajattelemista. Viettää mielellään vapaa-aikaansa Teuvan Äystöllä.

Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje

Saat tuoreimmat uutiset ja puheenaiheet suoraan sähköpostiisi

Tilaa uutiskirje