Peter Wallenius matkasi pohjalaiselle turkistilalle ja löysi suomalaisia repivän kuilun – "Elämme erilaisissa maailmoissa"

Turkistarhaus on turpeen lisäksi yksi tulenarimpia elinkeinoja 2020-luvun Suomessa.

Turkistuotannon kiistanalaisuus ei ole kuitenkaan mikään uusi juttu, Peter Wallenius muistaa.

Wallenius opiskeli 90-luvun puolivälissä taidekoulussa Uudessakaarlepyyssä. Rannikko-Pohjanmaalla sijaitseva pitäjä oli jo silloin yksi Suomen turkispääkaupungeista.

Vuotta aiemmin neljältä pohjalaiselta turkistilalta oli vapautettu yön pimeydessä satoja kettuja. Osa iskuista tehtiin Uudessakaarlepyyssä sijaitseville tiloille.

Tekijöistä, kolmesta nuoresta suomalaisnaisesta, ryhdyttiin käyttämään nimitystä "kettutytöt".

Walleniuksen mukaan turkistarhaus oli jo silloin kuuma aihe.

– Pienessä yhteisössä kun olimme, tutustuin itsekin paikallisiin turkisalan ihmisiin. Ymmärsin, että turkistarhauksesta käytävä keskustelu on hyvin polarisoitunutta. Yhdellä puolen olivat turkisten kannattajat, toisella niiden lakkautusta vaativat vastustajat. Kiinnostuin siitä keskustelusta paljon jo silloin.

. Tarina ihmisistä turkisten takana 25 vuotta myöhemmin turkistarhaus ei ollut jättänyt aiheena Walleniusta rauhaan.

Samaan aikaan keskustelu elinkeinosta on pysynyt vähintäänkin yhtä kahtiajakautuneena.

– Turkistarhauksesta puhuminen on aivan erilaista siellä, missä ala on tyypillistä, kuin vaikka pääkaupunkiseudulla, Wallenius vertaa.

Wallenius on dokumentin tekijä. Hän on ohjannut ja käsikirjoittanut dokumenttielokuvia muun muassa saattohoidossa olevasta henkilöstä ( Marikan kuolema ), uskonyhteisöissä kaltoin kohdelluista ihmisistä ( Uhrit ) ja vammaisten seksistä ( Apua seksiin).

. Walleniuksen uusin dokumentti Turkisvaltakunta käsittelee nimensä mukaisesti turkistarhausta. Sitä varten ohjaaja matkasi jälleen Uudenkaarlepyyn tuttuihin maisemiin.

Hän halusi näyttää, millaisia ihmisiä löytyy kiistellyn elinkeinon takaa, kertoa, millaista arkea elävät he, joille turkistarhaus on tavallista työtä.

Wallenius kertoo pyrkineensä Turkisvaltakunnassa puolueettomaan ja objektiiviseen tarkasteluun.

– En halunnut hakea epäkohtia tai tuomita, mutten toisaalta asettaa ketään jalustalle tai puhua turkisalan puolesta.

. Paine alan alasajoon kova Kritiikkiä ei dokumentissa kuulla, mikä on Walleniuksen mukaan tietoinen valinta.

Ennen kuvauksia hän kävi tapaamassa turkistarhauksen vastustajia, mutta osaltaan koronaviruspandemiankin vuoksi Wallenius keskittyi elokuvassaan vain turkistarhaajiin ja muihin alan ihmisiin.

– On aika klassinen tapa kertoa tarina kahden kiistelevän vastapuolen kautta. Halusin kertoa tällä kertaa turkisalan ihmisten tarinan.

Suomi on harvoja maita maailmassa, jossa turkistarhausta harjoitetaan edelleen ilman päätöstä sen alasajosta. Viime vuosina esimerkiksi moni Euroopan maa, kuten Belgia, Norja, Slovakia ja Viro, ovat päättäneet lopettaa turkistuotannon siirtymäajan sisällä.

Asia on vireillä myös Puolassa, yhdessä maailman suurimmassa turkistuottajavaltiossa. Puola on antanut tukensa myös usean EU-maan laatimalle vetoomukselle, jolla vaaditaan turkistarhauksen kieltämistä kaikissa EU-maissa.

Viime vuonna Euroopan komissiolle tekemässään vetoomuksessa EU-maat vetoavat lakkauttamaan turkistarhauksen Euroopan unionin alueella eläinten hyvinvointiin perustuen.

. Myös suomalaiset eläinoikeusjärjestöt vaativat turkistarhauksen kieltämistä häkkieläinten elinoloihin ja ympäristöongelmiin vedoten.

Samaan aikaan myös suuret muotitalot, viimeisimpänä italialainen Dolce & Gabbana, ovat lopettaneet turkisten käytön.

Myös suomalaisten suhtautuminen on turkisteollisuutta vastaan. Eläinsuojelujärjestöjen Taloustutkimuksella teettämien kyselyjen mukaan yli 70 suomalaisista vastustaa turkistarhausta.

– Myös suomalaisilla poliitikoilla on yhä kovempaa painetta miettiä, pitäisikö turkistarhaus kieltää, Wallenius pohtii.

. "Lähivuosina voi tapahtua suuria muutoksia" Suomen turkiseläinten kasvattajain liiton mukaan maassamme toimii noin 700 turkistilaa. Vuonna 2021 turkisten tuotanto työllisti hieman alle 4 000 henkilöä.

Suomessa turkistarhaus on käytännössä yksistään pohjalainen elinkeino. Lähes kaikki maamme turkiksista tuotetaan neljän pohjalaismaakunnan alueella.

Suomalaisista turkistarhoista yli 100 sijaitsee pelkästään Uudenkaarlepyyn alueella.

Koronapandemia on romahduttanut turkisten kysynnän, mikä on laittanut valmiiksi ahtaalla olleet turkistilat entistä vaikeampaa rakoon.

Myös Turkisvaltakunnassa nähtävä uusikaarlepyyläinen Wikin perhe pyörittää kannattamatonta turkistilaa.

– He ymmärtävät alati kasvavan paineen ja kokevat taloudellisen tilanteen hyvin vaikeana, Wallenius kommentoi.

. Vaikeuksista huolimatta, turkistiloilla näkyy Walleniuksen mukaan silti yhä periksiantamaton pohjalainen yrittäjyys.

– Ihmiset haluavat mennä eteenpäin ja kehittää alaansa, luoda uskoa tulevaan.

Dokumentin ydinkysymys on: Voiko turkistarhauksella olla enää tulevaisuutta?

Wallenius ei halua ottaa kantaa turkisten tulevaisuuteen, mutta toteaa turkistarhauksen olevan elinkeinona vaakalaudalla.

– Lähivuosina voi tapahtua suuria muutoksia. Se kiinnosti minua myös tämän dokumentin tekoon.

Ohjaaja näkee turkistarhauksen yllä vellovan kuohunnan olevan osa suurempaa kysymystä eläinten oikeuksista ja niiden käytöstä esimerkiksi ruoan tuotannossa.

Tällä hetkellä Suomessa ollaan uudistamassa esimerkiksi eläinsuojelulakia. Toteutuessaan se muuttaisi tuotantoeläinten oloja monella tapaa.

. Kahtiajakautunut Suomi On turkistarhauksen kohtalo sitten mikä tahansa, Wallenius toivoisi sitä ennen aiheen ympärillä käytävän keskustelun muuttuvan inhimillisemmäksi ja ymmärtäväisemmäksi – puolin ja toisin.

Se on sanoma, jota hän haluaa välittää myös dokumentillaan.

– Keskusteluissa ollaan usein aika mustavalkoisia ja mielipiteet jakautuvat hyvin jyrkästi. Muiden haukkuminen ei kuitenkaan edistä asiaa mitenkään. Sen sijaan pitäisi pyrkiä avoimeen ja hyvään keskusteluun.

– Olisi myös hyvä muistaa, että turkisalalla työskentelevät ovat ihan oikeita ihmisiä.

. Turkisvaltakunta on ehtinyt herättää huomiota turkisalalla ja sen ulkopuolella. Wallenius kertoo saaneensa kiitosta elokuvastaan "molemmista leireistä".

– Alueella turkistarhauksen parissa työskentelevät ovat olleet tyytyväisiä dokumenttiin, mutta myös vastapuolelta on tullut positiivista palautetta.

Vaikka turkistarhaus olikin ennalta tuttua Walleniukselle, oli dokumentin tekeminen opettavainen kokemus myös ohjaajalle.

– Kun Uudessakaarlepyyssä kuuli turkistarhaajien tarinoita ja ajatuksia, huomasi, miten erilaisissa maailmoissa me suomalaiset elämme.

. Turkisvaltakunta esillä Yle Areenassa toistaiseksi.

Tue, 7/5

Kirjaudu sisään

Tue, 7/5

Peter Wallenius matkasi pohjalaiselle turkistilalle ja löysi suomalaisia repivän kuilun – "Elämme erilaisissa maailmoissa"

Jaa artikkeli

Haluatko lukea artikkelin?

Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje

Katuosoitteet

Puhelin