Ja he saivat Oman maansa

Mistä nämä nuoret Oma maa -elokuvan tähdet tulevat? Markku Pölösen uuden elokuvan pääosissa säihkyvät ja johdattavat suomalaiseen sielunmaisemaan vahvasti Oona Airola ja Konsta Laakso .

. Kokkolalaislähtöinen freelance-näyttelijä Oona Airola on esiintynyt palkitussa Hymyilevä mies -elokuvassa. Konsta Laakso puolestaan opiskelee vielä viimeistä vuotta Tampereen Nätyssä.

. Tuotantotiimillä oli mielessään juuri nämä näyttelijät, jotka haluttiin pyytää koekuvaksiin.

. – Olin ollut mukana Markun ohjaamissa kesäteattereissa Joensuussa, muun muassa Romeossa ja Juliassa. Koekuvausten jälkeen samaan aikaan toivoin ja pelkäsin, että saan roolin, Laakso tunnustaa.

. Elokuva sijoittuu sotien jälkeiseen jälleenrakennuksen aikaan. Rakastavaiset Anni ja Veikko saavat valtiolta maata, jolle maatilan perustaminen aloitetaan peltoa raivaamalla.

. Into ja rakkaus ovat suuria, mutta helppoa ei elämä ole. Tekikö Anni oikein jättäessään helpon elämän taakseen?

. Elokuvaan haluttiin uusia kasvoja, jotka eivät ole tuttuja naistenlehdistä.

. – Se helpottaa katsojan menoa siihen maailmaan, varsinkin kun mennään syvään itään, Pölönen sanoo.

. Ohjaajalla oli selkeä näkemys, mitä näyttelijöiltä vaaditaan.

. – Oona tekee fyysistä työtä niin, että se näyttää oikealta, ja osaa ratsastaa kiitolaukkaa ilman satulaa.

. – Ja mieheksi tarvittiin vahva näyttelijä, ettei se vaikuta vässykältä voimakkaan naisen rinnalla.

. Laaksolta sujui myös murre.

. – Olen kotoisin Möhköstä, joka on pieni kylä Itä-Karjalassa, vain muutama kilometri rajasta. Se on sota-ajan tapahtumapaikkoja ja minulla lähtee kiinnostus aiheeseen jo sieltä kotiseudulta, Laakso kertoo.

. Sodasta ja rintamatoiminnasta on valtavasti elokuvia, mutta tämä ajanjakso on unohdettu.

. – Rintaman dramaattiset tapahtumat ovat iso aihe, mutta hyvät, hiljaiset asiat eivät näy. Katse oli muutenkin kaupungin työväestössä, ja nämä maaseudun ihmiset jäivät pimentoon, Pölönen toteaa.

. Asuttaminen oli valtava puristus. Maata annettiin rintamamiehille, kaatuneiden omaisille ja siirtokarjalaisille.

. – Seitsemän vuoden aikana asutettiin 440 000 evakkoa, syntyi 110 000 uutta maatilaa ja kotia ihmisille. On ihme, mitä kaikkea sodan vammauttama kansa pystyi tekemään seitsemässä vuodessa.

. Alunperin Pölösellä olikin mielessään 12-osainen tv-sarja, jonka keskiössä olisi ollut asutustoiminta.

. Yhteisöllisyys nousee esiin elokuvassakin.

. – Koko naapurusto hengitti samaa unelmaa. Talotkin tehtiin yhdessä ja mentiin auttamaan naapureita, aseveljiä ja sotaleskiä.

. Kaikilla oli suuri usko tulevaisuuteen.

. – Se oli kovaa työtä, mutta he olivat nuoria ihmisiä, jotka olivat päässeet kuoleman kynsistä ja rakastuneita. Ei ihme, että suuret ikäluokat syntyivät.

. Elokuva on rakkaustarina ja kunnianosoitus sodanjälkeen vahvoille naisille.

. – Naiset tekivät työn, äijät olivat enemmän tai vähemmän sekaisin, Pölönen sanoo.

. Ensimmäiset ennakkonäytökset ovat saaneet ihmiset liikuttumaan.

. – Ihmiset hymyilivät mutta samalla kyyneleet valuivat silmistä. Tämä tuntuu monelle omalta sukutarinalta, isän, äidin tai isovanhempien tarinalta. En ole tällaista vastaanottoa kokenut 40 vuoden aikana.

. Laura Krohn

Sat, 11/12

Kirjaudu sisään

Sat, 11/12

Ja he saivat Oman maansa

Haluatko jatkaa lukemista?

Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje

Ja he saivat Oman maansa

Jaa artikkeli

Haluatko jatkaa lukemista?

Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje