Tarmo Peltokoskella, 22, on ollut häikäisevä vuosi, joka on tuonut nuorelle kapellimestarille uskomattomia työtarjouksia: "Tästä olen haaveillut jo alakoulussa"

Pariisi, Berliini, Wien, Lissabon, Manchester… Vuosi 2022 on ollut vaasalaislähtöiselle kapellimestarille Tarmo Peltokoskelle , 22, huikea läpimurtovuosi.

Kuluneena vuonna on julkistettu neljä merkittävää sopimusta eurooppalaisten orkestereiden kanssa. Sen lisäksi riittää myös debyyttikeikkoja eri puolilla maailmaa.

– Voi kuulostaa hurjalta, mutta saan elämäni organisoitua tämän ympärille. Ei minulla kyllä vapaaviikkoja elämässä ole, mutta ei se haittaa. Pitää vain osata paljon musiikkia ja oppia sitä nopeasti. Monesta tarjouksesta olen joutunut kieltäytymäänkin.

Reissaaminen ei vielä tässä vaiheessa rasita.

– Se kaikki on minulle vielä uutta. Jonkin ajan päästä voin toki olla kyllästynytkin. Vanhemmat kollegat aina valittavat, etteivät halua nähdä enää yhtään lentokenttää. Mutta minä en, vielä.

Peltokoski ehti kuitenkin kotikaupunkiin Vaasaan viikon joululomalle.

– Viimeksi kävin täällä kesäkuussa. Seuraavasta kerrasta en kyllä tiedä..., hän sanoo.

Kyselyjä tulee jatkuvasti.

– Tälläkin joululomalla minua kysyttiin Hongkongiin johtamaan peruutuksen vuoksi, mutta en lähtenyt.

Sopimukset ja aikataulutuksen hoitaa saksalainen manageri, joka Peltokoskella on ollut reilun vuoden. Kalenteria suunnitellaan 3–4 vuoden jänteellä.

. "Ensi vuonna pääsemme syvästi rakastamani Wagnerin maailmaan" Vuoden alussa Tarmo Peltokoski nimitettiin Deutsche Kammerphilharmonie Bremenin päävierailijaksi ja toukokuussa Latvian kansallisorkesterin ylikapellimestariksi sekä taiteelliseksi johtajaksi. Syyskuussa tuli nimitys Rotterdamin filharmonisen orkesterin päävierailijaksi ja vielä vuoden lopuksi uutinen, että Peltokoski aloittaa ranskalaisen Toulousen kansallisorkesterin musiikillisena johtajana vuonna 2024.

Jokaisessa orkesterissa on omat erityispiirteensä.

– Bremen on minulle henkilökohtaisesti tärkein. Se on ensimmäinen, sieltä tämä on lähtenyt. Yhteistyömme on tiivistä ja taiteellinen yhteys syvä. Tunnen ihmiset hyvin, se on kuin ystävien bändi.

Latvian kansallisorkesterin kanssa Peltokoski aloitti tänä syksynä.

– Ensi vuonna pääsemme syvästi rakastamani Wagnerin maailmaan. Soitamme Siegfriedin , koko neljätuntisen oopperan. Sitten pääsen tekemään näitä teoksia, joista olen aina itse haaveillut oikeastaan alakouluikäisestä asti, Huutoniemen koulua käydessäni.

. Toulousen sopimus alkaa vasta vuonna 2024, mutta jo tänä vuonna Peltokoski oli siellä kahdesti johtamassa.

– Heti aluksi vaikutuin suuresti siitä, kuinka hyviä he ovat, todella korkeatasoinen orkesteri. En ammu kovasti ohi, jos sanon, että se on Ranskan paras orkesteri.

. Maailmanpolitiikkakin on vaikuttanut Tarmo Peltokoskenkin uraan.

Venäläinen Tugan Sohijev otti maaliskuussa lopputilin sekä Toulousen orkesterista että Moskovan Bolshoista, sillä ei halunnut valita niiden välillä.

– Hän on jäänyt länteen ja johtaa muun muassa Berliinin filharmonikkoja säännöllisesti. Toulouseenkin hän on tulossa vierailijaksi.

. Rotterdamissa 35 vuotta johtanut Valeri Gergijev puolestaan olisi halunnut jatkaa, mutta orkesteri katkaisi siteet häneen, sillä hän ei tuominnut Venäjää sodan aloittamisesta.

– Tässä kaksi esimerkkiä, miten venäläiset taiteilijat ovat tehneet päätöksiä eri tavoin. Sohjiev asuu nykyään Lontoossa, Gergijev varmaan Kremlissä, Peltokoski sanoo.

Peltokoski korvasi Gergijevin ensin neljässä konsertissa, mutta sitten hyvin nopeasti häntä pyydettiin päävierailijaksi Rotterdamiin.

Peltokoski kertoo tavanneensa Gergijevin pari kertaa.

– Mutta tuskin tapaan koskaan enää.

. Suurin kiitos Jorma Panulalle Opinnot Sibelius-Akatemian kapellimestariluokalla ovat jääneet.

– En ole tänä vuonna enää käynyt koulua, vaan olen keskittynyt tärkeämpiin asioihin. Tässä hommassa ei ole olemassa pätevyyttä paperilla. Professori Sakari Oramo kyllä ymmärsi, että minun ei tarvitse siellä olla.

Peltokoski aloitti kapellimestariopintonsa Jorma Panulan kursseilla vain 13–14-vuotiaana.

– Tietysti suurin kiitos kuuluu hänelle. Tapasin hänet syksyllä, ja hän on soittanut minulle muutaman kerran vuoden aikana, Peltokoski kertoo.

Kollegiaalinen yhteys ja tuki on tärkeää.

– Jorman ja Sakari Oramon lisäksi myös Hannu Lintu ja Klaus Mäkelä ovat olleet minulle tärkeitä. Suomalaiset kapellimestarit pitävät hyvin yhtä, Peltokoski arvioi.

Kapellimestarin homma on yksinäistä.

– Ei voisi olla kapellimestari ellei viihtyisi yksin. Mutta en koe yksinäisyyttä. Tämä on niin uusi asia, ettei siinä ole mitään kestämistä. Katsotaan muutaman vuosikymmenen päästä, Peltokoski sanoo.

Peltokoski muutti jo 16-vuotiaana Helsinkiin piano-opintojen vuoksi ja hänellä on siellä asunto.

– Ehdin aina silloin tällöin olla siellä yön, pari. Silloin näen kavereita. Se on tärkeää.

. Peltokosken sairaanhoitajaäiti, insinööri-isä sekä isovanhemmat olivat iloisia, kun saivat maailmalla viipottavan pojan kotiin jouluksi. Vanhemmat kävivät syksyllä Riiassa kuuntelemassa yhtä konserttia.

– Heidän on pitänyt tottua tähän ihan yhtä lailla kuin minunkin, vaikka eihän se yhdessä yössä tapahdu. He ovat aina olleet tukenani.

. Heti tammikuun alussa Peltokoski lähtee Luxemburgiin, sitten Espanjaan ja Italiaan Milanoon. Sieltä Kanadaan ja sitten Yhdysvaltoihin San Diegoon.

Kevääksi Peltokoski tosin jätti pari vapaata viikkoa, jolloin hänellä on spesiaaliprojekti. Huhtikuussa Eurajoella esitetään Wagnerin Tristan ja Isolde urkujen säestyksellä.

Aiemmin Peltokoski on johtanut Eurajoen Bel Canto -festivaalilla koko Ringin .

– On se absurdia ja erittäin outoa, mutta olen innoissani. Tristan ja Isolde on musiikin historian hienoin teos, kaikkein suurenmoisin, ylittämätön, Peltokoski hehkuttaa.

. Vuoteen mahtuu monia hienoja kohtaamisia ja mieleenpainuvia hetkiä.

– Viime keväänä soitin nelikätisiä encoreja Yuja Wangin kanssa konserteissa Rotterdamissa ja Brysselissä. Yhdelläkin videolla on lähes 8 miljoonaa näyttökertaa.

Videon yhteissoitosta voit katsoa tästä .

Muuten Peltokoski ei ole julkisesti pianoa soittanut.

– Mutta soitan itsekseni koko ajan, kun opiskelen teoksia. Tämän joululoman ajan Vaasassa pianon päällä on ollut Tristan ja Isolde. Olen soittanut sitä päivittäin paljon.

Elämään ei juuri muuta mahdu kuin musiikkia.

– Tämä on aina ollut koko elämäni. Kaikki aika on minulle vapaa-aikaa, mutta toisaalta mikään ei ole. Minulla on hirvittävä kasa musiikkia, jota opiskelen. Vietän lentokoneessa paljon aikaa ja siellä luen vain nuotteja.

Hotellit ja kaupungit vaihtuvat tiuhaan.

– Aika huonosti tutustun kuhunkin paikkaan. Ohjelmaa on omasta takaa niin paljon. Pitää tavata ihmisiä, kuten omaa manageria, orkestereiden johtajia, intendenttejä, toimittajia. Ja jos satun olemaan Berliinissä, siellä on paljon muita konsertteja ja oopperoita, joihin haluan mennä.

Sosiaaliseen mediaan Peltokoski ei aikaansa laita.

– Todistan omasta puolestani, että kukaan ei tarvitse sitä yhtään mihinkään. Minulle on käynyt näin, vaikka en ole laittanut Instagramiin yhtään kuvaa itsestäni, hän sanoo.

Kirjaudu sisään

Tarmo Peltokoskella, 22, on ollut häikäisevä vuosi, joka on tuonut nuorelle kapellimestarille uskomattomia työtarjouksia: "Tästä olen haaveillut jo alakoulussa"

Haluatko jatkaa lukemista?

Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje

Tarmo Peltokoskella, 22, on ollut häikäisevä vuosi, joka on tuonut nuorelle kapellimestarille uskomattomia työtarjouksia: "Tästä olen haaveillut jo alakoulussa"

Jaa artikkeli

Haluatko jatkaa lukemista?

Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje