Mikko Kamula laittoi koko elämänsä likoon uhkarohkean unelman takia – Nyt hän kirjoittaa jättieepoksia suomalaisten tarunhohtoisesta menneisyydestä

Joulukuussa 2016 Mikko Kamula oli elämänsä käännekohdassa.

Hän oli laittanut jokunen vuosi takaperin kaiken likoon ja heittäytynyt vapaaksi kirjailijaksi pienen perinnön turvin. Esikoisromaani Ikimetsien sydänmailla oli ilmestymässä.

Kamulaa oli lukiolaispojasta asti kuumottanut haave jättää oma kädenjälkensä suomalaiseen kirjallisuuteen. Mielessä oli virinnyt yltiöpäinen suunnitelma: kulkea Elias Lönnrotin jalanjälkiä ja kirjoittaa suomalaiseen mytologiaan pohjaava eeppinen kirjasarja. Hän uskoi sellaisen kiinnostavan suomalaisia mahdollisimman laajasti.

Kamula oli ahminut vuosikaudet suomalaista kansanperinnettä koskevaa kirjallisuutta. Hän oli valinnut opintonsakin tulevaa elämäntehtävää ajatellen: Laihialla käydyn lukion jälkeen Vaasassa syntynyt Kamula oli suunnannut Turkuun opiskelemaan folkloristiikkaa.

Kustantaja oli uskonut Kamulan visioon, vaikkei tällä ollut juuri minkäänlaisia näyttöjä kyvyistään kirjailijana. Nyt tuon romaanisarjan ensimmäinen osa oli näkemässä päivänvalon.

– Esikoisromaanin julkaisu on urani huippuhetkiä. Vuosikausien puurtaminen muuttui joksikin käsinkosketeltavaksi ja sain vihdoin varmuuden sille, että valitsemani aihepiiri kiinnostaa lukijoita.

Neljä romaania Esikoisromaanin Ikimetsien sydänmailla ilmestymisestä on kulunut nyt viisi vuotta ja rapiat. Mikko Kamula seisoo suunnitelmansa takana yhä järkähtämättä: hän kirjoittaa täysipäiväisesti neljänteen osaan ehtinyttä Metsän kansa -nimen saanutta teossarjaansa.

Gummeruksen kustantamaa Ikimetsien sydänmailla -romaania seurasi Iso härkä vuonna 2018 ja sen jälkeen tuli Tuonela vuonna 2019. Ensi viikolla ilmestyvä kirja kantaa nimeä Kalevan pojat .

. Eepossarjassa on tähän mennessä lähes 3 000 sivua. Kun lasketaan taustatyöhön uponnut aika, kirjasarjan parissa vietettyjä vuosia kertyy kaikkiaan kaksikymmentä. Siihen on vierähtänyt Kamulan elämästä noin puolet.

Nyt voi kaiketi jo sanoa, että yltiöpäinen suunnitelma ja sitkeys kannattivat?

Kamula nauraa puhelimeen.

– Kyllä voi. Vaikeinta ja epävarminta oli aika ennen esikoisromaanin ilmestymistä, kun ei ollut vielä kustannussopimusta eikä oikein tekstiäkään kasassa.

. Heimojen Suomi Metsän kansa -romaanisarja kertoo kuvitteellisen Juko Rautaparran uudisraivaajaperheestä 1400-luvun Savossa. Sarjan osat seuraavat Jukon kolmen lapsen vaiheita ja elämänvalintoja. Heiska pyrkii sotilasuralle, Varpusta kasvaa parantaja ja Tenhon kohtalo on tulla tietäjäksi. He kohtaavat vaikeuksia ja vastoinkäymisiä kulkiessaan kohti kutsumustaan.

Tapahtumien maantieteellinen lähtöpaikka on nykyisen Leppävirran alue ja tarinan edetessä miljöö laajenee koko Itä-Suomeen.

Miksi läpeensä pohjalainen Kamula halusi sijoittaa romaanisarjansa juuri Savoon?

Kamula kertoo, ettei ollut ennen kirjasarjan aloittamista käynyt Kuopiota idempänä; sittemmin hän on vieraillut kirjojensa tapahtumapaikoilla useaan otteeseen.

– Savolaiselle näiden teosten kirjoittaminen olisi ollut varmasti helpompaa kuin pohjalaiselle. Olen tehnyt paljon taustatyötä savolaisen luonteenlaadun ymmärtämiseksi. Olen myös pyrkinyt valitsemaan itäisiä murresanoja aina kun se on ollut mahdollista.

Kamula sanoo tarinankerronnan kannalta Savon olleen otollista maastoa.

Metsän kansa -kirjoissa eletään savolaisekspansion aikaa. Kaskeamista harjoittavat savolaiset levittäytyvät asumattomille seuduille, eikä kristinusko ei ole saanut vielä vakaata otetta syrjäseutujen ihmisten elämästä. Muinaiset pakanalliset uskomukset ovat arkea.

Metsän kansa näyttää muinaisen heimojen asuttaman Suomen.

Juvan ja Savonlinnan seutuvilla savolaiset kahakoivat kohti Savoa levittäytyvien, Venäjän vallan alla olevien karjalaisten kanssa. Välillä otetaan yhteen pohjoiseen vähitellen vetäytyvien saamelaisten kanssa. Myös hämäläisiä kohdataan.

. Lönnrotin jalanjälkiä Kamulan sanoo lähtökohtansa olleen ensimmäisestä romaanista lähtien historian ja mytologian yhdisteleminen. Tapojen ja arkisen elämän kuvauksessa tavoitteena on kansatieteellinen tarkkuus. Samalla tarinan ihmisille staalot, haltijat, vainajahenget ja jättiläiset ovat todellisia olentoja, samoin suomalaisten kansanrunojen tutut hahmot Pohjan eukosta Kalevan poikiin.

Kamula kertoo ammentaneensa romaaniinsa suomalaisesta kansanrunoudesta samoista lähteistä, joita Elias Lönnrot käytti kootessaan Kalevalaa .

– En tiennyt aloittaessani kirjasarjan kirjoittamista, että Suomessa on suuremmat kansalliset perinnekokoelmat kuin missään muualla maailmassa, hän sanoo.

– Kalevala on minulle iso esikuva ja inspiraation lähde. Koen tekeväni samankaltaista työtä kuin Elias Lönnrot. Hän keräsi suomalaista kansanrunoutta ja kirjoitti sen pohjalta pitkän yhtenäisen tarinan. Minun ei tarvitse kerätä runoutta, mutta tavoitteeni on sama.

. Eeppiset aiheet Mikko Kamula on kasvattanut kalevalaisen aineksen ja mytologian osuutta tarinassaan kirja kirjalta. Sarjan ensimmäisen osan vuodenkierron, arkitaikuuden ja uskomusolentojen kuvauksesta on edetty suomalaisen kansanuskon suuriin eeppisiin teemoihin.

Kirjojen sävy on muuttunut entistä tummemmaksi, kun mukaan on tullut kamppailu isoja yliluonnollisia voimia vastaan.

Kamula kertoo, että sarjan toinen osa Iso härkä pohjaa kalevalamittaiseen runoon, joka kertoo ihmisiä piinaamaan nousevasta jättiläishärästä.

. – Olen tulkinnut sen aika ajoin alisesta maailmasta nousevaksi onnettomuudeksi. Kirjassani ihmiset ovat ehtineet unohtaa uhan, koska kirjoitustaitoa ei ole, joten muisti ulottuu vain muutaman sukupolven taakse.

Kolmas romaani Tuonela kuvaa muinaissuomalaisten kolmikerroksista maailmankuvaa. Ylistä maailmaa asuttavat ilmojen haltijat ja muut taivaiset olennot, keskistä ihmiset ja alista eli manalaa vainajat.

– Tarinassa kuvataan tuonpuoleisessa liikkumista ja se mukailee Lemminkäis-runoja, Kamula kertoo.

. Ensi viikolla julkaistavassa Kalevan pojissa Louhi on punonut taian, joka imee lämmön maailmasta. Tarinassa lähdetään etsimään myyttisiä Kalevan poikia avuksi taistelussa Pohjolan emäntää vastaan. Kalevanpojat ovat suomalaisessa ja virolaisessa kansanperinteessä esiintyviä jättiläisiä.

Kamula paljastaa, että sarjan viides osa keskittyy Sampo-aiheeseen.

– Sammosta kertovat kansanrunot ovat todennäköisesti rannikolla asuneiden ihmisten sepittämiä. Piti hieman miettiä, miten sain tuotua teeman tarinaan loogisesti.

. Myös todellista historiaa Todellisia historiallisia tapahtumia Kamula tuo tarinaansa ripotellen.

Kalevan pojissa sivutaan muun muassa saamelaisten historiaa ja kansanperinnettä.

Metsän kansa -sarjan eräs toistuva tapahtumapaikka on Olavinlinna. Tarinassa vilahtelevia historiallisia henkilöitä ovat muun muassa Knut Posse ja Sten Sture.

Kamula sanoo, että harvasta 1400-luvun suomalaisesta on jäänyt merkintöjä historiankirjoihin, mutta veroluetteloista heitä kyllä tapaa.

– Ne ovat olleet hyvää lähdemateriaalia nimien keksimisessä. Olen kuitenkin pyrkinyt välttämään poimimasta ketään suoraan.

Kamula uskoo, että nykyihmisillä olisi paljon opittavaa näiden muinaisten suomalaisten suhtautumisessa luontoon.

– Luontoa arvostettiin ja pelättiinkin. Ajateltiin, että ihminen ei voi omistaa maata. Elämänrytmi perustui vuodenkiertoon.

. Mitä suururakan jälkeen? Metsän kansaa on tarkoitus ilmestyä vielä kaksi osaa. Mikko Kamula laskee, että kahden romaanin kirjoittamiseen menee vielä ainakin muutama vuosi.

– Pyrin tekemään kahdeksan tunnin työpäiviä. Aloitan kirjoittamisen puoli kahdeksalta vaimon lähdettyä töihin. Jos päivällä tulee jotain muuta tekemistä, kirjoitan illalla hieman pidempään.

Entä sen jälkeen, kun suururakka on valmis? Mihin Kamula sitten ryhtyy?

Ainakin yksi asia on varma: hän aikoo jatkaa kirjailijana.

– Ehkä otan tauon mytologiasta ja kansanperinteestä, vaikka aihepiiri ei olekaan ammennettu tällä tyhjiin.

Kamula sanoo poikkeuksellisen uravalinnan vaativan tiukkaa taloudenpitoa.

– Teoksiani myydään kohtalaisesti, mutta rikastumaan tällä en ole ainakaan vielä päässyt. Apurahajärjestelmä on suomalaisille kirjailijoille merkittävä tulonlähde. Ilman apurahoja Suomessa olisi ehkä parisenkymmentä itsensä kirjoittamisella elättävää kirjailijaa.

Mon, 5/23

Kirjaudu sisään

Mon, 5/23

Mikko Kamula laittoi koko elämänsä likoon uhkarohkean unelman takia – Nyt hän kirjoittaa jättieepoksia suomalaisten tarunhohtoisesta menneisyydestä

Jaa artikkeli

Haluatko lukea artikkelin?

Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje

Katuosoitteet

Puhelin