Sotahevosia, ritareita ja yli 30 kilon haarniskoja – Näin keskiaika tuli takaisin Vaasaan

Nykyaika väistyi hetkeksi ja keskiaika otti vallan Vaasassa tiistaina.

. Meren rannalla Pohjanmaan museon takana aivan siilojen vieressä järjestettiin turnajaisdemonstraatio. Oli ritareita haarniskoineen, aseineen ja hevosineen sekä auttavia käsiä muun muassa aseenkantajien rooleissa.

. Kemiönsaarelainen Rohan Tallit kiertää ympäri Suomea ja Eurooppaa muun muassa esittelemässä, millaisia taitoja keskiaikainen ritari tarvitsi. Vaasassa he olivat ensimmäistä kertaa.

– Toimintamme ydin on historiallisessa ratsastuksessa. Tallin nimi on saanut innoituksensa Taru sormusten herrasta -kirjoista, toimintaa vetävä Jaakko Nuotio kertoo.

. Turnajaisdemonstraatio on osa laajempaa kokonaisuutta. Illan aikana esiteltiin myös historiallista miekkailua. Pohjanmaan museossa on puolestaan aina lokakuuhun asti sotahistoriallisia esineitä esittelevä Vallan ja varallisuuden symbolit -näyttely .

. Hevoset houkuttelivat paikalle Ritarit, hevoset tai molemmat kiinnostivat useita satoja paikalle saapuneita. Vauhdikkaimmissa kohdissa kohahdettiin kuin urheiluareenoilla ikään. Kirsi Vähälummukan seurue oli katsomassa hevosia.

– Isossakyrössä olen nähnyt vastaavankaltaista, mutta ilman hevosia. Turkuun on tehnyt mieli lähteä katsomaan, mutta nyt ei varmaan tänä kesänä tarvitse.

. Demonstraatiossa käytetään paljon hevosia. Ne olivat Nuotion mukaan aikoinaan yhtä arvokkaita kuin hävittäjäkone nykyään. Niistä pidettiin hyvää huolta, parempaa kuin sotilaista.

– Hevonen on ratsastajan sielun peili ja kahdenvälinen yhteys on vahva. Sotahevonen jäi usein suojelemaan haavoittunutta ja pudonnutta ratsastajaa.

. Hevosen voimaa ja liikettä käytetään myös hyödyksi.

– Itse ei voi koko aikaa heilua kuin heinämies. Kunto loppuu, Nuotio sanoo.

. Haarniska tehdään mittojen mukaan Demonstraation edetessä ritareiden varustus vahvistui. Ensimmäisenä haarniskan päälleen saanut ritari kävi haastamassa eturivin yleisöä miekkailemaan. Moni nuorehko poika tarttuikin haasteeseen.

. Haarniskat eivät ole pikamuotia. Levyhaarniskoja on käytetty useita vuosisatoja. Valmistus on pitkä prosessi.

– Seppä ottaa ritarista kipsivaloksen, jonka perusteella tehdään ensimmäinen versio. Testauksen jälkeen tehdään mahdolliset korjaukset. Lopuksi teräs karkaistaan. Kaikkiaan menee ainakin vuosi, Nuotio taustoittaa.

. Haarniskat tulevat ulkomailta. Suomessa ei muutenkaan ehtinyt olla vahvaa ritariperinnettä.

– Kaikki tuli tänne myöhemmin, keskiaikakin. Lisäksi Tukholman verilöyly verotti suomalaistakin rälssiä, Nuotio toteaa.

. Haarniska voi Nuotion mukaan painaa 35–45 kiloa. Sen tarkoitus on suojata kantajaansa. Välillä se tekee sen liiankin hyvin.

– Enemmän sen sisälle tuuperrutaan kuin haavoitutaan. Olemme mitanneet haarniskan sisältä 70 asteen lämpötiloja. Kypärässä on vain pieniä aukkoja, joten happi voi loppua.

. Demonstraatio sai katsojan kuvittelemaan olevansa keskiajalla. Huilumusiikki, tarkat varustekopiot ja aikakauteen ominainen toiminta veivät mukanaan. Edes taustalla rantaraitilla liikkuneet sähköpotkulaudat tai Pohjoista kaupunginselkää lipuneet moottoriveneet eivät tuoneet tunnelmasta tähän päivään.

Kirjaudu sisään

Sotahevosia, ritareita ja yli 30 kilon haarniskoja – Näin keskiaika tuli takaisin Vaasaan

Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje