Missä hän on nyt? Euroviisulavaltakin tuttu Marika Krook ei viihdy juhlissa eikä julkisuudessa, mutta rakastaa yhä esiintymistä: "Lavalla olen suojassa"

1990-luvulla ja 2000-luvun alussa Marika Krook oli esillä monilla estradeilla.

Ihanat naiset rannalla -elokuvassa hän hurmasi ihanana Bellana. Vuoden 1998 Euroviisuissa Englannissa Krook edusti Suomea Edea-yhtyeen eteerisenä solistina. Krook tähditti myös lukuisia musikaaleja Piukoista paikoista Sound of Musiciin.

Näkyvät työt toivat mukanaan paljon näkyvyyttä. Viime vuosina Krook on viettänyt hiljaiseloa julkisuuden suhteen, mutta ei työn suhteen. Freelance-muusikolla ja näyttelijällä on jatkuvasti tekeillä ja vireillä monenlaista.

Krook kertoo toimineensa viime vuosina paljon tuottajana, lisäksi hän konsertoi omalla ohjelmistolla ja aivan viimeksi hän on innostunut säveltämisestä.

Monipuolisen uransa opit hän haluaa laittaa myös jakoon. Hän opettaa nuorille esiintymistaitoja ja samalla esiintymispelkojen voittamista.

Krook tietää mistä puhuu, sillä hän on aiemmin kärsinyt pahasta esiintymispelosta ja paniikista.

– Olen päässyt siitä eroon ja tahdon auttaa muita. On turha pienentää itseään, haluan auttaa nuoria kukoistamaan.

Krook on itse myös luovan työn kohde. Nina Af Enehjelm kirjoittaa Krookista näytelmää.

– Sitä varten saan nyt istua monta tuntia päivässä puhumassa elämästäni, hän nauraa.

. Universumi hoitaa Freelance-elämään kuuluvaa vaihtelevuutta Krook sanoo oppineensa sietämään hyvin.

– Aiemmin stressasin, jos kalenteri oli tyhjänä, nyt luotan universumiin, että jotain tulee, ja aina on tullutkin.

Niin työhön kuin elämään yleensä Krook suhtautuu uteliaan tutkijan ja seikkailijan asenteella. Uraihmiseksi hän ei tunnustaudu, vaan haluaa pohtia ja tarkastella asioita rauhassa.

– Välillä teen isoa ja välillä pientä, prosessit vievät mennessään.

– Joskus menen ihan vinksin vonksin ja väärään suuntaan ja sekin on ok. Sallin virheet itselleni, mutta samoja virheitä en halua kahteen kertaa tehdä, hän pohtii .

Alkutalvea Krook vietti perheineen Italiassa. Puoliso Petri Viglione on puoliksi italialainen ja parin lapsilla on kaksoiskansalaisuus.

Saattaa olla, että perhe muuttaa pidemmäksikin aikaa Italiaan, jos 14-vuotias, Oopperan balettikoulua käyvä ja ammattitanssijaksi tähtäävä tytär päätyy jatkamaan tanssiopintojaan siellä.

Tiensä tanssisalille tytär löysi itse.

– Minulle on ollut aina tärkeää, etten niin sanotusti laita viulua lasteni käteen. Kiinnostuksen pitää nousta heistä itsestään. Kun oma juttu on löytynyt, totta kai tuemme sitä, mutta se pitää löytää itse.

. Pohjanmaalle kuusivuotiaana Marika Krook syntyi Tukholmassa pohjalaislähtöisten vanhempien ainokaiseksi lokakuussa 1972.

Perhe muutti Pohjanmaan rannikolle, Korsnäsin Molpeen Krookin ollessa kuusivuotias.

Krookin äiti on syntyjään ”härmäläänen”. Yhteydet Etelä-Pohjanmaalle ovat jääneet ohuiksi, sillä äidillä ei ole hyviä muistoja synnyinseudultaan.

– Äidinäiti kuoli ja isäpuoli kohteli äitiä huonosti. Hän heitti äitini kotoa, josta hän sitten muutti Vaasaan siskonsa luo, Krook selvittää

Pohjalaisen henkisen perinnön pohtiminen kiehtoo Krookia. Vanhemmissaan ja itsessään hän tunnistaa pohjalaisen tekemisen meiningin: aina pitää olla jotain puuhastelemassa ja yrittämässä.

. Pohjanmaalla ei tuijoteta sukuviireihin Opiskeluaikana Sibelius-Akatemiassa vastaan tulivat maakunnalliset heimoerot.

Krook oli pitänyt itseään melko puheliaana, mutta ei meinannut saada suunvuoroa vilkkailta savolaisilta ja itäsuomalaisilta opiskelukavereiltaan.

– He nauroivat savolaisten nauravan hautajaisissakin enemmän kuin pohjalaiset häissään.

Oman twistinsä heimoeroihin tuo suomenruotsalaisuus.

– Helsingin suomenruotsalaisissa piireissä on tärkeää, mistä tulet ja mikä on sukunimesi. Piireihin pääseminen on siellä vaikeaa.

Pohjanmaalla taas nimiä ja sukuviirejä ei Krookin mukaan tuijoteta.

– Siellä aletaan samalta viivalta töihin, se mitä teet, ratkaisee.

Krook pohtii esiintyneensä uransa mittaan hämmästyttävän vähän pohjalaisseudulla.

Mieluisa työkeikka lakeuksille oli Tivolilapset Seinäjoen kaupunginteatterissa vuonna 2008.

Krook kertoo ottaneensa suomenkielisen musikaaliroolin ohjaaja Petri Lairikon rohkaisemana.

– Olin jo päättänyt, että ei kiitos enää suomenkielisiä rooleja, koska minulla on tämä hassu korostus, mutta Petri puhui minut ympäri.

Tarjoukseen kannatti tarttua. Roolin myötä Krook pääsi kielitraumastaan.

– Siitä tuli mieletön voimantunne, kun sain sen selätettyä.

Krookin ja Lairikon yhteistyö jatkui vielä useissa produktioissa.

. Herranjestas, tyttöhän osaa laulaa! Kutsumuksensa laulun Krook löysi jo alakoulussa. Oli jouluesitys ja muut unohtivat sanat. Marika jatkoi laulamista, ja yleisössä kävi kohahdus: Herranjestas, tuo tyttöhän osaa laulaa.

– Ja minä nautin, kun minut nähtiin viimeinkin muuten kuin villinä poikatyttönä.

Tästedes Krookia pyydettiin laulamaan vaikka minne. Hän kiersi kyläjuhlat ja pian myös paikalliset tanssipaikat, Åminnen, Vaskian, Fagerön.

– Lauloin yhden setin ja sitten olikin aika lähteä nukkumaan.

Krook kutsuttiin myös tunnetun ruotsalaisen kantrilaulajan Alf Robertsonin levylle.

Oopperadebyyttinsä sopraano teki Vaasan Oopperan Madama Butterflyssä vuonna 1988. Kansainvälistä nostetta toi Tallinnan kansainvälisen oopperalaulukilpailun voitto vuonna 1992.

. Vuosien mittaan Krookin suhde julkisuuteen on muuttunut. Nuorena hän haaveili kuuluisuudesta, nyt hän tietää olevansa omaa rauhaa vaaliva introvertti.

– En kaipaa esillä oloa. Juhlissakin hiihtelen jonnekin taakse piiloon. Mieheni on vastakohtani, hän on juhlissa kuin kala vedessä.

Sosiaalista mediakaan Krook ei usein muista eikä välitäkään päivittää.

– Ainoa paikka, missä tykkään olla esillä, on lava. Siellä olen suojassa.

Kerrotko vielä jotain, mitä emme sinusta tiedä.

– En osaa valehdella. Se ei vain luonnistu minulta. Jos lapsi näyttää minulle piirustusta ja mielestäni siinä on vain jotain viivoja, en kehu, vaan sanon suoraan, että mitä ihmeen viivoja nämä ovat, Krook nauraa.

Kirjaudu sisään

Missä hän on nyt? Euroviisulavaltakin tuttu Marika Krook ei viihdy juhlissa eikä julkisuudessa, mutta rakastaa yhä esiintymistä: "Lavalla olen suojassa"

Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje