Haluaisitko sinäkin tehdä työajalla vapaaehtoistyötä? Riitta vaihtoi vahinkovakuutukset löytöeläimiin – "Voi olla rekrytointivaltti"

Amerikasta Eurooppaan ja nyt myös Suomeen rantautunut yritysten vapaaehtoistoiminta kiinnostaa etenkin nuoria työnhakijoita. Mahdollisuus tehdä vapaaehtoistyötä työajalla lisää tutkimusten mukaan työntekijän sitoutumista työnantajaan. Toiminnassa piilee kuitenkin sudenkuoppia, joissa yrityksen kannattaa olla tarkkana, muistuttaa yritysetiikasta väitöskirjaa tekevä tutkija.

. Miltä tuntuisi unohtaa päiväksi asiakkaat, tietokoneen näyttö ja tiimin tavoitteet ja lähteä sen sijaan ulkoiluttamaan löytökoiria tai pukea haalarit ylle ja perehtyä öljyntorjuntaan?

. OP:llä työskentelevät Riitta Kolari ja Sari Männikkö tietävät. Kumpikin käytti hiljattain työpaikkansa tarjoaman palkallisen päivän itse valitsemaansa vapaaehtoistyöhön.

. Yhdysvalloissa varsin yleinen yritysvapaaehtoistoiminta alkaa hiljalleen yleistyä Suomessakin. Käytännössä se tarkoittaa, että työnantaja antaa työntekijöidensä käyttää työaikaa johonkin yleishyödylliseen vapaaehtoistyöhön.

. Yritysetiikasta väitöskirjaa tekevän Anna Martta Seppäsen mukaan yritykset alkavat yhä enemmän tiedostaa vastuullisuuden merkitystä.

. – Jos yritys pystyy osoittamaan, että yrityksessä vaalitaan tietynlaisia arvoja, se voi olla tosi iso rekrytointivaltti etenkin nuorten kohdalla, hän sanoo.

. Suomessa yritysvapaaehtoistoiminnan etunenässä ovat kulkeneet isot kansainväliset yritykset, joiden toiminnan malli on kopioitu emokonttorilta Yhdysvalloista. Nyt myös pohjoismaiset ja suomalaiset yritykset, kuten Telia, Nordea ja OP ovat alkaneet kehittää omia toimintamallejaan.

. Yksi tai kaksi vapaaehtoistyöpäivää vuodessa . Anna Martta Seppänen erottaa yritysten toiminnassa kaksi päälinjaa.

. Yritys voi ilmoittaa muutaman kohteen tai periaatteen, jonka mukaan vapaaehtoistyötä voi tehdä. Kohteita voivat olla esimerkiksi lapset ja nuoret tai ikääntyneet. Pankit ovat esimerkiksi tarjonneet tukea nuorille oman talouden hallintaan.

. Telia on puolestaan määritellyt, että heidän vapaaehtoistoimintansa tulee tavalla tai toisella liittyä digitalisaatioon. Vapaaehtoistyö Telialla voi olla esimerkiksi somekäyttäytymisen opastamista lapsille tai puhelimen käytön neuvomista vanhuksille.

. Toisessa päämallissa työntekijä saa käyttää työnantajan salliman tuntimäärän vuodessa ihan mihin vapaaehtoistoimintaan haluaa.

. – Suomessa yksi työpäivä vuodessa tai puolessa vuodessa on aika tavallinen määrä, Seppänen toteaa.

. Kissojen ruokkimista ja öljyntorjuntaa . OP aloitti yritysvapaaehtoistyön viime vuonna satavuotiaan Suomen kunniaksi. Saamansa palautteen perusteella yritys päätti jatkaa toimintaa. OP myös rakensi vapaaehtoistyön välityspalvelun Hiiop100.fi:n, josta kuka tahansa voi etsiä vapaaehtoisia tai itselleen sopivaa tehtävää.

. OP:n vahinkovakuutuspalvelussa työskentelevä Riitta Kolari vietti lokakuussa palkallisen päivän paikallisessa löytöeläinsuojassa.

. – Ruokin kissoja, siivosin hiekkalaatikoita, rapsuttelin ja leikin. Ulkoilutin ja ruokin koiria, eläinrakas Kolari luettelee.

. Asiakkaiden pankkipalveluja työkseen selvittävä Sari Männikkö puolestaan osallistui kotikaupungissaan Oulussa öljyntorjuntaharjoitukseen.

. – Kiireisimpinä vuosina kiinnostukseni luonnonsuojeluun oli vähän uinuvaa, mutta nyt kun alkaa tulla ikää ja maailmassa myllertää, alkaa miettiä, minkä jäljen itse jättää maailmaan ja kuinka voisin toiminnallani auttaa tulevia sukupolvia, Männikkö perustelee.

. Päämäärä ei saa lähteä yrityksen tarpeista . Kokemukset vapaaehtoispäivistä ovat olleet myönteisiä.

. – Kun tekee ilmaiseksi jotakin hyvää, saa vähintään hyvän mielen. Ja kun ihmisiä on tekemässä isompi joukko, saa aikaiseksi myös jotakin, jolla on oikeasti vaikutusta, Männikkö toteaa.

. Männikkö uskoo, että päivä vapaaehtoisena lisää työntekijän arvostusta omaa työpaikkaa ja työkavereita kohtaan. Kolari arvioi työnantajan suurimmaksi hyödyksi maineen, että yrityksessä halutaan tuottaa hyvää myös muille ympärillä.

. Yritysvapaaehtoistoimintaa tutkinut Seppänen kehottaa yrityksiä olemaan tarkkoina vapaaehtoistoiminnan linjauksissaan.

. – Toiminnan päämäärän täytyy lähteä avunsaajan eikä yrityksen tarpeista, hän toteaa.

. Kyse ei siis saa olla markkinointitempauksista vaan esimerkiksi sosiaalisesta tuesta tai taitojen opettamisesta.

. – Jos mukaan tulee myyntiä tai brändin korostamista, vapaaehtoistoiminta saa nopeasti negatiivisen hehkun.

. Suklaajätin botti suitsii vihapuhetta . Yritykset korostavat vastuullisuuttaan myös muulla tavoin kuin varsinaisella vapaaehtoistyöllä.

. Makeis- ja ruokajätti Fazer on aloittanut Pieni pala rakkautta -kampanjan, jonka tarkoituksena on hillitä sosiaalisessa mediassa käytävää vihapuhetta. Nettikeskusteluja suitsimaan on valjastettu tekoälyä hyödyntävä Lovebot Blue -niminen botti, jonka tehtävä on kommentoida ja estää vihapuhetta.

. Botti on tietokoneohjelma, joka paiskii töitä Twitterissä, Instagramissa, Youtubessa ja Suomi24-sivustolla. Bottiin voi törmätä muiden somekommenttien lomassa.

. – Kyseessä on kokeilu ja siksi mukana on myös aito henkilö tarkistamassa ja ohjaamassa kommentteja. Ihminen siis katsoo, että botin löydökset ovat todella vihapuhetta ja valitsee kuhunkin oman vastauksensa, markkinointijohtaja Risto Kalsta sanoo.

. Ohjelmaan on syötetty kymmeniä vastausvaihtoehtoja, joilla ohjelma puuttuu vihapuhetta sisältäviin keskusteluihin.

. – Meillä on lista avainsanoista, jotka mitä todennäköisemmin viittaavat vihapuheeseen. Botille syötetään uutta dataa pitkin kampanjaa, ja näin parannetaan myös botin tuloksia, Kalsta toteaa.

. Fazerin nettisivuilla voi lisäksi kuka tahansa tehdä ilmoituksen nettikeskustelusta, joka ilmoittajan mielestä kaipaisi keskeyttämistä. Vihapuheeseen puuttuminen saatetaan kokea vaikeana, koska ihmiset pelkäävät joutuvansa kohteeksi itse.

. – Vihapuhe on tiedostettu ongelma, joka synnyttää pahaa mieltä, kärjistyksiä ja jännitteitä ihmisten välille.

. – Vihapuhetta näkyy myös omissa kanavissamme, yritysvastuujohtaja Nina Elomaa toteaa.

. Elomaan mukaan Fazerin sosiaalisen median kanavat tavoittavat miljoonia käyttäjiä kuukausittain, ja niiden julkaisuja myös kommentoidaan paljon.

. Mistä kyse: Työajalla vapaaehtoiseksi . – Työnantaja antaa työntekijöidensä käyttää työaikaa yleishyödylliseen vapaaehtoistoimintaan.

. – Suomessa toiminnalla on kaksi päämallia. 1) Yritykset valitsevat muutaman kohteen, joissa vapaaehtoistoimintaa voi tehdä. 2) Työnantaja antaa tietyn tuntimäärän, jonka työntekijä saa käyttää valitsemaansa vapaaehtoistoimintaan. Suomessa melko tavallinen määrä on yksi työpäivä vuodessa.

. Kuka hyötyy?

. – Toimii yritykselle rekrytointivalttina ja lisää työntekijän sitoutumista työnantajaan.

. – Lisää yrityksen tietoa ympäröivästä yhteiskunnasta.

. – Työntekijä voi oppia oman työn kannalta olennaisia taitoja. Lisää merkityksellisyyden kokemuksia.

. – Voi lisätä vapaaehtoistyön tekemistä myös vapaa-ajalla ja tuoda näin toimijoita kansalaisjärjestöihin.

. – Toimii siltojen rakentajana erilaisten ihmisryhmien välillä.

. Vapaaehtoisten päivä tulossa

. – Kansainvälistä vapaaehtoisten päivää vietetään 5. joulukuuta.

. – Päivään voi osallistua esimerkiksi tarjoamalla vapaaehtoistyötä, tekemällä vapaaehtoiskeikan ja osallistumalla Kansalaisareenan valokuvauskilpailuun postaamalla kuvan vapaaehtoistyön parissa.