Ilkan arkisto

Tv-arvio: Aatelisto on elossa mutta dokumentti uinuu ja unettaa

Helsingin Ritarihuoneen seinille on kiinnitetty 357 aatelissuvun vaakunaa. Suomessa elää kuutisen tuhatta aatelista. KUVA: Yle Kuvapalvelu
  • Ilkka-Pohjalainen
Jaa artikkeli

Pakko myöntää, aatelisnimissä on tenhoa. Adlercreutz, Wadenstierna, Gyldenstolpe, von Nandelstadh.

Historia havisee, ja sieraimissa värähtää vanhan rahan tuoksu.

Aatelisto menetti Suomessa viimeisetkin erioikeutensa vuonna 1920. Yhtä ja toista jäi kuitenkin jäljelle. Juhlava nimi ja ponteva sukuvaakuna lupaavat plussaa muun muassa avioliittomarkkinoilla.

Tämä käy ilmi illan dokumentista, joka on konkaritoimittaja Matts Dumellin piskuisen Vidi-Press-yhtiön tuotantoa.

Vain miehet kelpaavat

Aihe ei ole lainkaan hullumpi: Suomen aatelisto ennen, tänään ja huomenna. Kunnon budjetilla tuo voisi olla lähtökohta tunnetta ja toimintaa tihkuvalle dokumenttisarjalle.

Nyt on tyydytty vähään – muutamaan puhuvaan päähän ja runsaaseen sukuvaakunoiden tuijotteluun Helsingin Ritarihuoneella. Dokumentin koulutelevisiomainen dramaturgia on tasapaksu ja tunnelma unettava.

Se selviää, että Suomen aatelisto tarrautuu perinteisiin. Vain miehet kelpaavat aatelin hallintoelimiin, eikä virallisissa aateliskokouksissa suvaita kameroita.

Parhaita hetkiä Dumellin dokumentissa ovat mustavalkoiset välähdykset 1960-luvulta, kun kuvaaminen on jostakin syystä sallittu.

Haastateltavien sieluihin hädin tuskin kurkistetaan. Eniten tunnetta on Ritarihuoneen tuoleissa, joista on ruuvattu sukujen numerolaatat irti. Joka toinen aatelissuku on sammunut.

Yle Fem perjantaina klo 18.30

Mainos (sisältö jatkuu alla)

Mainos päättyy

Mainos (sisältö jatkuu alla)

Mainos päättyy

Kommentoi

Kommentoidaksesi sinun tulee olla kirjautuneena Facebookiin

    Jaa artikkeli