Tosifani kertoo, miksi Euroviisut ovat nyt historialliset – Tiukka arvio Suomen menestyksestä

Tänään tiistaina alkavat Euroviisut ovat poikkeukselliset.

Eurovision laulukilpailu järjestetään samaan aikaan kun Euroopassa käydään sotaa, jossa kaksi viisumaata, Venäjä ja Ukraina, taistelevat verisesti toisiaan vastaan.

Venäjän hyökätessä Ukrainaan 24. helmikuuta kului vain vuorokausi, kun viisujärjestäjä Euroopan yleisradiounioni (EBU) ilmoitti, ettei Venäjällä ole asiaa Euroviisuihin.

"Päätös heijastaa huolta siitä, että Ukrainan ennenkuulumattoman kriisin valossa Venäjän edustajan osallistuminen tämän vuoden kilpailuun aiheuttaisi kilpailulle huonon maineen”, EBU totesi tiedotteessaan.

Viisufani Miia-Maria Kuusistolle Venäjän sulkeminen kisoista ei tullut yllätyksenä.

– Päätös on varmasti perusteltu. Sieltähän olisi jättäytynyt muita maita muuten pois. Olisi hankala edes kuvitella Venäjän olevan mukana tämän vuoden kisassa.

Muun muassa Yle oli ilmoittanut jo ennen EBU:n päätöstä, ettei Suomi lähetä edustajaa kisoihin jos Venäjä on mukana.

. Viisufani lapsesta lähtien Seinäjokelainen Miia-Maria Kuusisto, 37, on seurannut Euroviisuja lapsesta lähtien.

"Niin kauan kuin jaksan muistaa", Kuusisto kuvaa.

– Euroviisut on meidän perheen yhteinen juttu. Äiti on aina katsonut niitä, ja yritimme myös pienenä sinnitellä loppuun asti. Kisat oli katsottava myöhemmin VHS-kasetilta, koska emme jaksaneet valvoa niin myöhään, Kuusisto muistelee huvittuneena.

Kuusisto muodostaa siskonsa ja äitinsä kanssa edelleen tiiviin viisutrion. Heille Euroviisut ovat koko alkuvuoden kestävä traditio, joka alkaa ensimmäisten viisuesitysten kuuntelulla ja huipentuu toukokuussa käytävään kisatapahtumaan.

Sinä aikana jokaisen maan kisakandidaatti katsotaan tarkkaan läpi, vieraillaan viisutapahtumissa sekä Uuden musiikin kilpailussa (UMK), jossa valitaan Suomen edustuskappale Euroviisuihin.

. Kolmikko kuuluu myös maailman suurimman euroviisuklubin OGAE:n Suomen jäseniin. Koivisto toimii Suomen faniyhteisössä Seinäjoen seudun aluekoordinaattorina.

– Sisko on joskus sanonut, että vuoden kaksi kohokohtaa ovat joulu ja Euroviisut, joista Euroviisut taitaa mennä joulun yli, Kuusisto naurahtaa.

– Euroviisuihin päättyy pitkä talvi ja alkaa kesä. Se on ihan fyysinenkin taitekohta. Jos keväällä on väsymystä, niin viisujen lähestyminen nostaa aina mielialaa.

Tänä keväänä Kuusistolle niin tuttu ja turvallinen viisukokemus kuitenkin rikkoutui.

. Ristiriitainen viisukevät Tieto sodan leimahtamisesta Ukrainassa tuli vain hetki ennen kuin Kuusisto oli lähdössä seuraamaan siskonsa kanssa UMK-kisaa.

– Kyllähän se varjosti matkaa. Tuntui jopa väärältä lähteä juhlimaan Euroviisuja.

Pian epäröinti väistyi. Kuusisto ymmärsi, että nyt jos koskaan Eurooppa ja sen ihmiset tarvitsevat Euroviisuja.

– Nyt tarvitaan sitä hyvää mitä Euroviisut edustajat. Suvaitsevaisuutta ja ihmisyyttä. Se on voimaannuttavaa tällaisina aikoina.

Kuusistolla on takanaan yli kolmekymmentä koettua Euroviisua, mutta tämä vuosi poikkeaa niistä kaikista.

– Koko kevät on ollut hyvin hämmentävää.

Sota on muovannut laulukilpailun uusiksi. Tällä kertaa perinteinen viisumaa Venäjä on pois kisoista. Venäjä lähettää kisoihin usein suuria ja näyttäviä esityksiä, jotka ovat myös monen viisukatsojan mieleen.

– Venäjän artistit ovat tykättyjä, se on kuulunut myös omiin suosikkimaihini. Ja nyt puhun siis vain esiintyjistä, en syytä heitä maan poliittisesta tilanteesta, Kuusisto painottaa.

Venäjää enemmän sodan toinen osapuoli on noussut väistämättä kaikkien huulille.

– Ukrainahan on nyt vedonlyöntitilastoissa ennakkosuosikkina.

Ukrainan osallistuja Euroviisuissa on räppiä ja kansanmusiikkia yhdistelevä Kalush Orchestra kappaleellaan Stefania .

. Eurovisionworld -sivuston laatima koonti vedonlyöntitoimistojen voittajaehdokkaista kielii huikeaa ylivoimaa Ukrainalle.

Sinikeltainen maa on jokaisen vedonlyöntitoimiston selkeä ykkössuosikki. Veikkausten perusteella Ukrainan mahdollisuus voittoon on reilu 40 prosenttia, kun seuraavina tulevilla Italialla ja Ruotsilla vastaava luku on hieman yli 10 prosenttia.

. Politiikka ei pysy poissa kisoista Sympatiapisteiden sateelta ei voida Ukrainan kohdalla välttyä, sen tietää Kuusistokin.

Hän kertoo euroviisufanien joukoissa olevan kahta näkemystä asiasta.

Yhdellä puolen on ihmiset tunteet ja järkytys Ukrainan hirvittävien tapahtumien edessä, toisella laidalla se, miten Euroviisut korostaa olevansa poliittisesti sitoutumaton tapahtuma.

Kuusistollakaan ei ole tarjota yksiselitteistä vastausta.

– Tämä on monipiippuista. Kaikki fanit ja katsojat ovat kuitenkin yksilöitä ja heillä on omat motiivit äänestää.

. Euroviisut eivät voi silti koskaan olla täysin irti ympärillä vellovista tapahtumista, Kuusisto toteaa. Oli järjestäjän linjaus mikä tahansa, on viisuissa kyse myös pitkälti yksittäisen ihmisen kokemuksesta.

Sen Kuusisto huomasi omakohtaisesti vuonna 2016, jolloin hän oli paikalla Ruotsissa järjestetyissä Euroviisuissa.

– Jos jossain maassa on jotain "kränää", niin esiintyjille on buuattu.

Ruotsin Euroviisujen aikaan Venäjä oli sotinut Ukrainan maaperällä jo parin vuoden ajan, kevään 2014 Krimin niemimaan valtauksesta lähtien.

Kun yhden mantereen verran maita kokoontuu yhdessä kilpailemaan paremmuudesta, asettuvat vastakkain väistämättäkin myös maiden välinen geopolitiikka ja historia.

– Venäjä ja Ukraina ovat aina olleet vähän "napit vastakkain", Kuusisto summaa.

. Yksi esitys yli muiden Euroviisuissa on toki joka vuosi omat voittajasuosikit, mutta silti kilpailuissa on tullut aina yllätyksiä.

Nyt Ukrainan poikkeuksellinen vahva asema syö viisujen yllätyksellisyyttä, Kuusisto myöntää.

– Tänä vuonna kisassa on yksi yli muiden, eivätkä kaikki tiedä miten siihen pitäisi suhtautua. Se on hämmentävää.

– Toki on hienoa, että ihmiset kokevat vahvasti Ukrainan tilanteen ja antavat heille sympatiansa.

Itse tapahtumaan Kuusisto ei usko sodan silti vaikuttavan suuremmin.

– Varmaan saamme kutakuinkin samanlaiset viisut kuin ennenkin.

Ja jos Ukraina vie voiton, ei se tule yksin ulkomusiikillisista syistä. Kuusiston mielestä Ukrainan kappale Stefania on "ihan hyvä", ilman maailmanpolitiikan painoarvoa.

– He olisivat varmasti menestyneet ihan hyvin ilman nykytilannettakin.

Kuusiston oma kisasuosikki löytyy silti vielä lähempää.

– No Suomi tietysti!

. "Ainahan sitä jännätään, miten Suomi pärjää" Suomen tämän vuoden esiintyjä Euroviisuissa on jo vuonna 1994 perustettu The Rasmus.

Solisti Lauri Ylösen luotsaama kokoonpano yksi maamme suurimmista musiikkimenestyksistä maailmalla.

Yhtye osallistuu Euroviisuihin uudella kappaleellaan Jezebel .

. Kuusiston mielestä Suomen viisuedustajien taso on kohonnut paljon viime vuosien aikana.

– Suomella on tänä vuonna hyvä biisi.

Muut lempiesitykset tulevat nekin tutuilta Pohjoismailta.

– Ennakkosuosikeista Ruotsi on hyvä, ja Norjasta tykkään myös, Kuusisto listaa.

– Niin ja Espanja, sehän on ollut yksi suosikkini alusta asti!

Ruotsi on ollut Euroviisujen kestomenestyjä, jonka esityksiä, Abban vuoden 1974 Waterloo etunenässä, muistellaan edelleen.

Tänä vuonna länsinaapurimme osallistuu laulukilpailuun Cornelia Jakobsin kappaleella Hold Me Closer .

. Kotiinpäin vetämistä enemmän Kuusisto kertoo kannustavansa Euroviisuissa omia suosikkimaitaan.

– Ainahan sitä jännätään, miten Suomi pärjää ja toivotaan parasta. Jos Suomi ei ole päässyt finaaliin, ei se ole silti latistanut omaa viisutunnelmaa. Menen biisit edellä.

. Tekeekö The Rasmus Lordit? Joten lopuksi, ilman sinivalkoisia laseja, miten hyvin Suomi pärjää tämän vuoden kisoissa, Miia-Maria Kuusisto?

Ilmassa on vielä pieniä kysymysmerkkejä, pohjalainen viisufani alustaa.

The Rasmus on muuttanut esitystään ennen torstain semifinaalien karsintaa, eikä show'n iskevyydestä äänestäjiin ole vielä varmuutta.

Toisekseen toisen semifinaalin avausesiintyjän paikka ei ole otollisin Suomen kannalta.

Myöskään edellisen vuoden viisureseptin toisintaminen ei ole aina paras tie yleisön sydämeen. Viime vuonna Euroviisut voitti italialainen rock-yhtye Måneskin ja myös Blind Channelin vaihtoehtorokkarit johdattivat Suomen historian toiseksi parhaaseen viisutulokseen.

. Rock oli vuoden 2021 sana, mutta yleensä samalla kaavalla ei ole enää tahkottu kultaa seuraavissa Euroviisuissa, vaan voittaja on ollut jotain ihan muuta, Kuusisto muistuttaa.

– Mutta uskon, että finaaliin mennään, ja jos ei ihan Blind Channeleitä tehdä, niin hyvät mahdollisuudet puolenvälin paremmalle puolelle on – ja sehän olisi Suomelle tosi hyvä sijoitus!

– Toisaalta, mahdollisuudet korkeammallekin on. Katsotaan esitys vielä avoimin mielin, Kuusisto tuumaa.

Eurovision laulukilpailu Italian Torinossa 10.–14. toukokuuta.

Sat, 12/3

Kirjaudu sisään

Sat, 12/3

Tosifani kertoo, miksi Euroviisut ovat nyt historialliset – Tiukka arvio Suomen menestyksestä

Haluatko jatkaa lukemista?

Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje

Tosifani kertoo, miksi Euroviisut ovat nyt historialliset – Tiukka arvio Suomen menestyksestä

Jaa artikkeli

Haluatko jatkaa lukemista?

Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje