<p><strong>Oleksandra Viazinkon</strong> työpöydällä Alajärven Villa Väinölässä on suuri nippu alustavia luonnoksia tekeillä olevaan sarjaan. Kollaasitekniikalla teoksiaan toteuttava Viazinko on työskennellyt Alajärvellä kesäkuun puolivälistä saakka.</p><p>– Tarkoitus on, että työskentelen Suomessa elokuun loppuun saakka, Viazinko kertoo.</p>.<h2>Solidaarisuus tuo Suomeen</h2><p>Viazinkon ja tällä hetkellä noin parinkymmenen muun ukrainalaistaiteilijan saapumisen Suomeen on mahdollistanut epävirallinen residenssien verkosto Solidarity Residencies yhdessä Koneen Säätiön ja paikallisten rahoittajien kanssa.</p><p>Toiminta aloitettiin nopeasti Venäjän hyökättyä Ukrainaan, jo maaliskuussa 2022.</p><p>– Toimintaa koordinoi HIAP eli Helsinki International Artist Programme. Suurin rahoittaja on Koneen Säätiö, kertoo Nelimarkka-museon museolehtori <strong>Oskari Luoma</strong>. </p><p>Verkostossa on mukana tällä hetkellä 12 toimijaa, taiteilijaresidenssejä ja -yhdistyksiä, joista Nelimarkka-museo on ainoa museo.</p><p>Luoman mukaan tavoitteena on, että taiteilija saa tarvittaessa jatkopaikan jostain muusta residenssistä, jos tilanne Ukrainassa on sellainen, että sinne ei residenssijakson jälkeen ole hyvä palata.</p><p>– Ketään ei jätetä yksin tilanteeseen, vaan apua saa aina tarvittaessa, Luoma sanoo.</p><p>Viazinkon jälkeen Villa Väinölään muuttaa feministitaiteilija <strong>Maria Kulikovska</strong> syys-joulukuun ajaksi.</p>.<p>Koneen Säätiön lisäksi solidaarisuusresidenssien rahoitus tulee monesta eri lähteestä. Alajärvellä kaupunginhallitus myönsi residenssitoimintaan 5 000 euron avustuksen Pentti Moision kulttuuriperinnerahastosta.</p><p>– Residenssitilojen lisäksi taiteilijat saavat käyttöönsä päiväbudjetin, joka on käytännössä palkkio tehdystä työstä. Tällä mahdollistetaan taiteellinen työskentely. Residenssi ei ole turvapaikka, vaan mahdollisuus harjoittaa taiteilijan ammattia, Luoma selvittää.</p><p>Verkoston tavoitteena on myös tarjota taiteilijoille mahdollisuus näyttelyn pitämiseen työskentelyjakson aikana. Viazinkon taidetta nähdään todennäköisesti Seinäjoen Taidehallissa elokuussa. Seuraavaksi Alajärvelle tulevan Maria Kulikovskan teoksia taas nähtäneen Kauhavalla Galleria Kaaressa joulukuussa.</p><p>– Lisäksi selvitämme mahdollisuutta tuoda teoksia esille myös Alajärvellä. Kirjaston kanssa on jo alustavasti sovittu näyttelystä, Luoma kertoo.</p> .<h2>Kollaaseja ihmisyyden eri puolista</h2><p>Pääosa Oleksandra Viazinkon teoksista syntyy yhdistämällä valokuvia ja tekstejä. Tekstit ja kuvat voivat olla hänen itse tuottamiaan tai yhdistelmiä muualta.</p><p>– Täällä minulla on mukanani nippu sukuni vanhoja valokuvia. Niitä olen yhdistänyt kuuaiheisten kuvien kanssa.</p><p>Suvun vanhat kuvat löytyivät, kun Kiovassa asuva ja työskentelevä Viazinko palasi sodan alettua kotipaikalleen Vinnytsiaan. Se sijaitsee Keski-Ukrainassa, noin 250 kilometriä Kiovasta lounaaseen.</p><p>Valokuvilla oli suuri vaikutus koko perheen oloon.</p><p>– Isoäitini asuu yhdessä vanhempieni kanssa. Sain hänet ajattelemaan muuta kuin sotaa, kun aloin kysellä ketä vanhoissa kuvissa on. Samalla kuulin paljon tarinoita suvustani.</p><p>Suvun kuvien kanssa työskentely helpottaa myös koti-ikävää.</p><p>– Tuntuu, kuin tärkeät ihmiset olisivat lähempänä.</p>.<p>Kuvien tekemisen lisäksi kirjoittaminen on Viazinkolle tärkeää. Ennen taiteellista uraansa hän opiskeli kirjallisuutta ja kirjallisuuskritiikkiä Kiovassa.</p><p>– Tekstejäni on myös julkaistu. Käsillä tekeminen on erilainen prosessi kuin kirjoittaminen, mutta molempien avulla voi käsitellä suuria asioita.</p>.<h2>Aivot täytyy välillä kytkeä pois päältä</h2><p>Tilanne Ukrainassa huolettaa Viazinkoa luonnollisesti paljon. Perheen koti on melko turvallisella alueella pienessä kylässä, mutta poikaystävä on parhaillaan kuukauden koulutusjaksolla. Sen jälkeen hän joutuu rintamalle jonnekin päin Ukrainaa.</p><p>– Emme vielä tiedä minne, se riippuu siitä mihin tilanne kehittyy. Tuntuu epävarmalta, kun ei voi tietää, kauanko tilanne kestää. Näyttää siltä, että ainakin talveen, mutta se voi jatkua myös siitä eteenpäin.</p><p>Välillä ahdistus ottaa vallan, mutta silloin Viazinko sanoo kääntävänsä ajatukset muualle.</p><p>– Ehkä se on aivojemme suojakeino. Elämää on elettävä, oli tilanne mikä tahansa. Ukrainassa ollessani olen pelännyt, mutta täältä kauempaa katsottuna tilanne pelottaa enemmän. Viimeksi kun kävin Kiovassa näin pommitettuja alueita. Se teki sodasta konkreettisempaa.</p>.<div><blockquote>Elämää on elettävä, oli tilanne mikä tahansa.</blockquote><span class="attribution">Oleksanda Viazinko</span></div>.<p>Päätymistään residenssiin juuri Alajärvelle Viazinko pitää onnellisena sattumana. Samoin sitä, kun hän löysi tiedon mahdollisuudesta.</p><p>– Ihmiset täällä ovat avuliaita, ystävällisiä ja avoimia. Olen saanut apua aina kun olen sitä tarvinnut.</p><p>Myös Alajärven luonto saa Viazinkolta kehuja.</p><p>– Pidän kävelemisestä. Kun tarvitsen tilaa ajatella kävelen järven rantaan.</p>