Serenadi, josta tuli ikivihreä: Raumalaisen lukiolaisen runo sävellettiin tupakkiaskin kanteen

Maarit Anttila

Ja me tulimme kapakasta kai hiukkasen horjuen. Oli lähtömaljoja juotu ja se yö oli ihmeellinen.

Unto Koskelan (1908–1934) Kuubalainen serenadi on jäänyt elämään suomalaiseen musiikkiperintöön. Raumalaisen lukiolaisen kirjoittamaa laulua on levytetty näihin päiviin saakka, sen pohjalta on tehty Suomi-Filmi, ja laulu on päätynyt jopa Kuuban matkailumainokseen.

Mutta monikaan ei tiedä, että runoilija Unto Koskelan nuoruusaikojen teksti sävellettiin tupakka-askin kanteen Jyväskylässä 1930-luvulla.

Kohuruno syntyy Raumalainen tietokirjailija Tapio Niemi tuntee Unto "Uto" Koskelan elämän ja Kuubalaisen serenadin, sillä hän kirjoitti Koskelasta elämäkerran Outo mies – outo reitti vuonna 2004 ja myöhemmin yhdessä Panu Rajalan kanssa elämäkertaan pohjautuvan musiikkinäytelmän Kuubalainen serenadi Rauman teatterille 2013.

Epäselvyyttä on Niemen mukaan ollut Koskelan kohurunon – teksti oli yksi syy siihen, että hänet erotettiin Rauman yhteislyseosta – sävellysajankohdasta.

– Runohan sai alkunsa monessa vaiheessa. Kesällä 1927 tuolloin 18-vuotias Koskela kirjoittaa runon ensimmäiset säkeistöt, jotka julkaistaan Rauman lyseon Into-oppilaslehdessä, ja Unto erotetaan lyseosta.

. Lukuvuoden 1927–28 Koskela on Haapaveden yhteislyseon oppilas.

– Sielläpäin kerrotaan, että hän kynäilee lisää säkeistöjä runoon.

Lopullisen muotonsa teksti saa vasta kun Koskela on jo opiskelijana Helsingissä, ja tapaa runoilija Uuno Kailaan , jonka kanssa hän viilaa runon valmiiksi.

Helmikuussa 1930 teksti julkaistaan Suomen Kuvalehdessä. Runolle on annettu kokonainen sivu, kuvituksena on piirroksia, jossa on merimiehiä ja taustalla purjelaivan mastot.

Kaksi vuotta myöhemmin Koskelalta tulee ulos runoteos Purjeet sumussa , jossa runo on mukana.

. Urkurin syrjähyppy Kunnia Kuubalaisen serenadin tarttuvasta sävellyksestä kuuluu kanttori-urkuri Juhani Pohjanmiehelle (1893–1959), joka teki sen talvella 1930 salanimellä Salamanteri.

– Hän suhtautui lauluun vähän vaikeasti, sillä hän oli harras teosofi eikä varmasti voinut hyväksyä sen sisältöä. Se ei todellakaan ollut hänen keskeistä aluettaan säveltäjänä, kertoo isästään elämäkerran Kuutamoprinssi. Juhani Pohjanmiehen elämä kirjoittanut Hannele Pohjanmies .

Hänen mukaansa Pohjanmies ei sävellyksestä paljon puhunut ja painoi hämmentyneenä päänsä, kun joku haastattelija siitä kysyi.

– Hän olisi varmasti hämmästynyt, jos tietäisi, että siitä on tullut hänen tunnetuin sävellyksensä.

Pohjanmies oli tosin hankkinut tuloja opiskeluaikana soittamalla tanssimusiikkia ja vielä kanttori-urkurinakin soittamalla taustamusiikkia elokuvateattereissa.

– Kuubalaisen serenadin jälkeen hän sävelsi kaksi laulunäytelmää, Kuisma ja Helinä (1931) ja Etelämeren satu (1934), joiden musiikissa on sille sukulaisuutta. Niissä hän saattoi antaa mielikuvitukselleen luvan laukata, kun aiheet eivät olleet hengellisiä, Pohjanmiehen sävellystuotantoa tutkinut Seppo Vaijärvi kertoo.

Pohjanmies oli monipuolinen musiikkimies. Jyväskylän seminaarin soitonopettaja oli monen amatööriorkesterin ja useiden kuorojen johtaja sekä tuottelias säveltäjä, jolta jäi hengellisiä lauluja, yksinlauluja, kuorolauluja, lastenlauluja, kantaatteja ja instrumentaaliteoksia.

. Ensiesitys pikkutunneilla Raumalla ajateltiin pitkään, että laulu sävellettiin vasta myöhemmin. Tapio Niemi kirjoitti laulusta viime syksynä Länsi-Suomessa ilmestyneessä kolumnissaan. Niemen mukaan Unto Koskelan pikkuveli, kirjailija Tauno Koskela sanoi kuulleensa sen lauluna Toijalassa sotilaiden laulamana vasta vuonna 1940.

Tauno Koskela on myös kertonut, että hänen opiskeluaikoinaan Helsingin yliopiston Satakuntalaisessa osakunnassa 1936–38 sävelmää ei tunnettu ja sitä lausuttiin vain runona.

. Niemen mukaan ristiriidassa näiden tietojen kanssa ovat Unto Koskelan aikalaisen Pärre Parvalan muistelot: hän kertoo laulaneensa kappaletta Rauman kauppatorilla Koskelan kanssa eräänä kesäaamuna 1930-luvulla miekkosten palatessa Nortamo-seuran kokouksesta.

. Sekakuorolle kappale Kuubalaisen serenadin ajankohdan selvittäminen oli isästään elämäkerran tehneelle Hannele Pohjanmiehelle salapoliisityötä.

– Nuotti ja levytykset tulivat vasta 1940-luvun alussa, hän kertoo.

Sävellystä Pohjanmieheltä pyysi 1930-luvun alussa kunnallismies Kalle Järvinen jyväskyläläiselle Mäki-Matin sekakuorolle. Hän näytti Pohjanmiehelle lehdestä leikattua runoa ja esitti toivomuksen, että saisi siihen sävelen.

. – Pianhan tämä on sävelletty, Pohjanmiehen sanotaan todenneen.

Melodia syntyi saman tien tupakka-askin takakanteen.

Muutamia vuosia myöhemmin, 1930-luvun lopulla Pohjanmies kertoi kuulleensa sotilasosaston laulavan laulua marssiessaan Oulussa.

– Hän oli kuulostellut hämmästyneenä, että tuntuu tutulta, ja sitten muistanut sen joskus säveltäneensä, Hannele Pohjanmies kertoo.

. Niemi nostaa kolumnissa esille myös Reino Hirvisepän , joka kertoo kirjassaan Hupilaulun taitajia saaneensa tietää Kuubalaisesta serenadista jo 1934 ja ottaneen sen laulettuna mukaansa Pallen radiorevyihin 1935.

Lisävalaisua asiaan tuo Marija Vantti kirjassa Älä koske perhosen siipiin – Uuno Kailaan elämä ja kuolema (2021), joka sisältää Nizzassa oleskelleen Kailaan kirjeen Unto Koskelalle.

"Sinulla on kirjoittamisen lahjoja ja toivon saavani pian luettavakseni seuraavan runoteoksesi. Olen kuullut pojilta, että Kuubalaista serenaadiasi on laulettu jo monissa yhteyksissä. Muistan hyvin, kuinka yökaudet viilailimme sitä yhdessä."

Kirje on päivätty helmikuun 6. vuonna 1933.

Koskela kuoli syksyllä 1934, pian Kailaan jälkeen.

Pohjanmies muutti Jyväskylästä ensin Helsinkiin ja sitten Kangasalle, jossa hän toimi urkutehtaan suunnittelijana ja apulaisjohtajana ja suunnitteli kaikkiaan 80 urut eri puolille Suomea.

. Keitä he olivat? Unto Koskela

Syntyi Raumalla 1908.

Kuoli Helsingissä 1934.

Kuului opiskeluaikanaan V. A. Koskenniemen johtamaan kirjalliseen piiriin.

Siirryttyään Helsinkiin liittyi Tulenkantajiin.

Meriaiheinen esikoisteos, runokokoelma Purjeet sumussa ilmestyi 1930. Psykologiset romaanit Hedelmätön puu 1932 ja jatko-osa, romaani Helena ja valhe 1933.

Julkaisi Reimrin gyljest -murrepakinoita ja kirjoitti myös Pohjois-Atlantilta Islannin sillivesiltä raumankielisen matkakertomuksen Valaskaloild ruakka prakkamass.

Kuoli syfiliksen aiheuttamaan keuhkokuumeeseen vain 25-vuotiaana.

Nuorempi veli oli kirjailija ja opettaja Tauno Koskela.

. Juhani Pohjanmies

Syntyi Helsingissä 1893.

Kuoli Hollolassa 1959.

Suomalainen säveltäjä, urkutaiteilija, urkusuunnittelija, soitinrakentaja, kirjailija ja taidemaalari.

Toimi vuosina 1936–1942 Kangasalan urkutehtaassa suunnittelijana ja piirtäjänä sekä apulaisjohtajana.

Sat, 11/12

Kirjaudu sisään

Sat, 11/12

Serenadi, josta tuli ikivihreä: Raumalaisen lukiolaisen runo sävellettiin tupakkiaskin kanteen

Haluatko jatkaa lukemista?

Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje

Serenadi, josta tuli ikivihreä: Raumalaisen lukiolaisen runo sävellettiin tupakkiaskin kanteen

Jaa artikkeli

Haluatko jatkaa lukemista?

Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje