Haasteet kouluissa ovat kasvaneet: ”Asioihin pitäisi tarttua jo siinä vaiheessa, kun niihin tarttua vielä voi”

"Tätä se on, tehtäväkenttä on laajentunut. Valitettavasti myös sellaiselle alueelle, jossa olosuhteet ja ymmärrys siitä, mistä on kyse, on vaikeaa hahmottaa."

. Seinäjoen kaupunginhallituksen puheenjohtaja ja Kärjen koulun rehtori Pasi Kivisaari myöntää parinkymmenen vuoden kokemuksella, että tehostettua ja erityistä tukea saaneiden oppilaiden lukumääristä kertovat tilastot puhuvat totuutta koulujen nykyarjesta.

. – Ne, jotka aikaisemmin opiskelivat pienluokissa, on nyt integroitu yleisopetuksen luokkiin.

. Suuntaus on ollut näin jo pitkään. Se omalta osaltaan heijastaa Kivisaaren mukaan myös tilastojen osoittamiin lukemiin.

. – Toinen syy on se, että näiden oppilaiden haasteisiin ja ongelmiin, useimmiten oppimisvaikeuksiin, kiinnitetään aiempaa enemmän huomiota.

. – Haasteet ovat kasvaneet. Siinä on pala totuutta olemassa.

. Käytännössä lasten ja nuorten monimuotoistuneet ja lisääntyneet ongelmat näkyvät Kivisaaren mukaan etenkin pitkäjänteisyyden sekä keskittymiskyvyn puutteena.

. – Suurin osa oppilaista käyttäytyy erityisen hienosti, mutta sitten on se kova kärki, jolla käyttäytymishaasteet ja ongelmat ovat kasvaneet. He varastavat opettajien aikaa, Kivisaari sanoo.

. Hänen mukaansa se, että yhden oppilaan haasteet vievät opettajan huomion muilta oppilailta pois, on koulujen normaalia arkea nykyään.

. – Sitä on turha kiistää. Väitän, että näin on joka koulussa, ja joissakin luokissa se on ongelma.

. – Kun yksittäisen oppilaan puolesta joudutaan suunnittelemaan kokonaisuuksia, se tarkoittaa vääjäämättä sitä, että muun luokan toiminta, ja muiden oppilaiden oikeudet eivät toteudu, Kivisaari jatkaa.

. Jos yleisopetuksessa olevan oppilaan toiminta on mahdotonta, täytyy Kivisaaren mukaan käynnistää keskustelut siitä, onko pienluokkaratkaisu oppilaan kannalta lopulta parempi vaihtoehto.

. – Resurssit. Mitä enemmän on saatavissa ohjaaja-apua, kuraattoriapua sekä erityisopetusapua yleisopetuksen puolelle, niin totta kai sillä on merkitystä kouluarjessa selviytymiseen.

. Koulujen nykyarki tiedostetaan myös kaupunginhallituksessa.

. – Tämän vuoden budjettiin lisättiin kuraattorin paikka eli tulee yksi kuraattori lisää. Se on jonkinlainen apu, mutta ei kuitenkaan ratkaise isoa kokonaisuutta.

. Seinäjoella on keskimäärin tuhat oppilasta yhtä kuraattoria kohden.

. – Valitettavasti yksittäisellä kuraattorilla on liikaa oppilaita. Optimaalisin asetelma olisi noin 600–700 oppilasta yhtä kuraattoria kohden, Kivisaari arvelee.

. Vaikka perusopetukseen resursointi Seinäjoella kestää hänen mukaansa vertailun muihin kaupunkeihin, on puute kuraattoreista Kivisaaren mukaan kuitenkin yksi niistä ydinalueista, joka näkyy myös kentällä.

. – Puhutaan mistä tahansa haasteesta, koskevat ne sitten oppimista tai käyttäytymistä, meidän pitäisi päästä tulipalojen sammuttelusta ennaltaehkäisevälle puolelle. Asioihin pitäisi tarttua jo siinä vaiheessa, kun niihin tarttua vielä voi.

. Konkreettisena ratkaisuna ongelmien ennaltaehkäisyyn hän listaa resursoinnin lisäksi myös muun muassa maltilliset luokkakoot.

. Erään ammattikuntaan kuuluvan kuvauksen, jonka mukaan opettajan tulee olla yhtä aikaa sekä poliisi, psykologi että lääkäri, Kivisaari allekirjoittaa täysin.

. – Tätä se on, tehtäväkenttä on laajentunut. Valitettavasti myös sellaiselle alueelle, jossa olosuhteet ja ymmärrys siitä, mistä on kyse, on vaikeaa hahmottaa. Näin sen ei pitäisi olla.

. LIISA SORAMO

Tue, 8/9

Kirjaudu sisään

Tue, 8/9

Haasteet kouluissa ovat kasvaneet: ”Asioihin pitäisi tarttua jo siinä vaiheessa, kun niihin tarttua vielä voi”

Jaa artikkeli

Haluatko lukea artikkelin?

Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje

Katuosoitteet

Puhelin