Hävititkö taas hanskasi? Pienten käyttöesineiden hukkaaminen on universaali ilmiö – filosofi Tommi Lehtonen kertoo, mistä se johtuu

Arkinen ongelma on monelle tuttu: hanskat ovat unohtuneet, tippuneet tai kadonneet tietämättömiin.

. Mikä ihme saa meidät hukkaamaan pieniä käyttötavaroita?

. Vaasan yliopiston filosofian professori Tommi Lehtonen lähtee purkamaan moniulotteista ilmiötä muistin psykologian näkökulmasta.

. – Hyvin usein unohdamme tai kadotamme jotain silloin, kun jokin katkaisee rutiinimme. Esimerkiksi puhelinsoitto voi saada pasmat hetkellisesti sekaisin työpaikalta lähtiessä. Mieli on ehdollistanut ottamaan mukaan pienet mukana kannettavat käyttötavarat, joten niihin ei kiinnitetä erityisesti huomiota. Kun rutiini katkeaa, tavara unohtuu.

. Filosofi on hukannut monet hanskansa junaan, jossa ne ovat unohtuneet esimerkiksi penkille tai hattuhyllylle. Usein tavaroiden hukkaaminen tapahtuukin paikassa, joka ei ole tuttu.

. – Kun olemme oudossa ympäristössä, rutiinitkin voivat katketa hetkellisesti.

. Tavaroiden kadottaminen voi Lehtosen mukaan olla sidoksissa myös mielen kuormittuneisuuteen.

. Hän pohtiikin, onko mielemme nykypäivänä kuormittuneempi kuin ennen.

. – Jos kadotamme enemmän tavaroita kuin ennen, niin olisiko hukkaaminen jokin indikaattori siitä, että meillä on liikaa asioita mielessä?

. Yksilötasolla hukkaaminen voisi pitää sisällään kysymyksen: Pitäisikö jostain luopua tai onko elämässä nyt liikaa meneillään?

. Tavaramäärä voi heijastella sen arvon laskua . Hukkaamiseen liittyy myös yhteiskunnallinen ulottuvuus.

. – Suomessa ja muissa länsimaissa elämme keskimäärin hyvissä oloissa ja meillä on aineellista yllin kyllin – jopa liikaa. Ei ihmekkään, jos tavaramäärästä jotain häviää.

. Tiettyjen tavaroiden hukkaaminen voi kertoa suhteestamme niihin. Aineellisesti arvokkaista tavaroista pidetään tarkemmin huolta kuin halvoista.

. – Hanskat, pipot ja sateenvarjot ovat suhteellisen halpoja. Jos ne hukkuvat, voidaan ajatella, että uuden voi ostaa kaupasta. Jos meillä olisi vain yhdet hanskat, joita ei saisi korvattua, voisi kuvitella, että olisimme niiden kanssa tarkempia.

. Lehtonen summaa, että hukkaaminen voi heijastella yhteiskuntamme hyvinvointia – tavaroiden hukkaamiselle on tänä päivänä varaa.

. – Tällaisessa maailmantilanteessa se ei kertoisi meistä ihmiskuntana kovin hyvää, jos aineelliseen omaisuuteen suhtaudutaan leväperäisesti.

. Hukkaamisen kulttuurinen ulottuvuus paljastaa, mitä kadotetut tavarat ovat.

. – Maantieteellisestä sijainnista riippuen unohdettavia asioita voivat olla jotkin muut kuin meillä. Ne voivat olla mitä hyvänsä, mitä ihmisillä on tapana kuljettaa mukana.

. Kenties brasilialaisilla onkin taipumus kadottaa bikinejä.

. Hukkaaja voi opetella pitämään tavaroista parempaa huolta . Toiset ovat taipuvaisempia hukkaamaan käyttötavaroita kuin toiset. Unohteleva voi Lehtosen mukaan yrittää parantaa tapansa.

. – Voi yrittää esimerkiksi kehittää mielen mekanismin, jolla pienet tavarat muistaa ottaa paremmin mukaan. Nykyään käytössä on tietysti myös sovelluksia, joilla tavarat voi paikantaa aiempaa helpommin.

. Lehtonen ajattelee, että jos on kokenut jonkin ikävän hukkaamisen, saattaa silloin tavaroiden perään katsoa ainakin hetkellisesti aiempaa hanakammin.

. – Muisti ei ole kuitenkaan erehtymätön. Tarkkuudesta huolimatta saattaa kadottaa joitain tavaroita.

. Lehtonen kadotti vaimonsa lahjaksi antamat hanskat muutama vuosi sitten. Se jäi harmittamaan erityisen paljon, sillä hanskat olivat kadotessaan vielä uudet ja sen lisäksi ne oli lahja. Katoamistempun jälkeen Lehtonen on pitänyt ainakin pari viimeistä vuotta nykyisistä hanskoistaan kiinni.

. Vähäarvoisten käyttöesineiden perään ei kysellä . Ylioppilaslehden mukaan vuonna 1991 Helsingin poliisin löytötavaratoimisto vastaanotti alle 30 000 kadonnutta tavaraa. Lehden mukaan silloin vielä kadonneiden sateenvarjojenkin perään kyseltiin. Vuonna 2007 Helsingin löytötavaratoimistoihin vietiin tavaroita yli 120 000 kappaletta.

. Pohjanmaan löytötavaratoimistoon päätyy vuosittain noin 1000 löytötavaraa. Kirjattujen tavaroiden joukossa ei ole pieniä vähäarvoisia tavaroita, kuten hanskoja tai pipoja. Niitä ei sinne enää paljon päädy, eikä niiden vähäisienkään perään osata enää kysellä, löytötavaratoimistosta kerrotaan.

. Vaasan yliopistosta lähtee vuosittain yksi jätesäkillinen vaatteita hävitykseen. Se pitää pääsääntöisesti sisällään yksittäisiä hanskoja, pipoja ja kaulahuiveja. Vahtimestari Ari Jouskarin mukaan eniten yliopistolla katoaa muistitikkuja ja kännyköitä, mutta niitä haetaan löytötavarapisteeltä ahkerasti.

. – Yksikään kännykkä ei ole jäänyt hakematta, hän sanoo.

. Paula Kaskimaa

Sat, 11/12

Kirjaudu sisään

Sat, 11/12

Hävititkö taas hanskasi? Pienten käyttöesineiden hukkaaminen on universaali ilmiö – filosofi Tommi Lehtonen kertoo, mistä se johtuu

Haluatko jatkaa lukemista?

Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje

Hävititkö taas hanskasi? Pienten käyttöesineiden hukkaaminen on universaali ilmiö – filosofi Tommi Lehtonen kertoo, mistä se johtuu

Jaa artikkeli

Haluatko jatkaa lukemista?

Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje