150 vuotta vanhat almanakat kertovat Lehmäjoen ja lähiseudun kurjaakin kurjemmasta ajanjaksosta – Professori Heikki Ylikangas: Vuosina 1864 ja 1865 alkoi suuronnettomuus häämöttää

Ylihärmän Kankaalla asuva Pirkko Kattelus pemisti taannoin äitinsä synnyinkodin pihassa olevan lutin vinttiä ja löysi sieltä monta vanhaa kirjaa. Niiden joukossa oli säilynyt Katteluksen sukulaisen almanakat yli 150 vuoden takaa.

. – Lehmäjoella asuneen Juha Mäki-Kleemoolan yhteen niputetut almanakat ovat vuosilta 1862 - 1879. Niissä on tietoja samoihin aikoihin ajoittuneista nälkävuosista, Kattelus sanoo.

. Vihot pysyivät sittemmin tallessa Mäki-Kleemolan tyttärellä eli Katteluksen äidinäidillä Beata Sofia Kleemolalla. Hän oli syntynyt Lehmäjoella Kleemolassa vuonna 1882.

. – Almanakat kulkeutuivat noin 30 kilometrin päähän Kankaalle Yli-Talkkariin, kun mumma avioitui Juha Yli-Talkkarin kanssa.

. Almanakkojen säilyminen on ollut tuurista kiinni, sillä vuonna 1906 Kankaalla riehui iso tulipalo.

. – Silloin paloi ainakin Yli-Talkkari talo ja Vassin talo ja Lapuan puolelta ensimmäinen eli Kankaanpään talo.

. Mutta lutti oli jäänyt pystyyn.

. "Melkein koko 1860-luku oli Etelä-Pohjanmaalla kehnojen satojen aikaa" . Kankaan kylältä kotoisin oleva professori Heikki Ylikangas perehtyi Ylihärmän nälkävuosiin kirjoittaessaan paikkakunnan historian perusteoksen Tervasta teollisuuteen (1989). Hän vahvistaa, että melkein koko 1860-luku oli Etelä-Pohjanmaalla kehnojen satojen aikaa.

. – Vuonna 1861 Ylihärmässä korjattiin korkeintaan kolmannes sadosta. Seuraava syksy oli vielä pahempi. Tilanne johti esimerkiksi siihen, että kruunulta anottiin rahaa, ja yleisistä varoista annettiin 550 säkillistä jauhoja ja kevään siemeneksi 660 tynnyrillistä ohraa, Ylikangas mainitsee.

. Lisäksi oli otettu yksityisin takauksin noin 8 000 ruplan laina.

. – Kaksi miestä meni Pietariin ostamaan noin tuhat säkkiä jauhoja ja laivan, jolla he toivat lastin Vaasaan. Säkkejä jaettiin Ylihärmässä ja loput myytiin porvareille Uuteenkaarlepyyhyn.

. Ylikangas kertoo kirjassaan, että tilanne oli pakottanut perinteisten sivuelinkeinojen tehokkaaseen hyödyntämiseen: Ähtäristä, Virroilta ja Keuruulta ajettiin mastopuita Vaasaan ja Uuteenkaarlepyyhyn, parkittiin mäntyjä tervaksiksi ja Lappajärvestä vietiin järvirautaa Oravaisten ruukille.

. "Nälkäiset vaelsivat merikasvin juuren perässä Vassoriin" . Vuonna 1863 myrsky raivosi maakunnassa. Professorin mielestä oli vaikea kuvitella sen ajan ihmisille varmempaa onnettomuuden ennettä.

. – Jonkun oli väitettykin ennustaneen, että "niin tulee kaatumaan kansaa kuin nyt on kaatunut metsää".

. Vuosina 1864 ja 1865 sadot olivat edelleen laihoja, ja Ylikankaan sanoin "silloin alkoi suuronnettomuus häämöttää: Kesän 1866 sateet heikensivät tilannetta, ja syksyn kosteus tuhosi perunat peltoon. Selvä leipä katosi yhä useammalta pöydältä.

. Rukihista jouduttiin jatkamaan.

. – Teräsimellä hienonnettiin kevätviljojen olkia ja seulottiin jauhomaisin osa olkimassasta. Pettuakin käytettiin sekä heraheinää, kangasjäkälää ja juureksia, Ylikangas listaa.

. Sitten oli teoksen mukaan levinnyt tietoa, että Vassorin edustalla kasvoi merikasvin ravitsevaa juurta. Nälkäisiä oli vaeltanut sinne, ja ainakin Talkkarin ja Liinamaan miesten kerrotaan kokeilleen sitä.

. Tilanne paheni vuonna 1866, kun lavantauti levisi Ylihärmään. Kuolleisuus oli huipussaan huhtikuussa 1868.

. – Silloin menehtyi 82 ihmistä eli kaksi kertaa enemmän kuin normaalisti vuoden aikana. Koko vuonna haudattiin 318 henkeä ja 12 Ylihärmään tullutta kerjäläistä. Ylihärmän menehtyneiden määrä oli 14 prosenttia väestöstä.

. Ylikangas huomauttaa, että vasta saman vuoden runsas viljasato palautti kuolleisuuden normaaliksi.

. "Köyhien orvoiksi jääneitä lapsia myytiin pienimmän tarjouksen tehneille" . Tuon ajan Ylihärmässä ajateltiin, että valtiovalta olisi pystynyt paremmin tarttumaan tilanteeseen.

. – Ylihärmän kunta oli perustettu helmikuussa 1868, ja se joutui heti kovaan tulikokeeseen. Paikallisia luottamushenkilöitä oli kuitenkin kiitelty auttamisesta.

. – Perustettiin esimerkiksi vellihoitoja. Niissä jaettiin ruoka- apuun oikeutetuille jauhovelliä. Myös hätäaputöitä teetettiin: Kesällä 1868 avattiin Kaitaanluomaa noin 1,5 kilon viljamäärän päiväpalkalla. Viitanevan ja Kuppelonnevan läpi luotiin valtion lainavaroin "kruununojat".

. Köyhien orvoiksi jääneitä lapsia myytiin hoidettaviksi ja kasvatettaviksi pienimmän tarjouksen tehneille.

. Ylikangas kertoo kirjassaan, että Viipurin rouvasväenkoulu oli järjestänyt syksyllä 1867 arpajaiset ja 200 markan tuotto oli lahjoitettu avuksi Ylihärmään.

. Vielä vuonna 1869 yksityisille myytiin 112 köyhää avuntarvitsijaa, 20:lle annettiin kunnallista tukea ja 9 laitettiin kiertämään leipänsä perässä talosta taloon. Vuonna 1973 vastaavat luvut olivat 17, 21 ja 3.

. Ylihärmään päätettiin perustaa lainajyvästö, kuten monella muullakin paikkakunnalla, ja katovuodet vaikuttivat lainajyvästön ohjeisiin.

. Nälkävuosien aikaisia lainoja maksettiin takaisin pitkin 1870-lukua, ja nälkävuosien arvet paranivat hitaasti.

. – Alava seutu oli hallanarkaa, joten se selittää osaksi sitä, miksi asutusta tuli alueelle suhteellisen myöhään. Niissä oloissa panostettiin karjaan poikkeuksellisen voimakkaasti. Kunnallistoiminnassa tuhlailun välttäminen oli myös jollain tavoin yhteydessä menneisiin huonoihin vuosiin, Ylikangas päättelee ja tuumaa, että kurjat vuodet loivat nälästä kärsivien suomalaisten alueille myös yhteisyyttä.

. "Tämä on kovan vuoden almanakka" . Vuonna 1868 elettiin nälkävuosien aikaa esimerkiksi Isonkyrön Lehmäjoella. Tässä otteita Juha Mäki-Kleemolan almanakkamerkinnoistä kyseiseltä ajalta.

. Tammikuu: "Tämä on köyhään vuoden almanakka, siis kovan vuoden almanakka."

. Helmikuu: "Koko maakunta on suures ruuan puuttees - kualevaisuus on suuri monessa naapuriseurakunnassakin. Täitä ilmaantuu muissakin kuin vain kulkiaimissa. Köyhille keitetään velliä joka kyläs."

. Maaliskuu: "Kualevaisuus on kauhia määräs, 20 paikka viikos. Ojat on ruvennu vähinsä juaksemahan, keli on hyvästi huanonnu. Ihmisen elosta on kansa suures häräs."

. Huhtikuu: "Kualevaisuus on suuri - naapurikunnis suurempi - Ilmajoes ja Ylistaros varsinki. 19. päivän aikana meni jäät lehmäisestä, 21 päivänä isosta kyröön joesta. Vesi paisui ylen paljon."

. Toukokuu: "Kevät aika on ollut kaunista, ei erittäin lämmintä. Näliän tähden kualevaisuus on suuri että lähi 30 viikos ja tavasta ylikin - enimmäksi osaksi parhallansa olevaa kansaa - vasta nyt aletaan saara siämeniä Kruunulta - ennen olis tarvinnut."

. Kesäkuu: "Siämenten saanti on ollut runsas sekä ohris että kauras. Kylvetty joka päivä viikon loppuun asti - viälä laihnattu ohria että kauroja, ohrat 35 m - kaurat 22 m. Kylmä ja tuulinen aika erittäin 10 ja 14 päivinä. Rukihis alkaa näkyä herelmää ja ohras tähkä - kaunihit ilmat --- niämen tiä on valmis."

. Elokuu: "20 päivä kylvetty vainios 15 1/2 kappaa --- untamalas 26 päivä 1 tynnyriä 6 kappaa ---."

. Syyskuu: "Toisen päivän aikana satoi pualitoista voorokautta aiva katkeemata - en muista näin kiitettävää ja ylistettävää kylvön aikaa kuin nyt sekä siämenten että kaiken maan soveliaisuuren suhtehen - ohrat ja kaurat erittäin painavia - tanskan siämenlai paino 13 leiviskää tynnyri."

. Lokakuu: "Mainion kaunis ilma kun nyt viälä käy karia ulkona - vallan hyvä maanvilielys aika - paikon viälä kaivetahan pärinöötä joista on runsas sato - Kiitos luojalle."

. Marraskuu: "Olipa jo oivallinen rekikeli viälä 22 päivänä. 23 p alkoo sataa vettä, joka kesti 3 päivää. On vähän lunta mutta kärryyllä parempi kulku."

. Joulukuu: "Sinä 2 p haurattihin pastori Lilius ja Jumalan palvelus pirettihin - reellä ja kärryyllä viettihin. Kohtulaisella kylmällä vahvistui että alkaa olla täysi rekikeli. Kualevaisuus on nyt hyvin vähällä. Tänä aikana on helpot ilmat ja kelit - kohtuullisella lumella. Ruisten hinta 26 markkaa - ohrat 20 ja 21 - kaurat 19. --- Tänä vuonna syntynyt 100 - kuollut 159, vihitty 24 paria, syntynyt 3 äpärä lasta."

. Lopuksi kaksi mainintaa tilanteen kääntymisestä vielä paremmaksi:

. Elokuu 1870: "Terveyren tila on hyvä paikkakunnassamme ollut - ei ole usein haurattavia, joka näkyy kummalta näin isos seurakunnas."

. Syyskuu 1870: "Harvoin näin ihanaa kesää kaikin pualin."

. Mia Kärkkäinen

Kirjaudu sisään

150 vuotta vanhat almanakat kertovat Lehmäjoen ja lähiseudun kurjaakin kurjemmasta ajanjaksosta – Professori Heikki Ylikangas: Vuosina 1864 ja 1865 alkoi suuronnettomuus häämöttää

Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje