Nämä pohjalaiset on nostettu kansakunnan kaapin päälle – Suomen merkkihenkilöiden elämäkerrasto on suurin kansallinen historiahanke kautta aikojen

Kolmekymmentä vuotta sitten Suomessa laitettiin tulille hanke, joka haki laajuudessaan vertaistaan. Sivistysväki havahtui siihen, että suomalaisten merkkihenkilöiden vaiheet oli saatava kirjoihin ja kansiin.

. Uupui ajantasainen, yhteen koottu tieto kansakunnan käänteissä ja käänteisiin vaikuttaneista ihmisistä yhteiskunnan eri aloilta.

Suomen Historiallisen Seuran alulle potkaisema hanke sai mahtipontisen nimen: Suomen kansallisbiografia.

. Mallia sille haettiin Ruotsista.

Siellä oli jo vuodesta 1917 julkaistu ruotsalaista elämäkerrastoa Svenskt biografiskt lexiconia . Sitä oli rakennettu kuin Iisakin kirkkoa. Kun Suomen kansallisbiografia laitettiin alulle, työ naapurimaassa oli edennyt yli 70 vuodessa vasta S-kirjaimeen.

Sellaista järkälemäistä urakkaa ei haluttu.

Kansallisia elämäkerrastoja oli toki tehty Suomessa aikaisemmin. Viisiosainen Kansallinen elämäkerrasto julkaistiin 1927-1934. Sen uudistettu laitos Suomen elämäkerrasto ilmestyi 1955. Ne olivat oman aikansa kuvia, joita väritti suurmies-ajattelu.

. Järkäle valmiiksi Kymmenosaisen järkäleen Suomen kansallisbiografian ensimmäinen osa näki päivänvalon tasan kaksikymmentä vuotta sitten vuonna 2003 ja viimeinen 2007. Yhteensä lähes 10 000 sivuisen kirjasarjan kirjoittaminen oli vienyt lähtölaukauksesta laskien neljätoista vuotta, toimituskuntaa johti professori Matti Klinge .

. Kymmenosaisen kansallisen elämäkerraston laatiminen oli Suomen suurin kansallinen historiahanke kautta aikojen - ja suurimpiin se lukeutuu yhä.

Nykyisin verkossa julkaistavassa kansallisbiografiassa on julkaistu tähän mennessä yli 6600 pienoiselämäkertaa tuhannen vuoden ajalta, niistä naisten elämäkertoja on vajaa tuhat. Artikkelien kirjoittajia on yli tuhat.

– Vuodessa pyritään julkaisemaan noin 25 uutta elämäkertaa teemoittain. Kaikki artikkelit ovat vertaisarvioituja, kulttuurisen musiikinhistorian professori Saijaleena Rantanen kertoo.

. Kuka muistetaan? Taideyliopiston Sibelius-Akatemian Seinäjoen yksikössä työskentelevä Rantanen toimi kaksi viime vuotta kansallisbiografian toimituskunnan asiantuntijajäsenenä. Hän oli valitsemassa elämäkerrastoon populaarimusiikin vaikuttajia ja merkkihenkilöitä.

Kuinka kansallisbiografiaan pääsee?

Saijaleena Rantasen mukaan elämäkertoja kerrytetään vuosittain jonkin teeman ympärille. Aihealueita ovat olleet muun muassa politiikka, vähemmistöryhmät, kirjallisuus, lasten- ja nuortenkulttuuri sekä teatteri ja elokuva. Kuluvana vuonna elämäkerrastoa täydennetään merkittävillä suomalaisilla valokuvaajilla. Kolme vuotta sitten vuorossa olivat klassisen musiikin edustajat.

Rantasen asiantuntijatyöryhmän työ kesti kaksi vuotta ja sen saldona elämäkerrastoon lisättiin 56 populaarimusiikin vaikuttajan tiedot.

Rantasen mukaan tavoitteena oli nostaa esiin henkilöitä, jotka ovat olleet ratkaisevassa asemassa suomalaisen musiikin kehityksessä. Itsestään selvien nimien - kuten Kirka ja Gösta Sundqvist - lisäksi mukaan valittiin keskeisiä taustatoimijoita ja historian unohtamia, mutta elinaikanaan tunnettuja vaikuttajia. Nostojen joukossa on myös useita naisia kuten Armi Aavikko .

Valintaa ohjaa muutama periaate. Niistä tärkeimpiä ovat toiminnan näkyvyys ja merkityksellisyys sekä uranuurtajuus.

Keitä pohjalaisia kansakunnan kaapin päälle on nostettu historiasta ja nykyajasta?

. Pohjalaiset kansakunnan käänteissä Runsaan 6600 henkilön kansallisbiografiassa on 145:n Etelä-Pohjanmaalla ja 230:n Pohjanmaalla syntyneen elämäkerrat. Näistä yhteensä 375:sta henkilöstä elossa olevia on kaksikymmentä.

Eteläpohjalaisia ovat Mari Kiviniemi, Anneli Jäätteenmäki, Jutta Urpilainen, Kalevi Kivistö , Jorma Ollila , Heikki Ylikangas, Paula Koivuniemi, luontokuvaaja Hannu Hautala, kapellimestari Jorma Panula, kirjailija Orvokki Autio, ampumahiihtäjä Heikki Ikola ja hiihtäjä Juha Mieto .

Hiljattain menehtyneistä henkilöistä artikkelit löytyvät opetusneuvos Viljo Koivistosta ja viime vuonna kuolleesta Yleisradion pääjohtajasta Sakari Kiurusta.

Kansallisbiografian elossa olevat pohjalaislähtöiset henkilöt ovat Ole Norrback, Vappu Taipale, Maj-Len Remahl, olympiavoittaja Eugen Ekman , lesbo- ja homotutkimuksen uranuurtaja Kati Mustola , vuorineuvos Kurt Nordman , kapellimestari Leif Segerstam ja arkkipiispa John Vikström.

Hiljattain kuolleista pohjalaisista paikan kansakunnan kaapin päällä ovat saaneet runoilija Gösta Ågren sekä viime vuonna kuolleet teatterivaikuttaja Ralf Långbacka ja ministeri Jaakko Numminen.

. Historian hahmot Jo kirjasarjaa tehdessä tavoitteena oli, ettei elämäkerrasto ole perinteisten suurmiesten ja -naisten henkilögalleria. Mukana on sekä moninaista Suomea että omaa ajankuvaansa edustavia henkilöitä, kuten rikollisia, kapinallisia tai tavalla tai toisella historiankirjoihin jääneitä taviksia.

Elämäkerrastoon on päässyt muun muassa 1800-luvun tunnetuin murhaaja, ylistarolainen Matti Haapoja . Muita pohjalaisia ja eteläpohjalaisia kansamiehiä ja -naisia elämäkerrastossa edustavat muun muassa noituudesta kuolemantuomion saanut Malin Matsintytär ja kirjankerääjä Matti Pohto sekä puukkojunkkari Antti Isotalo.

Historian jääneistä taviksista kansallisbiografiaan on yltänyt muun muassa 1600-luvulla elänyt lappajärveläinen talonpoika Heikki Hyytiäinen , joka jätti itsestään poikkeuksellisen runsaasti jälkiä historiankirjoihin käräjöidessään virkamiesten kanssa. Varhaisinta aikaa edustavat nuijapäälliköt Jaakko Ilkka ja Pentti Piri .

. Viitisenkymmentä naista Kansallisbiografian epäsuhtaa sukupuolijakaumassa on pyritty viime vuosina korjaamaan. Elämäkerraston kaikkiaan 375 pohjalaisesta ja eteläpohjalaisesta naisia on 53.

Pääosin 1800-luvulla vaikuttaneista eteläpohjalaisista mukaan on nostettu muun muassa ilmajokelainen kansankirjailija Liina Kahma, ensimmäisiin naiskansanedustajiin lukeutunut Eveliina Ala-Kulju ja kauhavalainen kutoja Liisa Hautamäki , joka nousi köyhästä työmiehen leskestä arvostetuksi yrittäjäksi.

1800-luvulla syntyneitä pohjalaisnaisia on kymmenkunta, kuten Vaasassa syntyneet laulusäveltäjä Minna von Knorring, kuvataiteilija Fanny Churberg , opettaja, uraauurtava johtaja Sofia Hagman, vankeinhoidon pioneeri Mathilda Wrede ja teatterivaikuttaja, kasvattaja Mathilda von Troil. Mukana on myös unohduksiin jäänyt vaasalainen Eveliina Särkelä , joka lukeutuu Suomen ensimmäisiin naispuolisiin kuvanveistäjiin.

1700-luvun Pohjanmaalta mukaan on nostettu Maria Malm , kaikkien aikojen varakkain ja menestynein suomalainen naiskauppias. Malm rakennutti oman kauppalaivan, joka purjehti Amsterdamiin asti.

. Myös he ovat mukana Kirjallisuus, lehdistö:

Runoilija Arto Melleri Lappajärveltä, kirjailija-toimittaja Artturi Leinonen Ylihärmästä, kirjailija-toimittaja Ilmari Turja (1901-1998) Isostakyröstä, vimpeliläinen kirjailija Santeri Mäkelä (1870- n.1938), kirjailija Samuli Paulaharju (1875-1944) Kurikasta, Suomisen perhe -sarjasta muistettu vaasalaislähtöinen kirjailija Seere Salminen (1894-1977), vaasalaisrunoilija Pertti Nieminen (1929-2015), kirjailija Jarl Hemmer (1893-1944) Vaasasta, kansanrunoilija Maria Uppgård eli Pali-Maija Närpiöstä sekä Suomen tuotteliaimpiin kääntäjiin kautta aikojen lukeutunut Juho Hollo (1885-1967) Laihialta.

Musiikki:

Säveltäjä Toivo Kuula (1883-1918), musiikkivaikuttaja Heikki Klemetti (1876-1953) Kuortaneelta, 1900-luvun alkupuolella vaikuttanut ylistarolainen pianotaiteilija Elli Rängman-Björlin, säveltäjä Erik Tulindberg (1761-1814) Vähästäkyröstä, kansanmusiikin tallentaja Erkki Ala-Könni (1911-1996) Ilmajoelta, kuoronjohtaja Erkki Pohjola (1931-2009) Ylistarosta, oopperalaulaja Oiva Soini (1893-1971) Lapualta.

Taide, arkkitehtuuri, käsityö:

Kirkonrakentaja Antti Hakola (1704-1778) Alahärmästä, puukkoseppä Iisakki Järvenpää (1859-1929) Kauhavalta, miniatyyrimaalari Elias Brenner (1647-1717) Isostakyröstä, taiteilija Werner Thomé (1878-1953) Alajärveltä, lasimestari ja mystikko Jaakko Wallenberg (1756-1799) Isostakyröstä, eduskuntatalon suunnitellut arkkitehti J. S. Sirén (1889-1961) Ylihärmästä.

. Tiede

Kartantekijä Carl Petter Hällström (1774-1836) Ilmajoelta ja hänen veljensä, fyysikko Gustaf Gabriel Hällström (1775-1844), Ruotsin kuninkaan henkilääkäri ja lintutieteilijä Gabriel Rislachi (1765-1808) Isostakyröstä, maantieteen professori J.K Granö (1882-1956) Lapualta, Euroopan ensimmäinen naiseläinlääkäri Agnes Sjöberg (1888-1964) Kauhajoelta, hedelmätutkija Alexandra Smirnoff (1838-1913) Vaasasta, ainoa nainen Euroopan merkittävimpien pomologien joukossa.

Kirjaudu sisään

Nämä pohjalaiset on nostettu kansakunnan kaapin päälle – Suomen merkkihenkilöiden elämäkerrasto on suurin kansallinen historiahanke kautta aikojen

Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje