Vanhan Vaasan vallien aarteet ja jätteet yllättivät arkeologin – "Oletin, että kumpu on jyrätty tasaiseksi eikä sieltä mitään löydy"

Keittiön käyttökeramiikkaa, kolmijalkapatojen, vatien ja punasavilautasten palasia, juoma- ja ikkunalasien sirpaleita, jopa keskiaikainen munniharppu eli soitin, jota on Euroopassa soiteltu jo viikinkiajoista lähtien. Eikä tässä kaikki.

Historialliset kaivaukset Korsholman linnakummulla Vanhan Vaasan valleilla tuottivat yllättävän ison saaliin. Operaatiota johtaneen Helsingin yliopiston arkeologin Jan Fastin mukaan löytöjen perusteella voi tehdä paljon johtopäätöksiä mäkeä asuttaneesta väestä.

– Hopeakolikkoja ja liitupiippujen paloja, erilaisten lasiesineiden ja -vatien kappaleita löytyi. Se on hienoa esineistöä, joka viittaa vähän rikkaamman väen oleskeluun. Ympäristön torpparit elivät tietysti 1700-luvulla huomattavasti vaatimattomammin kuin mäellä asuneet, Fast luonnehtii.

Vanhan Vaasan valleilla on komeillut satojen vuosien ajan historiallisesti tärkeitä merkkirakennuksia. Paikalle perustettiin 1360-luvulla Korsholman keskiaikainen linna, joka saattoi olla puurakenteinen. Sen tilalle rakennettiin 1700-luvun puolivälissä maaherran residenssi.

– Paikka oli hallinnollinen keskus ehkä jo 1600-luvulla. Puhuttiin Oxenstiernan palatsista, mikä tosin on ehkä liioittelua. Mutta onhan se ollut keskeinen paikka, jossa kuninkaatkin kävivät, Fast sanoo.

Viikon kestäneissä, vastikään päättyneissä kaivauksissa keskityttiin 1600- ja 1700-lukujen maakerroksiin ja etsittiin merkkejä 1300-luvun linnasta. Ylimpien maakerrosten alta paljastuikin suuria määriä vallasväen ruokailutottumuksista kertovia eläinten luita ja kalojen jäänteitä.

– Löytöjen avulla päästään aterioimaan näiden ihmisten pöytiin. Luita tuli vastaan paljon, ja niitä on juuri ryhdytty käymään läpi. Mukana on tosi mielenkiintoisia löytöjä, jopa turskaa. Nautaeläinten jäänteiden joukossa oli myös riistaeläinten luita.

Näytteistä kolmea tutkitaan iän määrittelemiseksi radiohiiliajoituksella. Joukossa ovat ikivanhat sian hampaat.

– Veikkaan, että vanhimmat niistä ovat 1600-luvulta mutta yllätyksiäkin voi tulla.

. "Varmaan löytyy vielä enemmän" Korsholman keskiaikaista linnaa on pidetty Ruotsin kuninkaan Albrekt Mecklenburgilaisen rakennuttamana. Samoihin aikoihin 1300-luvulla perustettiin Raaseporin linna. Tämänkaltaisten historiallisten paikkojen löytö- ja jätemäärät ovat Fastin mukaan yleensä huomattavia.

– Niissähän on eletty intensiivisesti, eikä kierrätystäkään ole ollut, arkeologi naurahtaa.

Löytyneiden aarteiden ja jätteiden määrä onnistui silti yllättämään arkeologin.

– Ennakko-olettamus oli se, että koko kumpu on jyrätty tasaiseksi, maa on siirretty pois ja sieltä tuskin löytyy mitään. Olen iloinen siitä, ettei niin ollutkaan tehty. Elämisen jäljet ovat siellä vieläkin nurmen alla, Fast iloitsee.

– Oli iso yllätys, että niinkin paljon löytyi. Varmaan löytyy vielä enemmän, kun päästään hyvin säilyneisiin kerroksiin puolentoista metrin syvyydestä eteenpäin.

Mutta löytyikö kaivauksissa viitteitä myyttisestä linnasta? Alueella 2002 tehtyjen maakairausten ja näytteiden perusteella on Fastin mukaan pystytty vahvistamaan ainakin sen aikakausi.

– Kyllä siellä jotain on. Mutta sitä, onko se paikallaan vai siirretty, on liian aikaista sanoa. Olemme kuitenkin ihan linnan reunoilla. Jokin puuvarustus olisi todennäköisempi löytö kuin puisen keskuslinnan rakenne, mutta se jää nähtäväksi.

Fastin urakka Korsholman linnakummulla ei ole päättynyt. Arkeologi aikoo palata valleille pariksi viikoksi toukokuun lopulla. Suunnitelmissa on jatkaa kaivauksia koululaisten ja aikuisten arkeologian harrastajien kanssa.

Kirjaudu sisään

Vanhan Vaasan vallien aarteet ja jätteet yllättivät arkeologin – "Oletin, että kumpu on jyrätty tasaiseksi eikä sieltä mitään löydy"

Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje