Vaasan ylioppilasteatteri sai ennätysmäärän hakijoita: "Tämä on uusi alku"

Ylioppilasteatteri Rampin Ego-näyttämön takahuoneessa kuhisee. Parikymmentä uutta, viime syksynä pääsykokeissa valittua nuorta näyttelijää laittautuu valmiiksi rooleihinsa. Puvut ovat jo päällä, mutta vielä pitää laittaa meikki ja hiukset. Peilien edessä on tungosta.

Porukalla roudataan naulakko ulos, jotta tulisi vähän enemmän tilaa liikkua.

Alkamassa on läpimeno. Ensi-iltaan on tulossa kolme pienoisnäytelmää, joissa uudet näyttelijät esittäytyvät.

Henrik Seppä-Lassila on pukeutunut mustaan paitaan ja housuihin ja solmii keltaista huivia kaulaansa. Hän on mukana neljän muun näyttelijän kanssa Marras -näytelmässä, joka kertoo kujeillen elämästä ja kuolemasta.

Seppä-Lassila harrasti teatteria jo kotiseudullaan Lapualla. Hän opiskelee toista vuotta Vaasan yliopistossa automaatiota ja tietotekniikkaa. Hän osallistui viime syksynä ylioppilasteatterin pääsykokeisiin ja on viihtynyt uudessa teatteriporukassaan.

– Täällä on hauskoja, ekstroverttejä ihmisiä.

Koronavuosien jälkeen ihmisiin tutustuminen uudella paikkakunnalla oli vähäistä. Seppä-Lassilasta on mukavaa, kun Rampissa on muitakin kuin yliopisto-opiskelijoita.

– On toisen asteen opiskelijoita ja jo vanhempia, opiskelunsa päättäneitä. Monen ikäistä porukkaa eri elämäntilanteista.

. Eväitä omaan taiteelliseen kasvuun Korona-aikana myös Rampin, kuten muiden harrastusten ja yhdistysten, riveistä katosi porukkaa. Aikaisemmin teatterilla saattoi olla viisikin tuotantoa vuodessa, mutta nyt mentiin kolme vuotta melko hiljaiseloa. Kesäisin pystyttiin esittämään kesäteatteria.

Myöskään pääsykokeita ei voitu pitää. Nyt ensimmäistä kertaa kolmeen vuoteen järjestettiin kunnon pääsykokeet.

– Jännitti, että miten jengi palaa teatterin pariin. Mutta meille tuli poikkeuksellisen paljon porukkaa, joka on hyvin motivoitunutta. Nyt on helpottunut olo, tämä on uusi alku. Uudet jäsenet ovat tuoneet freesiä otetta ja uutta energiaa, sanovat Laura Kóllar ja Mikko Sippola , jotka molemmat ovat olleet mukana Rampissa noin kymmenen vuotta.

Uudet jäsenet ovat myös lähteneet heti aktiivisesti mukaan johtokuntaan.

. Pääsykokeet olivat heti syksyn alussa, mutta ensimmäisen ensi-illan tuomista näyttämöllä ei kiirehditty, vaan haluttiin edetä rauhallisesti. Uusille jäsenille on ollut koulutuksia muun muassa näyttelijäntyöstä ja äänenkäytöstä.

– Annoimme aikaa tutustua teatterintekemiseen ja itseensä taiteilijana, Sippola ja Kóllar sanovat.

. Satsaus pukuihin Helmi Rajala , Ross Saarela ja Netta Kakkuri ovat valmiina näyttämölle Arvoitus- näytelmään puvuissaan ja meikeissään. He ovat kaikki vaasalaisia: Rajala viettää välivuotta ja Saarela opiskelee artesaaniksi. Kakkuri on koko ylioppilasteatterin kuopus ja opiskelee ensimmäistä vuotta lukiossa. Teatteriporukkaan hänet veti halu esiintyä ja näytellä. Millaiset pääsykokeet olivat?

– Eivät ne vaikeat olleet, mutta jännitti niin, etten kyllä kauheasti muista, hän nauraa.

Rajala oli aiemmin harrastanut Taikonilla teatteria ja houkutteli mukaansa Saarelan.

– Tulin mukaan ihan sokein silmin, mutta kivaa on ollut, Saarela sanoo.

Saarela teki myös artesaaniopintojensa työharjoittelun Ramppiin ja suunnitteli ja piirsi Arvoitus-näytelmän puvut.

– Työharjoittelu loppui, mutta päätin myös toteuttaa puvut, hän kertoo.

Lopputuloksena ovat vaaleat yhtenäiset, mutta kuitenkin yksilölliset puvut.

. Arvoituksen on kirjoittanut Aino Hyyryläinen ja ohjannut Iida Hyyryläinen . Näyttelijät kuvailevat sitä hieman surrealistiseksi.

– Se on ihana teksti! Ei sitä voi oikein kuvailla – se pitää nähdä. Se on taiteellinen, muttei kuitenkaan mitään taidehifistelyä, vaan ihan ymmärrettävä, Rajala ja Saarela selittävät.

Mukana myös liikettä, fyysistä teatteria ja kuoropuhetta.

. Tenavatähti perustaa bändin Kaikki kolme näytelmää ovat kantaesityksiä, vanhempien ramppilaisten kirjoittamia ja ohjaamia. 15–25 minuutin pituiset näytelmät ovat teemoiltaan erilaisia ja eri tyylisiä. Niistä kuitenkin kurotaan välikkeillä kokonaisuus.

Vesa-Matti Kivijärvi on kirjoittanut ja ohjannut näytelmän Bändi kasaan! , jossa entinen tenavatähti haluaa ikäkriisin keskellä palata parrasvaloihin. Hän on pestannut bändiin soittajat muusikoiden.net-palstalta.

Meneillään on ensimmäiset bänditreenit, ja tilanne on hieman kimurantti. Keikkoja on jo myyty ja manageri tulossa tsekkaamaan settilistan, mutta vielä ei ole yhtään biisiä valmiina.

. Marras -näytelmän takana ovat Ramppi-konkarit Emppu Kannasto ja Jukka Jaatinen . Käsikirjoituksen tehnyt Jaatinen halusi runoteoksen kautta käsitellä, mitä rituaaleja kuolemaan liittyy ja miksi moderni ihminen ei halua hyväksyä kuolemaa osaksi elämää.

Lopputulos ei kuitenkaan ole synkkä, sillä revyistä, kabareista ja komedioista tuttu Kannasto on ohjaajana tuonut siihen oman tulkintansa.

Näytelmä puhuukin kuolemasta sarkastiseen ja leikittelevään sävyyn. Asetelmia on möyhennetty, kun esimerkiksi Veera Männistö puhuu pikkutytön roolihahmoon pukeutuneena kuolemasta.

– Harjoituksissa ilmapiiri on ollut avoin ja keskusteleva. On saanut puhua auki omia näkemyksiään ja tulkintojaan, ryhmä kiittelee.

. Porukan yhteishenki on hyvä ja aikaa vietetään yhdessä myös teatterin ulkopuolella.

– Harjoitusten jälkeen porukkaa jää monesti juttelemaan. Ramppi on yhteisö, jossa voi käsitellä arkojakin asioita, Männistö sanoo.

Välillä mennään yhdessä syömään, ja viimeksi lähdettiin treenien päätteeksi Käärijän Vaasan-keikkaa katsomaan.

Säröt – kolme pienoisnäytelmää Vaasan ylioppilasteatteri Rampissa, ensi-ilta 19.3. Rampin Ego-näyttämöllä. Esityksiä 23.4. saakka.

Kirjaudu sisään

Vaasan ylioppilasteatteri sai ennätysmäärän hakijoita: "Tämä on uusi alku"

Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje