Suomen teatterit historiansa pahimmassa kriisissä – Lippuja ostetaan viime tingassa samalle viikolle tai lähipäiville

Suomen teatterit ovat huolissaan koronan vaikutuksista. Vaikka yleisötilaisuuksia koskevat rajoitukset ovat poistuneet, teatterit joutuvat edelleen perumaan esityksiä, koska korona jatkaa leviämistä.

– Koronan jättämät jäljet tulevat tuntumaan vielä pitkään. Meillä on ollut kaksi vuotta taloudellisesti hyvin haastavaa aikaa. Lipputuloja on ollut lähes mahdotonta kerätä. Vaikka olemme saaneet valtiolta tukea, teatterit ovat taloudellisesti vaikeassa tilanteessa, Suomen teatterit -yhdistyksen puheenjohtaja Kaisa Paavolainen sanoo.

Yhdistyksen 100-vuotisjuhlaseminaariin ja vuosikokoukseen Seinäjoelle kokoontuneet teatterilaiset olivat huolissaan järjestön historian pahimmasta kriisistä. Korona-aikana tehdyt ohjelmistomuutokset vaikuttavat pitkälle tulevien vuosien produktioihin. Yleisösuhde on rakennettava uudelleen.

– Yleisö on osin löytänyt takaisin teattereihin, mutta edelleen näkyy epävarmuutta. Lippuja ostetaan viime tingassa samalle viikolle tai lähipäiville, Paavolainen sanoo.

Hän uskoo, että yleisöllä on patoutunutta kulttuurinnälkää. Yleisö tekee paluuta, mutta esimerkiksi isot ryhmät puuttuvat vielä monilla paikkakunnilla.

– Seinäjoella bussilastit ovat palanneet, Paavolainen iloitsee.

. Teatteriverkostosta pidettävä huolta Suomessa myytiin ennen korona-aikaa vuosittain noin neljä miljoonaa lippua ammattiteattereiden ja ammattimaisten tanssi- ja sirkustoimijoiden esityksiin. Viimeiset kaksi vuotta ovat Paavolaisen mukaan olleet vaikeita ja raskaita.

Tällä hetkellä teattereiden ohjelmistoissa painottuu vakavien draamojen sijaan kevyempi tarjonta kuten komediat.

–Teatterit haluavat tarjota ohjelmistoa, joka voi tuoda toivoa ja iloa epävarmaan aikaan.

Paavolainen toteaa, että Suomi on aina ollut teatterimaa.

– Meillä on laaja valtionosuusteattereiden verkosto, eli meillä on ympäri Suomen pienissäkin kaupungeissa ammattiteattereita. On tärkeää, että ihmiset pääsevät kohtuullisella hinnalla omaan teatteriin, jossa voidaan kertoa paikallisia tarinoita.

Uhkakuviakin on. Kemin kaupunginteatteria uhkaa parhaillaan lakkauttaminen. Lakkauttaminen olisi Paavolaisen mukaan poikkeuksellista Suomen historiassa.

. Paavolaisesta on tärkeää, että Suomessa on vastaisuudessakin kattava teatteriverkosto. Hän kannustaa kuntapäättäjiä pitämään huolta teattereista ja muistuttaa, että teatteritoiminnalla on monenlaisia talousvaikutuksia.

– Teatteri on vetovoimatekijä, joka tuo kuluttajia esimerkiksi ravintoloihin ja hotelleihin.

. Kulttuuri edistää hyvinvointia Sadassa vuodessa raja katsomon ja näyttämön välillä on madaltunut. Paavolaisen mukaan lähes kaikki teatterit tekevät jonkin tyyppistä yleisötyötä, kuten lapsille tai ikäihmisille suunnattua työpajatoimintaa. Hyvinvoinnin edistäminen on yhä vahvemmin läsnä toiminnassa.

– Jo se, että meillä on saavutettavat lipunhinnat, tuottaa ihmisille hyvinvointia, tukee mielenterveystyötä ja ehkäisee syrjäytymistä.

Paavolainen uskoo, että kulttuurin hyvinvointivaikutukset ovat nouseva teema ja että sote-palveluissa voidaan tukea hyvinvointia taidelähtöisillä menetelmillä.

– Tuleville hyvinvointialueille tarvitaan ihmisiä koordinoimaan sosiaali- ja terveysalan ja taide- ja kulttuurialan yhteistyötä.

Nykyteatteri on Paavolaisen mukaan vahvasti kiinni yhteiskunnassa. Sekä taloudelliset että sosiaaliset muutokset näkyvät teatterin arjessa. Omat vaikutuksensa on niin ilmastokriisillä, opettajien lakolla, Ukrainan sodalla kuin monikulttuurisuuden vahvistumisellakin.

– Suomeen muuttaa ihmisiä muualta. Miten tarjoamme teatteria eri kielillä? Miten kerromme myös muiden kuin kantasuomalaisten tarinoita?

Tue, 5/17

Kirjaudu sisään

Tue, 5/17

Suomen teatterit historiansa pahimmassa kriisissä – Lippuja ostetaan viime tingassa samalle viikolle tai lähipäiville

Jaa artikkeli

Haluatko lukea artikkelin?

Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje

Katuosoitteet

Puhelin