Ville-Juhani Sutinen kirjoitti matkakirjan Suomen heimoista – Löysi yhden asian, joka erottaa pohjalaiset muista suomalaisista

Puukkojunkkarit ja latojen täplittämät peltolakeudet.

Nämä olivat Ville-Juhani Sutisen ensimmäiset mielikuvat Pohjanmaasta, kun hän lähti työstämään uutta kirjaansa Matkalla Suomeen.

Palkittuja matkakirjoja kirjoittanut Sutinen halusi tehdä poikkeuksen ja kirjoittaa esseistisen matkakirjan kotimaastaan. Aiheeksi valikoitui heimot. Mitä Suomen eri alueet ja heimot ovat vuosisatojen aikana merkinneet? Onko niistä nyky-Suomessa enää mitään jäljellä, ja jos on niin mitä? Onko maakunta-identiteetit myytti vai vaikuttaako kotipaikka aidosti luonteeseen?

Yleissuomalaisena itseään pitävä Sutinen sanoo heimo- ja maakuntaerottelun tuntuneen hänestä aina kiusalliselta, johonkin menneeseen maailmaan kuuluvalta.

– En ole koskaan ollut kiinnostunut heimoajattelusta, päinvastoin. Olen suhtautunut siihen ylenkatseella.

Sutisen mukaan tämä tarjosi hyvän lähtökohdan lähteä tutkimaan aihetta.

– Minulla oli kynnys lähteä kirjoittamaan Suomesta, sillä matkakirjan tekoon tarvitaan aina tietty vierauden tunne. Ei voi olla liian lähellä aihettaan, muuten sitä ei pysty analysoimaan.

. Lapista Helsinkiin Kirjaansa varten Sutinen reissasi eri puolilla Suomea jäljittämässä sitä miten heimoajattelu näkyy Suomen eri kolkissa. Matkat veivät hänet muun muassa Lappiin, Kainuuseen, Helsinkiin, Hämeeseen ja Keski-Suomeen.

Moni kotimaan kolkka oli Helsingissä syntyneelle ja Satakunnassa kasvaneelle Sutiselle entuudestaan vieras.

– Kainuussa olin käynyt aikaisemmin vain kerran, hän mainitsee.

Myös Pohjanmaa lukeutui hänelle entuudestaan melko tuntemattomiin seutuihin. Pohjanmaa oli kirjan aiheen kannalta otollinen matkakohde, sillä Suomen maakunnista heimoidentiteetti kukoistaa räikeimmin juuri lakeuksilla. Vuonna 2018 tehdyn Sittenkin samanlaisia? -nimisen tutkimuksen mukaan eteläpohjalaisista 75 prosenttia kokee kuuluvansa eteläpohjalaisten heimoon.

– Pohjanmaahan liittyy niin voimakkaita mielikuvia, että on helppo sortua ajattelemaan tuntevansa seutua, vaikkei olisi siellä juuri käynyt. Koska Pohjanmaahan liittyy niin paljon karikatyyreja, ajattelin siitä olevan myös helppo kirjoittaa, Sutinen sanoo.

. Heimon etsijöitä Sutinen ei ole ensimmäisiä nykysuomalaisten heimoidentiteetin etsijöitä. Hänen mukaansa kysymys 1800-luvulla kulttuurisesti rakennetuista Suomen alueellisista identiteeteistä nousee esiin tasaisin väliajoin.

Hän nostaa kirjassaan esiin kaksi esimerkkiä. Ilkka Malmbergin ja Tapio Vanhatalon Heimoerot esiin -kirja ilmestyi 1980-luvulla. Jorma Lehtola puolestaan kirjoitti vuosituhannen taitteessa maakunnallisia piirteitä tutkivan Heimojen Suomi -lehtiartikkelisarjan.

– Suomi etsi itseään suuren muuton ja vaurastumisen jälkeen 40 vuotta sitten, ja Malmbergin ja Vanhatalon kirja lunasti paikkansa. Lehtola perusteli juttunsa Suomen liittymisellä EU:n jäseneksi. Nykyään taas globalisaation vastapainona syntynyt lokalisaatio ja postmodernien heimopiirteiden uusi nousu tekevät aiheesta ajankohtaisen, Sutinen perustelee kirjassaan.

. Maisemien äärelle Sutinen kertoo hakeutuneensa maakuntamatkoillaan mahdollisimman arkkityyppisten ja myyttisten maisemien äärelle.

– Yritin kartoittaa, onko tällaisissa maisemissa todella jotain heimollista maakunnallista. Monessa paikassa juuri maisemat tuntuivat olevan todella juurevia. Pohjanmaalla minua kiehtoivat etukäteen tasaiset näköalat ja joka puolelle levittäytyvät pellot, hän sanoo.

Sutinen muistuttaa kirjassaan, kuinka lakeuksien Pohjanmaassa on kuitenkin lopulta kyse rakennetusta maisemasta. Ei ole kulunut kovinkaan pitkä aika siitä, kun Pohjanmaa oli peltojen sijaan metsää ja suota.

– Tämä on hyvä osoitus siitä, kuinka nuoria ja tietoisesti luotuja monet ammoisina pidetyt alueelliset piirteet ovat. Joitain satoja vuosia sitten pohjalaiset eivät olisi kokeneet avointa maisemaa alkuunkaan omakseen vaan pitäneet sitä vieraana ja suojattomana. Historiasta korostetaan niitä puolia, jotka palvelevat Pohjanmaan suurta kertomusta, Sutinen kirjoittaa kirjassaan.

. Jaakko Ilkan saapas Sutisen matkaoppaana lakeuksilla toimi hänen ilmajokelaislähtöisen ystävänsä. Matkakohteiksi valikoituivat muun muassa Ilmajoki ja siellä Koskenkorvan kylä ja Alajoen peltolakeudet. Hän vieraili myös katsomassa Ilmajoen museossa olevaa Jaakko Ilkan saappaaksi väitettyä kenkää.

Matkaevästyksekseen Sutinen luki muun muassa Kaarlo Kramsua ja "Pohjanmaan todellista kansalliskirjailijaa" Santeri Alkiota.

Millaisia havaintoja heimostereotypioita kiusallisina pitävä Sutinen teki nykypohjalaisista ja nykypohjalaisuudesta?

– Pohjalaiset ovat siitä hauskoja, että he tuovat voimakkaasti esiin omaa pohjalaisuuttaan ja sitä mistä ollaan kotoisin. Monessa maakunnassa sitoudutaan kyllä juuriin, mutta asiaa ei mainosteta samalla tavalla kuin Pohjanmaalla.

Sutinen huomasi Savon olevan toinen maakunta, jossa juuria korostetaan.

– Savolaisuutta markkinoidaan eräänlaisena toiminnallisena identiteettinä. Näin myös Pohjanmaalla. Pohjalaisuus tuodaan esiin eräänlaisena oman itsen jatkeena. Se viehätti minua, Sutinen sanoo.

. Väkivalta ja jäyhyys Sutisen mukaan pohjalaisiin liitetyissä piirteissä on se erikoisuus, että monet niistä voi tulkita kielteisinä tai neutraaleina, mutta paikalliset pitävät niitä positiivisina ja jopa ylpeilyn aiheina. Eräs tällainen ominaisuus on jäyhyys.

– Taustalla on se tosiasia, että heimopiirteet eivät ole syntyneet luonnollisesti vaan tiettyyn tarkoitukseen. Koska tämä tarkoitus on alun perin ollut ryhmän kannalta hyvä, myös keinot sen saavuttamiseen on tulkittu hyviksi senkin jälkeen, kun varsinainen tavoite on jo jäänyt menneisyyteen. Pohjalaisten jäyhyyden alkuperäisenä päämääränä oli suojella ryhmää ulkopuolisilta uhilta ja vaikutteilta, Sutinen tulkitsee kirjassaan.

Toiseksi tällaiseksi ominaisuudeksi Sutinen nostaa väkivallan romantisoinnin. Hän esittää kirjassaan myös, ettei Pohjanmaa ole koskaan päässyt täysin sinuiksi väkivaltaa romantisoivan historiansa kanssa.

– Tämä ristiriita leimaa pohjalaisuuden mielikuvaa ja kärjistyy sellaisten räikeiden esimerkkien kuin Jaakko Ilkan, puukkojunkkarien ja Kosolan kohdalla. Väkivallan romantisointi tarkoittaa aina myös sen implisiittistä hyväksymistä. Nykyään tappeluiden ihannointi tapahtuu pilke silmäkulmassa, ikään kuin tehtäisiin pakollinen nyökkäys soveliaiden käsitysten suuntaan mutta pidettäisiin samalla omien kesken yllä ajatusta, että pohjalaisille kaikki on sallittua, hän kirjoittaa.

. Puukkojunkkaribarokkia Hätkähdyttävimmän nykypohjalaisuuden monumentin ja maakunnan hengen tiivistymän Sutinen löysi ehkä hieman yllättävältä suunnalta, Veljekset Keskisen kaupasta Tuurista.

Sutinen nauraa, että matkakirjailijalle se oli runsaudessaan todella herkullinen kohde. "Tuntuu kuin Viking Amorella olisi haaksirikkoutunut Akropolis-kukkulan matkamuistokojun päälle", hän herkuttelee teoksessaan. "Keskisen kyläkauppa vie tökerön kitschin äärirajalle ja sen yli."

– Tuntui välillä haastavalta löytää paikkaa tai kohdetta, joka kuvastaisi maakuntansa henkeä. Mistään muualta Suomesta ei löytynyt yhtä selvää paikallisen identiteetin vangitsijaa kuin Tuurista, Sutinen sanoo.

Hän luonnehtii Keskisen kyläkaupan edustavan "pohjalaista puukkojunkkaribarokkia", jota eivät pidättele mitkään säädyllisyysvaatimukset: kun kaikkeen on varaa, kaikki tehdään. "Kaupan eetos viestii ylpeydestä, joka ei piittaa muiden mielipiteistä vaan tekee niin kuin itse oikealta tuntuu" , hän päätyy tiivistämään kirjassaan.

. Kotoisin kaikkialta Entä Ville-Juhani Sutinen itse. Mihin hän paikkaan hän ankkuroi itsensä?

– Oma identiteettini perustuu siihen, että kiellän satakuntalaisuuteni, hän vitsailee.

Satakuntalaisuuteen liitetään tietynlainen jurottava puhumattomuus ja omissa oloissaan pysyminen. Sutisen mukaan satakuntalainen mentaliteetti kiteytyy parhaiten Lallin myytissä.

– Jos joku ulkopuolinen tulee kertomaan miten asiat tulee tehdä, siihen ei suhtauduta positiivisesti.

Tue, 5/24

Kirjaudu sisään

Tue, 5/24

Ville-Juhani Sutinen kirjoitti matkakirjan Suomen heimoista – Löysi yhden asian, joka erottaa pohjalaiset muista suomalaisista

Jaa artikkeli

Haluatko lukea artikkelin?

Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje

Katuosoitteet

Puhelin