Suomi ryhtyi valmistautumaan sotaan sinä aikana, kun ooppera lapuanliikkeestä odotti ensi-iltaansa – "Armo on aseista vahvin", uskoo oopperan libretisti-ohjaaja

Kun säveltäjä-kapellimestari Jukka Linkola kuuli ensimmäisen kerran Hiljaiset perivät maan -oopperan esitysten siirtymisestä koronan takia, hän pelkäsi, että toista mahdollisuutta ei ehkä koskaan tule. Kun esitykset siirrettiin jo toisen kerran, mieli oli epätoivoinen.

. – Pelkäsin, että tästä kaikesta aiheutuu paljon vahinkoa Ilmajoen musiikkijuhlille. Mutta valtavan hieno talkoohenki on näyttänyt voimansa ja Ilmajoella on juhlien takana vahva organisaatio.

. Säveltäjä Linkola ja ohjaaja-libretisti Tuomas Parkkinen saapuivat lauantaina Ilmajoelle ensimmäisiin yhteisiin oopperaharjoituksiin. Lapuanliikkeestä kertovaa oopperaa on harjoiteltu myös tätä ennen, mutta kaikkien osasten kokoontuminen yhteen tekee asiasta vielä merkityksellisemmän. Ooppera esitetään ensimmäisen kerran Ilmajoen musiikkijuhlilla 9.6.

. Esitykset siirtyivät koronan takia kaksi kertaa, mutta nyt kantaesityksen alla oopperan vastaanottoon lyö leimansa aivan toinen maailmantilanne. Parkkinen sanoo, että sota Ukrainassa ei ole vaikuttanut oopperan tekstiin. Mutta siihen, miten oopperaa nyt tulkitaan, maailmantilanne totta kai vaikuttaa.

. – Kaksi vuotta sitten maailman jakautuminen eri leireihin oli nähtävissä. Se sama jako on edelleen olemassa. Dialogia leirien välillä kaivattaisiin. Tämän oopperan teemana on väkivallattomuus. Päähenkilö kokee väkivaltaa 1930-luvun Suomessa, mutta pitää sydämensä puhtaana. Oopperassa on rauhan teema, Parkkinen sanoo.

. Vain hyvin vahva vastustaa väkivaltaa . Väkivallattomuus on monesti nähty heikkouden merkkinä. Eikö Parkkinen ajattele, että niin on nytkin, kun Suomessa julkinen keskusteltu koskee asevarustelua ja uhkaan valmistaustumista?

. – Vain hyvin vahva ihminen uskaltaa vastustaa väkivaltaa. Se on suurinta vahvuutta, Parkkinen aloittaa.

Sitten hän kaivaa kristillisestä sanastosta vielä vahvempia termejä.

– Armo on ihmisen aseista vahvin, koska se jättää henkiin. Uskallan tämän oopperan yhteydessä puhua kristillisestä armosta.

. Myös Linkola pitää väkivallan vastustamista ainoana pelastuksena.

– Taiteen pitää tarjota ihmisille turvasatama. Tässäkin oopperassa hyvä voittaa.

. Linkolakin on seurannut kamalia uutisia. Ihmiset heräävät kuulemaan, kuinka taas on tuhat ihmistä tapettu. Ilmajoella ainoa mahdollisuus on nyt tehdä mahdollisimman hyvä esitys. Huhtikuussa ei vielä tiedä, miten maailma ensi-illan aikanaan makaa.

– Siihen on vielä kaksi kuukautta. Hyvänen aika, mikä tilanne silloin on, miettii myös Parkkinen.

. 1930-luvun vaikutteet jalostuivat humpaksi . Linkola sanoo hakeneensa oopperan musiikkiin hymniteemoja, joissa on pohjalaista melodiikkaa.

– Kunnioitan Toivo Kuulaa ja olen hakenut hymneihin klangia häneltä. Toisaalta 1930-luvun reipas foxtrot-meininki tuo oopperaan ajankuvaa.

. Linkola sanoo, että foxtrot oli tuolloin ehkä niin sanottujen parempien piirien musiikkia. Vaikutteet ulkomailta tulivat usein näiden piirien kautta. Foxtrot ja swing taas tuottivat suomettunutta jatsia, jonka päätepisteenä tavallinen kansa sai esimerkiksi humpan.

. Myös tekstin kirjoittanut Parkkinen tunnistaa musiikista ajankuvaa. Hänestä oopperassa on voimakkaita rytmejä ja hienoja melodioita.

– Pohjimmiltaan kyse on hyvällä tavalla vanhahtavasta oopperasta. Se on vanhaa, hyvää oopperaa.

. Monen koettelemuksen oopperasta syntyy nyt painavaa taidetta. Parkkinen toteaa, että ensi-illasta on tulossa vavahduttava.

Sat, 5/21

Kirjaudu sisään

Sat, 5/21

Suomi ryhtyi valmistautumaan sotaan sinä aikana, kun ooppera lapuanliikkeestä odotti ensi-iltaansa – "Armo on aseista vahvin", uskoo oopperan libretisti-ohjaaja

Jaa artikkeli

Haluatko lukea artikkelin?

Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje

Katuosoitteet

Puhelin