Seinäjokelainen Antti Strang on ottanut vuoden parhaan luontokuvan.
Strang vei Vuoden luontokuva 2022 -palkinnon otoksellaan Uhka syvyyksistä. Kilpailuun osallistui liki 12 000 kuvaa lähes kahdeksaltasadalta eri kuvaajalta. Kisan pääpalkinto on 10 000 euroa.
Strangin voittoisa otos kuvaa päivänkorentoa ja sitä pinnan alta lymyävää kalaa. Kisan tuomariston mukaan voittokuva on hieno ja yllätyksellinen tilannekuva, joka ei välttämättä aukea ensimmäisellä silmäyksellä.
Vuoden luontokuva -kisan pääpotti tuli Seinäjoelle myös vuonna 2018, jolloin Taru Rantala voitti mittelön kuvallaan Iltakello.
– Tumma vesi ja kiiltävät korennon siivet luovat kuvaan syvyyttä. Kalan hahmo luo jännittävän ja ehkä piinaavankin tunnelman. Sen vaanivat silmät veden tummuudessa tekevät kuvasta lopullisesti loistavan, raati kiittelee.
– Kyseessä on täydellisesti vangittu tilanne. Kaikki on ollut valmiina korentokuvaa varten, mutta kalan tullessa näkyviin kuvaaja on onnistunut laukaisemaan kameran ratkaisevalla hetkellä. Tämä on kuva, jota pitää katsoa toisenkin kerran, jotta ymmärtää sen upean kokonaisuuden.
Unelman täyttymys
Antti Strangille suositun kisan pääpotti on unelmien täyttymys. Hän on pitkän linjan luontokuvaaja ja osallistunut Vuoden luontokuva -kilpailuun lukemattomia kertoja.
– Olen ollut mukana kaksikymmentä, ellen jopa kolmekymmentä kertaa. En joka vuosi, mutta melkein. Paras sijoitukseni tähän saakka on ollut vuodelta 2000, jolloin tuli kunniamaininta.
Voittokuvan hän nappasi Lempäälän kanavalla. Strang oli kuvaamassa kanavalla västäräkkejä ja lähtemässä jo pois, kun huomasi lintujen napsivan rannan lähellä ja veden pinnassa parveilevia päivänkorentoja. Hän kohdisti kameransa veden pintakalvolla tapahtuvaan värähtelyyn. Juuri silloin pinnan alta nousi korentoa ateriakseen väijyvä särkikala.
Tilanne oli ohi salamannopeasti.
– Se oli heti nappi pohjaan. Sain vain tämän yhden terävän kuvan.
Strang sanoo hoksanneensa saman tien, että nyt tärppäsi. Tunne loisto-otoksesta vahvistui vielä kotona, kun hän tarkasteli kuvaa tietokoneen ruudulta.
– Kuvassa on jännitettä ja jonkinlaista tappajahai-fiilistä. Kuvan valtti on se, ettei se ihan heti avaudu.
Voittouutinen tuli silti yllätyksenä.
– Kun soitto tuli, olin vain että huhhuh.
Ötököistä se lähti
Laatuinsinöörinä työskentelevä Antti Strang on valokuvannut luontoa 1970-luvun lopulta lähtien. Aihevalinta oli osin onnenkantamoinen. Strang kertoo hankkineensa itäsaksalaisen kameran, jonka linssi sopii lähikuvaukseen.
– Aloin kuvaamaan ötököitä.
Harrastus vei mukanaan. Strang hyväksyttiin Suomen Luonnonvalokuvaajiin. Yhdistys oli tuolloin hiljattain perustettu ja jäsenet valittiin kuvien perusteella.
– Suomen Luonnonvalokuvaajiin pääsy antoi potkua, että minun kannattaa kuvata luontoa. Kuvasin paljon muun muassa hämähäkkejä, sudenkorentoja ja perhosia.
Vuosituhannen vaihteessa pääaiheeksi tulivat sudenkorennot; korentokuvistaan Strang on pitänyt näyttelynkin. Hän kertoo sudenkorennoissa viehättävän ikiaikaisuuden: sudenkorennot on vanhimpia hyönteislahkoja. Aiheen kaluttuaan hän innostui metsäluonnosta.
– Löysin linnut ja vanhat ikimetsät. Niitä kuvaan yhä. Lähinnä sydäntäni ovat metsien pienimmät linnut, kuten peukaloiset. Ne ovat aikamoisia hahmoja ja todella mielenkiintoisia kuvattavia.
Luontokuvaajan vinkit
Strang kuvaa paitsi kotiseudullaan Etelä-Pohjanmaalla, myös Pirkanmaalla, jossa hänellä on työpaikka.
Seinäjoen seudulla Strang hakeutuu kameransa kanssa mielellään pienille rauhoitetuille metsälaikuille. Hän liikkuu peltolakeuksilla ja - sanojensa mukaan - niillä metsänrippeillä, joita on jäljellä.
– Pirkanmaalla on säästynyt aidompaa metsäluontoa. Metsä on monimuotoisempaa, on puroja, lähteitä ja kumpuilevuutta.
Parhaat kuvauspaikkansa lakeuksilla hän pitää omana salaisuutenaan, mutta vinkkaa kuitenkin pari suosikkiaan.
– Seinäjoen Isosaaressa on hienoa vanhaa metsää. Ja tietenkin Alajoki Lapualla ja Ilmajoella on keväisin hyvä kuvauspaikka. Käyn niillä kuvaamassa suopöllöjä.
Perinteikäs kisa
Vuoden luontokuvasta, sarjavoittajista sekä muista palkituista kuvista koostettu näyttely kiertää seuraavan vuoden ajan ympäri Suomea.
42. kerran järjestetyn kilpailun tulokset julkistettiin lauantaina Vuoden luontokuva ‐festivaaleilla Suomen luontokeskus Haltiassa. Kisaa järjestää Suomen Luonnonvalokuvaajat SLV ry. Yhdistykseen kuuluu noin 2 600 luonnonvalokuvauksen harrastajaa ja ammattilaista.
Tuomaristo valitsi lähes 12 000 kuvan joukosta semifinalisteiksi 1 377 kuvaa 457 kuvaajalta. Palkintosijoista kisaamaan selvisi 439 kuvaa 217 kuvaajalta. Jokaisesta sarjasta pääsi loppukilpailuun kymmenen parasta, yhteensä 90 kuvaa.
Loppukilpailun 90 kuvasta järjestettiin lisäksi Yleisön suosikkikuva ‐äänestys. Yleisön suosikkikuvaksi nousi kuusamolaisen Ari‐Matti Nikulan jäniskuva Tarkkailija.
Sarjojen parhaat
Kasvit ja sienet: Hannu Ahonen, Jyväskylä
Linnut: Markku Paananen, Viitasaari
Maisemat: Jarmo Manninen, Kuusamo
Nisäkkäät: Ville Heikkinen, Kuhmo
Luonnon yksityiskohdat ja muodot: Markku Pihlajaniemi, Kerava
Luonto ja ihminen: Petri Volanen, Forssa
Nuoret (alle 18 v): Mikael Koskinen, Nokia
Vapaa ja luova: Timo Vesterinen, Kotka
Vuoden luontokuva -kilpailun tuomareina toimivat Kari Auvinen Espoosta, Juhani Kosonen Kotkasta, Arto Leppänen Turusta ja Nina Mönkkönen Espoosta. Loppukilpailuun päässeille kuville omat pisteensä antoi Suomen Luonnonvalokuvaajat SLV ry:n äänestykseen osallistunut jäsenistö.
Kilpailun tavoitteena on kertoa suomalaisen luonnon moni‐ilmeisyydestä, näkymistä ja tapahtumista sekä kuvaajien luonnossa kokemista elämyksistä ja oivalluksista.
