Pohjalaiskirjailijoiden uutuusromaanit tarjoavat runsaasti historiaa. Ilkka-Pohjalaisen kulttuuritoimitus koosti lukuvinkit suurimpien kustantajien kevätkauden kaunokirjallisuustarjonnasta.
Tutut ja tuoreet kirjailijanimet sijoittavat teoksensa muun muassa 1800-luvun vaivaistaloon, hakkapeliittojen sotakentille, Lapuan patruunatehtaan liepeille ja jatkosodan aikaiseen Karjalaan.
Jatkosodan Karjala
Evakkoromaanillaan Ennen lintuja kaunokirjallisen läpimurron tehnyt Merja Mäki julkaisee nyt toisen historiallisen lukuromaaninsa. Helmikuussa ilmestyvä Itki toisenkin (Gummerus) on itsenäinen jatko-osa Ennen lintuja -teokselle ja kertoo sota-ajan rakkaudesta Karjalassa.
Tarinassa eletään jatkosodan miehitysvaihetta. Suomalaiset ovat miehittäneet osia Itä-Karjalasta eivätkä karjalaiset tiedä ryhtyäkö rakentamaan uutta elämää suomalaisten kanssa. Mitä seuraa vihollisen kanssa veljeilystä, jos Neuvostoliiton joukot palaavat?
Itki toisenkin -romaanin rakastavaiset Larja ja Tuomas Alava ovat molemmat Karjalasta, mutta eri puolilta rajaa.
Naisen paikka 1800-luvulla
Historian parissa, mutta yhteiskunnallisella otteella viihtyy myös laihialaislähtöinen Johanna Annola. Hänen romaaninsa Valkenee kaukainen ranta (Siltala) lukeutuu kevään kiinnostaviin kaunokirjallisiin debyytteihin.
1800-luvulle sijoittuva tarina kertoo yhteiskunnan hyväosaisiin lukeutuvasta Ulrikasta. Ulrikan haaveet sortuvat ja hän päätyy muuttamaan kauas kotoaan ja johtamaan vaivaistaloa. Romaani pohtii, mitkä ovat naisen näköalat 1800-luvun turvattomassa yhteiskunnassa ja kuinka hänen paikkansa määrittyy.
Annola on filosofian tohtori ja historiantutkija, joka on kirjoittanut perheistä, yhteiskunnallisesta liikkuvuudesta ja syrjäytymisestä 1800-luvun Suomessa. Hänen tietokirjansa Säädyttömät (Vastapaino) ilmestyi viime vuonna.
Suosikkikirjailijan uusi sarja
Lukevan yleisön suursuosikki Enni Mustonen jatkaa uuden romaanisarjansa parissa. Sen toinen osa Kartanonrouva (Otava) kuvaa nuoren kartanonemännän elämää 1700-luvun lopun Suomessa.
Hedda Nooran tyttövuodet ovat takana ja hän emännöi Frugårdin kartanoa. Kun seitsemännen lapsen syntymä on käsillä, pelko astuu Hedda Nooran elämään. Miten hän selviää, kun aviomies on kaukana Viaporissa? Sodan varjo ja poliittiset vehkeilyt ulottuvat kaukaiseen kartanoon saakka. Miten käy Hedda Nooran perheen, jos kuningas Kustaa III aloittaa sodan Venäjää vastaan?
Hakkapeliittojen mukana
Historiallisen viihteen toinen taituri, töysäläisjuurinen Paula Havaste jatkaa nuijasodasta kertoneiden romaaniensa Laahus ja Lieka henkilöiden tarinoita uudessa teoksessaan Luode (Gummerus).
Nyt ollaan kolmikymmenvuotisessa sodassa ja hakkapeliittojen maailmassa. Maaliskuussa ilmestyvän romaanin päähenkilö Sule karkaa naapurikylälle viettämään juhannusta ja kohtaa Annan. Pian Sulea vaaditaan tilille öisen lemmenhetken tapahtumista. Hänen on päätettävä, kantaako vastuu vai karata. Sule löytää itsensä hakkapeliittojen sotatantereilta.
Skotlantia uutuussarjassa
Historiallista viihdettä tykittää myös takavuosien tuottelias nuortenkirjailija Kaisa Viitala. Lapualaiskirjailijan maaliskuussa ilmestyvä teos Klaanin vieraana (Karisto) sijoittuu 1700-luvun Skotlantiin ja aloittaa Nummien kutsu -sarjan.
Avausosassa arvostetun lontoolaisperheen rampa tytär Agnes kohtaa tanssiaisissa ylämaalaispäällikkö Fingal MacTorrianin. Kohtalokkaan valheen vuoksi Agnes päätyy viettämään talvea Fingalin suvun linnassa ja huomaa olevansa keskellä valtataistelua klaanin herruudesta.
Sarjassa pohditaan muun muassa sitä, millaista elämä on rampana terveiden maailmassa.
Kaisa Ikolana tunnettu Viitala muistetaan etenkin 1980-90-luvuilla ilmestyneistä Hullu luokka -, Ylämaa- ja Laura-sarjoistaan.
Paluu patruunatehtaalle
Lapuan patruunatehtaan räjähdyksen käsittely jatkuu. Nyt aiheeseen tarttuu Lapualta kotoisin oleva kirjailija, psykologi ja taiteentutkija Anne-Maria Latikka.
Hänen tammikuussa julkaistava romaaninsa Valonkehrääjä (Wsoy) kertoo suuronnettomuuden seurauksista ja sukupolvet ylittävän trauman vallasta sekä siitä selviytymisestä.
Romaanin Amalia on hiljattain palannut Ruotsista kotiseudulleen ammustehtaalle töihin, kun siellä tapahtuu tuhoisa räjähdys. Amalian lahjakas poika Poju muuttaa tätinsä perheeseen, jossa hänen menetyksensä kanavoituu pakonomaiseen perhosharrastukseen
Latikan esikoisnovellikokoelma Tuulensuoja ja muita novelleja vuonna 2012 oli ehdolla HS:n kirjallisuuspalkinnon saajaksi.
Nykyaikaa ja jännitystä
Kahdella hienolla nykyromaanilla kotimaisen kirjallisuuden kentälle toissa vuonna astunut Elina Annola julkaisee kolmannen teoksensa. Huhtikuussa ilmestyvä Luopuneet (Teos) liikkuu sadan vuoden aikajänteellä eri sukupolvien ja yhteiskunnallisten kerrosten välillä.
Luopuneet kertoo äidiksi kasvamisesta ja tyttärenä pysymisestä. Tarinan keskiössä on kaksi naista, omasta lapsesta ja perheidyllistä haaveileva Anniina ja sodan vammauttamasta miehestään huolta pitävä Vieno.
Laihialla varttuneen Annolan kaksi edellistä romaania Kunnes kukkivat puut ja Kaikki lokakuun taivaat käsittelivät ajankohtaisia teemoja, kuten aikuisuuteen kasvamista, mielen hyvinvointia, sosiaalisen median asettamia paineita ja opettajan työn haasteita.
Seinäjoelta lähtöisin oleva, Italiassa asuva tuottelias kirjailija Vera Vala jatkaa Salla Kotka -sarjansa parissa. Tammikuussa julkaistavassa romaanissa Kaksoissotilas (Wsoy) oikeuspsykologiksi opiskeleva Salla Kotka joutuu jälleen keskelle uutta murhatutkimusta.
Miehen kriisi
Vaikka kevään pohjalainen kirjasato on vahvasti naisten käsialaa, mukaan mahtuu myös pari mieskirjailijaa.
Jani Niemisen Äijähaara (Tammi) pohtii, millainen paikka on varattu miehelle maailmassa, jossa miehisyys on muuttunut toksiseksi. Mikä määrä miehisyyttä on liikaa? Entä liian vähän?
Romaanin Kristian on jättäytynyt koti-isäksi. Tarkoitus on luoda vahva side leikki-ikäiseen lapseen ja etsiä uusi suunta karikolle ajautuneelle kirjailijanuralle. Mikään ei kuitenkaan ota onnistuakseen, ja kun kirjailijakollega ehdottaa eheytymisreissua Pohjanmaalle, Kristian on valmis.
Alavudelta kotoisin oleva Nieminen on pohtinut miehen kriisiä ja pohjalaisuutta myös aiemmissa teoksissaan. Hän on julkaissut runoteoksia ja romaanin.
Antti Hautalehto -dekkarisarjastaan tunnettu Christian Rönnbacka on saanut hyvään vauhtiin uuden jännärisarjansa. Kansainvälisen rikollisuuden syövereihin sukeltavan Henna Björk -sarjan kolmannessa osassa Henna Björk: Koodi (Bazar) supo lähettää Hennan ja tanskalaisen hakkerin Nielsin etsimään Tor-verkossa operoivaa tekijää, joka ei jätä muita jälkiä kuin verellä kirjoitetun nimilistan.
Jutun lähteinä käytetty kustantajien kevätkatalogeja 2024.
Korjattu 8.12. kello 15.50: Elina Annolan romaanin ilmestymiskuukausi.
