Patruunatehtaan räjähdyksestä kertovassa elokuvassa käytetään uutta paikallista musiikkia – "Hetkeäkään en epäillyt, etteikö tästä hyvä tulisi"

Niin ikävä sun luo / kun et sä tässä oo / Mun piti sanoa anteeks / mut sanat kurkkuun jäi.

. Näillä sanoilla alkaa seinäjokelaisen Harmaa Pardon? -yhtyeen marraskuussa julkaisema sinkku eli single.

. Uniklubin, Apulannan ja Tyrävyön kaltaisista poprock-bändeistä vaikutteita saaneen Harmaan Pardon?:in Kivet -sinkku on helppo leimata yhdeksi pyrkyrisinkuksi muiden joukossa, mutta tällä sinkulla onkin edessään kokoaan isompi tulevaisuus: se on nimittäin osa ensi vuonna ensi-iltansa saavaa Lapua 1976 -elokuvaa.

. – Hetkeäkään en epäillyt, etteikö tästä hyvä tulisi. Ja kun on seurannut noita Lapua 1976 -leffan touhuja ja laatua, niin tiesihän se että tästä tulee kova, kertoo Jaakko Piri , joka on varsinainen tehomoottori laulun takana. Kivien sanoitus ja sävellys ovat hänen käsialaansa, minkä lisäksi hän laulaa kappaleen ja soittaa sillä kitaraa.

. Suuria tunteita suurella pensselillä . Idea musiikkivideosta ja Harmaan Pardon?:in musiikin käyttämisestä Lapua 1976 -elokuvassa syntyi muiden keskustelujen myötä. Sekä elokuvan että musiikkivideon ohjannut ja ideoinut Toni Kurkimäki kertoo, että he olivat Pirin kanssa keskustelleet musiikkihommista ja ajankohtaisista kuvioista, ja siinä samassa keskustelu sivusi elokuvaa.

. He katsoivat muutaman kohtauksen elokuvasta ja kävi ilmi, että elokuvan isot teemat (rakkaus, läheisen menettäminen, siitä syntyvä itsensä syyllistäminen) linjautuvat hyvin Kivien teemojen kanssa. Kivien sanoitus tulee nimittäin Pirin omassa elämässä olleesta synkemmästä ajanjaksosta, jolloin kaipuu ja ikävä olivat vahvasti arkielämässä läsnä. Niitä tunteita Piri kuvailee sisällään olleeksi möykyksi.

. Kaksikko pallotteli musiikkivideon tarinaa ja päätös videosta sekä musiikin käytöstä elokuvassa syntyi jo samana iltana.

. Loppu on, vanhaa sanontaa mukaillen, tulevaisuuden historiaa.

. – Kivien teksti vei niin helposti omaan tarinaansa, että videon tarinaa ei tarvinnut kirjoittaa siitä. Sen sijaan videon tarinan sai tehdä toisesta näkökulmasta ikään kuin siihen biisin tarinan sisälle, Kurkimäki kertoo.

. – Jos elämässä on asiat sekaisin, on kaipuuta sellaiseen rauhaan ja sielunrauhaan takaisin. Tässä biisissä on tosi monta semmoista ulottuvuutta, ja mielestäni tämä ajaa kokonaisuutena aika hyvin kaikki nämä erilaiset puolet nippuun, Piri selventää.

. Toisaalta saattoi olla vain ajan kysymys, milloin elokuva ja musiikki kohtaavat, sillä molempien takaa löytyy samoja nimiä. Esimerkiksi Kurkimäen tuplaohjauksen lisäksi musiikkivideon kuvaaja-leikkaaja Tuukka Haapamäki on käsikirjoittanut elokuvan. Sen lisäksi Pekka Pohjoispää on molemmissa tuottajana.

. Musiikkivideon käsikirjoituksen laati Kurkimäen ja Pirin ideoiden pohjalta Ella Mäenpää .

. Yhteyksiä on muitakin: musiikkivideo on kuvattu samalla kamera-arsenaalilla kuin elokuvakin. Sillä tavoin siihen saatiin juuri tietynlainen elokuvamaisuus, jota tuotantoryhmä bändin kanssa tavoitteli. Videota kuvattiin Seinäjoen keskustan ja vanhan elokuvateatterin lisäksi muun muassa Törnävän hautausmaalla.

. – Pitää vain toivoa, että videota ei katsota pelkästään maailman pienimmältä ruudulta TikTokista, Haapamäki naurahtaa.

. Taustanäyttelijät ja yhteistyötahot mukaan luettuna musiikkivideoprojektissa on ollut mukana reilu 20 ihmistä. Jaakko Piri on siitä iloinen ja korostaa, että jokainen projekti tarvitsee hyvää ryhmätyötä onnistuakseen.

. Musiikkivideoiden kultakausi on ehkä ohi . Maailmassa jossa taide- ja kulttuurialan tuotoksista on vahvasti tullut kertakäyttökamaa, joku muu olisi ehkä laittanut panokset muuhun kuin musiikkivideoon. Työryhmälle oli kuitenkin selvää, että biisi ansaitsee musiikkivideon, sillä video sekä nostaa kappaleen arvoa että vie sitä pois kertakäyttökulttuurista.

. Työryhmän näkemys on, että musiikkivideot ovat elämyksiä, ja parhaimmat elämykset muistaa lopun ikää.

. – Enää ei ole Jyrkin tai MTV:n kaltaisia kanavia, joissa musiikkivideot pääsevät loistamaan visuaalisuudellaan. Sen sijaan kuviot ovat siirtyneet TikTokiin, jossa musiikista on tullut kertakäyttöistä ja alustalla on paljon kiusaamista ja negatiivista toimintaa.

. Lapsenaskelista suuriin harppauksiin . Tähän yhteen singleen ei kuitenkaan Harmaan Pardon?:in valokeila jämähdä, sillä ensi vuodelle on kuitenkin aikataulutettu jo muutama muu singlelohkaisu lisää. Debyyttialbumi julkaistaan samoihin aikoihin elokuvan ensi-illan kanssa, ja musiikkia käytetään pitkin Lapua 1976 -elokuvaa.

. Kivissä bassoa, syntikkaa ja kitaraa soittava Tuomas "Gary" Keskinen myös paljastaa, että kuten aina projekteissa käy, myös nyt nälkä on jälleen kerran kasvanut syödessä: tulevien audiovisuaalisten projektien isoja suunnitelmia on jo aloitettu hahmottelemaan.

. – On mahtavaa, kun eri ihmiset alkavat tuntemaan eri ihmisiä, ja ympärille löytyy oikeita tyyppejä, ja silloin siitä kehkeytyy uusia, isoja projekteja, Piri hehkuttaa.

. – Huippu nousee joka projektin myötä entistä korkeammalle. Huipulta ei kuitenkaan voi tippua kuin puoliväliin, Keskinen tiivistää.

Kirjaudu sisään

Patruunatehtaan räjähdyksestä kertovassa elokuvassa käytetään uutta paikallista musiikkia – "Hetkeäkään en epäillyt, etteikö tästä hyvä tulisi"

Haluatko jatkaa lukemista?

Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje

Patruunatehtaan räjähdyksestä kertovassa elokuvassa käytetään uutta paikallista musiikkia – "Hetkeäkään en epäillyt, etteikö tästä hyvä tulisi"

Jaa artikkeli

Haluatko jatkaa lukemista?

Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje