Ilkan arkisto

Hyvästi soomilaiset, huusi Lenin Torniossa – ja jatkoi junalla Suomen läpi vallankumousta tekemään

Venäjän väliaikaisen hallituksen päätös sallia poliittisten maanpakolaisten paluu mahdollisti Leninin pääsyn Venäjälle keväällä 1917. Se oli yksi ratkaiseva tekijä lokakuun vallankumouksen taustalla. Kuvassa Lenin pitää puhetta Petrogradissa eli Pietarissa. Kuva on päivätty huhtikuun 17:nnelle eli Leninin paluun jälkeiselle päivälle. KUVA: AOP
  • Ilkka-Pohjalainen
Jaa artikkeli

Uljanov, jonka jälkipolvi tuntee paremmin Lenininä, oli yksi Venäjälle palaavista poliittisista maanpakolaisista. Helmikuun vallankumouksen jälkeen vallan käsiinsä ottanut väliaikainen hallitus oli antanut heille luvan palata kotimaahansa. Niin myös uutta vallankumousta hautonut bolševikkijohtaja Lenin oli lähtenyt pakopaikastaan Sveitsin Zürichistä ja matkustanut Saksan ja Ruotsin läpi Venäjän rajalle.

Mikäli Torniossa olisi ollut vastassa vain venäläisiä sotilaita, Lenin olisi todennäköisesti saanut innostuneen vastaanoton. Rajaviranomaisina toimi kuitenkin Venäjän liittolaismaan Britannian upseereita, jotka eivät katsoneet Leninin paluuta hyvällä. Kerrotaan, että häntä nöyryytettiin rajalla riisuttamalla ja hänen seurueensa tavarat kävivät läpi perinpohjaisen tarkastuksen.

Koska mitään virallista syytä estää Leniniä palaamasta kotimaahansa ei löydetty, hänet päästettiin läpi.

Entä jos?

Suomalaisten sosialistien keskuudessa tiedettiin jo, että bolševikit Leninin johdolla pitivät Suomen irtautumista Venäjästä suotavana. Torniossa asematyöläisenä työskennellyt sosiaalidemokraatti Kaarlo Brusila muisteli myöhemmin, että asemalaiturille oli kokoontunut kansaa Leniniä katsomaan. Tämä piti heille venäjäksi pienen puheen. Sen ydinsanoma oli, että työväen oli nyt otettava valta käsiinsä ja toteutettava oma vallankumouksensa.

Brusilan mukaan Lenin kääntyi vielä junan portailla ja huusi suomeksi: "Hyvästi soomilaiset!" Sitten hän nousi kyytiin ja jatkoi matkaansa Pietariin, silloiseen Petrogradiin.

Jälkipolvilla riittää jossiteltavaa siinä, mitä olisi tapahtunut – tai ennen kaikkea jäänyt tapahtumatta – jos Leninin matka olisi tyssännyt Tornion raja-asemalle.

Juuri Lenin oli se, joka kiirehti lokakuussa 1917 tapahtuneen vallankumouksen toteuttamista. Hän oli myös se, jolta P.E. Svinhufvud vuoden viimeisenä päivänä onnistui saamaan tunnustuksen Suomen itsenäisyydelle.

Mainos (sisältö jatkuu alla)

Mainos päättyy

Mainos (sisältö jatkuu alla)

Mainos päättyy

Kommentoi

Kommentoidaksesi sinun tulee olla kirjautuneena Facebookiin

    Jaa artikkeli