Veljekset palasivat isovanhempiensa ja isänsä kotiin – Polarit valottavat paitsi kuuluisan talon myös sukunsa salaisuuksia

Veljekset Kari, 63, ja Timo, 53, Polari tuntevat osaksi hotellia saneeratun historiallisen Pollarin talon harvinaisen omakohtaisesti.

Talon Ylistarosta Seinäjoelle vuonna 1911 siirtäneet Iisakki (1882–1951) ja Amanda (Mandi) Pollari (1887 –1956) ovat veljesten isovanhempia.

Pariskunta piti talossa muun muassa matkustajakotia. Sisällissodan rauhattomana vuonna he avasivat kivijalkaan kahvilan.

Keskustorin laitamilta nykysijoilleen marraskuussa 2019 siirretty hirsitalo toimi veljesten isän, Ossian (Ossi) Polarin (1926–2021) lapsuudenkotina.

Viimeksi talossa asui veljesten täti Marjatta Pollari (1924–2020).

– Sisälle mennessä rapuista ja sisäänkäynnistä on jäänyt mieleen, että talossa oli todella vino lattia. Siinä oli rakennusmääräyksiä vähän isompi kallistus, Kari Polari naurahtaa varhaiselle lapsuudenmuistolleen.

Pollarin talon ulkorakennuksessa oli veljesten isän hammaslaboratorio.

– Muistan, että hammaslaboratorioon oli valtavan jyrkät, lähes pystysuorat portaat. Nykyään sinne ei pääsisi kukaan vanha ihminen, Kari Polari arvelee.

Samassa ulkorakennuksessa sijaitsi myös sauna ja monen seinäjokelaisen muistama levyliike Mononen.

Kiinteistö tuhoutui tulipalossa joulukuussa 2007.

11-lapsinen katras

Timo Polari nostaa esiin muiston 1980-luvun loppupuolelta.

– Vaikka täti ja isä eivät olleet aidosti lämpimissä väleissä, kävimme aina silloin tällöin auttamassa. Marjatta-täti asui taloa ja ison pihapuun juuristo oli kasvanut putkistoon sisälle.

Isä pyysi veljeksiä hommiin ja arveli juurten poistamisessa menevän korkeintaan parisen tuntia.

– Olimme kolme päivää kaivamassa sitä juurakkoa, Timo Polari muistelee 17-kesäisen kämmeniin rakot tuonutta lapiointiurakkaa.

Marjatta Pollari teki elämänuransa Jalasjärven yhteiskoulun lehtorina. Hänet tunnettiin sitkeänä ja pippurisena luonteena.

Mikä sisarusten välit rikkoi?

– Mitä olen ymmärtänyt, kaikki liittyy oikeastaan siihen, kun veljekset, eli isäni ja setäni myivät oman osuutensa talosta. Olen ihan varma, että asiat menivät protokollan mukaan, mutta joku kauna Marjatta-tädille jäi, Timo Polari kertoo.

Myös toinen täti, vuonna 1907 syntynyt ja 1990-luvulla kuollut, Helli Pollari piti melkoista jöötä. Lapseton parivaljakko piti nuorempia sisaruksia kurissa ja nuhteessa.

– He eivät olleet kaikkein helpoimpia luonteita, vaikka minua kohtaan he olivat ihan lempeitä. Isä muisti, miten siskokset olivat aina huutamassa ja komentelemassa. Kyllähän se on hyvin levotonta aikaa ollut, kun ihmisiä tuli ja meni erityisesti matkustajakotivuosina.

Iisakki ja Mandi Pollarin katras oli ajalle tyypillisesti kookas. 11 lapsesta kolme menehtyi joko vauvaiässä tai ihan pikkulapsena.

Aikuiseksi ja kohtuullisen pitkän elämän eli viisi veljestä ja kolme siskoa.

Suuri yleisö, ja etenkin kulttuuriväki tuntee parhaiten kuvataiteilija Oiva Polarin (1912–1996). Ossianin lisäksi veljessarjaan kuului Orvo, Oove ja Osmo Pollari.

Marjatta ja Helli Pollarin lisäksi lasten naissarjaa täydensi Hilkka Pollari.

– Häntä en muista edes nähneeni. Jos näin, olen ollut ihan pikkupoika, Timo Polari aprikoi.

Nimi naparetkeilijän enne

– Isämme sukunimi oli alun perin Pollari, mutta hän vaihtoi sen Polariksi 1950-luvun puolivälissä. Varmaan tämän vuoksi meidänkin sukunimeemme liitetään joskus virheellisesti kaksi ällää, Timo Polari avaa.

Veljekset eivät ole täysin varmoja, miksi isä ja setä Oiva Polari muuttivat sukunimensä.

– Haluttiinko siinä erottua jotenkin? Pollareita on paljon alueella, Kari Polari tuumii.

Nimen voi sanoa olleen enne ainakin Timo Polarille, joka tunnetaan vaelluksistaan muun muassa Etelämantereelle, arktisille Huippuvuorille ja Alpeille

– Polari sopii tietysti naparetkeilijälle paremmin, hän hymähtää.

Erityisen tunnetuksi seinäjokelaisseikkailija tuli selviydyttyään vuonna 1997 Grönlannin vaellusonnettomuudesta elossa. Muut retkikunnan kaksi suomalaista menehtyi lumimyrskyssä hypotermiaan.

Vuonna 2002 Polari hiihti etelänavalle.

Muistoja löytyy pengastuksen jäljiltä

Veljekset ovat lahjoittaneet uuden elämän saaneelle talolle vanhoja valokuvia talon menneisyydestä.

– Meillä on isän jäämistössä valokuvia ja negatiiveja. Sitä mukaan, kun pengastuksen jälkeen löytyy mielenkiintoista materiaalia, annetaan niitä tänne, Kari Polari ennakoi.

Timo Polarin mukaan he aikovat vielä lahjoittaa yrittäjä Petri Pihlajaniemen käyttöön jotain talon historiaan kuuluvia esineitä.

Veljekset ovat löytäneet muun muassa talon siirtovuonna 1911 kuolleen tyttären alkuperäisen kastetodistuksen. Vuonna 1909 syntynyt Meimi Maria Pollari eli vain vähän yli kaksi vuotta.

Timo Polari hiljentyy hetkeksi ihmisiässä mitattuna pitkien ajallisten kaarien ääressä.

– Vanhin tätimme on syntynyt 1907. Isoisä on syntynyt 87 vuotta ennen minua. Sukupolvien ajalliset perspektiivit ovat ihan järisyttäviä.

Koko Pollarin perhe muutti 1900-luvun alussa Amerikkaan monen muun suomalaisen tavoin. He tulivat kuitenkin takaisin.

– Vanhimmat sisarukset syntyivät Amerikassa, mutta Iisakki lähti uudelleen 1928 ja jäi sille tielleen. Kaksivuotias isämme ei omaa isäänsä muistanut, Kari Polari sanoo vakavana.

Isoisä jäi Pohjois-Amerikkaan, tällä kertaa Kanadaan kaivostöihin, ja lähetti toisinaan rahaa perheelleen.

– Aika oli eri. Nykyaikana ei varmasti palkittaisi vuoden isänä, jos jättäisi kaksivuotiaan taakseen, Timo Polari miettii.

Kun Polarit kävivät papereita läpi, löytyi Iisakin perunkirjoitus, jossa oli iso kasa kultakaivoksen osakkeita. Kroisoksia löytö ei kuitenkaan jälkipolvista tee.

– Mukana oli lakimiehen kirje, jossa oli selvitetty, ettei osakkeilla ollut arvoa. Mutta ne ovat hienoja papereita, Kari Polari täydentää.

Reilun sadan vuoden muutokset

Timo Polari pohtii, miten talon oloaikana Seinäjoen keskustassa niin Seinäjoki, maailma kuin ihmiskunta ovat kokeneet historiansa suurimmat muutokset.

– Seinäjoki on kasvanut "kurakauppalasta" maakunnan vireäksi keskukseksi ja ihmiskunta on kokenut mullistuksen tietoisuuden, elintason ja tietotekniikan kasvun ja kehittymisen myötä.

Erityisesti elintason nousu Pollarin talon alkuajoista ja veljesten isän lapsuuden ja nuoruuden ajoista on ollut huima.

–Vuonna 1926 syntyneen isän lapsuudessa elintaso on ollut melkeinpä tasoltaan lähempänä keskiaikaa kuin nykyaikaa. Kaikissa talouksissa ei varmaan ollut sähköä saatika sisävessaa. Nyt jokaisella koululaisella on mukanaan kännykkä, jossa on kaikki maailman tieto ja jolla voi olla yhteydessä koko maailmaan, Timo Polari päättää.

Veljekset osallistuivat tiistaina Pollarin talon avoimiin oviin satojen muiden seinäjokelaisten ja muualta tulleiden tavoin.

Lue myös: Pollarin talon remontti valmistui – Tältä siellä näyttää!