<p>Maaliskuun 15. päivä 1923 jäi Seinäjoen historiankirjoihin. Vastavihitty Törnävän piirimielisairaala sai ensimmäiset potilaansa. Uudenaikainen sairaala oli lajissaan Suomen neljäs.</p><p>Ensimmäisenä vuotena potilasmäärä nousi lähes 180:een. Piirimielisairaalan tuodut olivat valtaosin parantumattomina pidettyjä ja lähtöisin vähävaraisista oloista.</p><p>Diagnooseiksi kirjattiin muun muassa skitsofreniaa, maanis-depressiivisyyttä, luonnevikaisuutta, epilepsiaa, dementiaa ja kupan aiheuttamaa mielisairautta.</p>.<p>Piirimielisairaalan perustaminen oli valtava parannus hoitojen alkeellisuudesta huolimatta. Levottomiin potilaisiin käytettiin esimerkiksi kiedehoitoa, jossa potilas kapaloitiin käärinliinalla siten ettei hän voinut liikkua.</p><p>Muita hoitoja olivat muun muassa makuuhoito, lämpimät kylvyt ja työnteko, 1930-luvulla otettiin käyttöön insuliinihoito. Ensimmäiset psykiatrisiin sairauksiin vaikuttavat lääkkeet tulivat 1950-luvulla.</p><p>Psykiatrian historian kiistanalaisimpiin vaiheisiin lukeutuu lobotomia. Seinäjoella niitä tehtiin lähes 400, enemmän kuin missään toisessa sairaalassa Suomessa.</p>.<h2>Sata vuotta historiaa</h2><p>Näihin ja muihin psykiatrisen hoidon vaiheisiin palataan Törnävän piirimielisairaalan satavuotisjuhlanäyttelyssä. Sairaalan vanhoihin toimintakertomuksiin ja Sairaalamuseon valokuvakokoelmiin pohjautuva Psykiatriaa 100 vuotta Seinäjoella -näyttely kertoo piirimielisairaalan vaiheista sadan vuoden ajalta sen perustamisesta nykypäivään.</p><p>– Seinäjoen piirimielisairaalan synty, kehitys ja toiminta kuvastaa mielenkiintoisella tavalla koko suomalaisen psykiatrisen sairaanhoidon vaiheita, Etelä-Pohjanmaan terveydenhuollon perinneyhdistyksen puheenjohtaja <strong>Saara Ijäs</strong> kertoo tiedotteessa.</p><p>Etelä-Pohjanmaan terveydenhuollon perinneyhdistyksen kokoama näyttely on esillä uuden M-talon Atriumissa.</p>
