Jätevesijärjestelmien remonttia ei pidä aloittaa omin päin

  • Ilkka-Pohjalainen

Kenen täytyy ryhtyä jätevesiremonttiin?

Uusien säädösten mukaan kiinteistön jätevesien käsittelyjärjestelmän on täytettävä perustason puhdistusvaatimukset määräaikaan eli lokakuun 2019 loppuun mennessä silloin, kun kiinteistö sijaitsee alle sadan metrin päässä vesistöstä tai merestä tai pohjavesialueella ja se on rakennettu ennen vuotta 2004.

Sadan metrin etäisyys määritetään keskivedenkorkeuden mukaisesta rantaviivasta sitä lähinnä sijaitsevan sellaisen rakennuksen seinään, jossa muodostuu talousjätevesiä. Etäisyyden määrittää viime kädessä kunta.

Muilla alueilla aikarajaa ei enää ole, jolloin riittää, että järjestelmät uusitaan määräysten mukaiseksi isompien peruskorjausten yhteydessä. Muutos ei kuitenkaan koske vuoden 2004 jälkeen valmistuneita kiinteistöjä, sillä niissä järjestelmien on jo pitänyt täyttää nykymääräykset.

Mitä ovat perustason puhdistusvaatimukset?

Perustaso tarkoittaa sitä, että talousjätevedet on puhdistettava niin, että ympäristöön aiheutuva kuormitus vähenee orgaanisen aineen osalta vähintään 80 prosenttia, kokonaisfosforin osalta vähintään 70 prosenttia ja kokonaistypen osalta vähintään 30 prosenttia verrattuna käsittelemättömän jäteveden kuormitukseen.

Nämä vaatimukset voidaan toteuttaa eri tavoin, kuten erottelemalla wc-vedet umpisäiliöön, imeytyskentällä, hiekkasuodatusjärjestelmällä tai laitepuhdistamolla. Valinnan kuhunkin kohteeseen sopivasta käsittelymenetelmästä tekee aina ammattilainen.

Millainen remontti vaatii jätevesijärjestelmänkin uusimista?

Jos jätevesijärjestelmä ei sijaitse pohjavesialueella eikä alle sadan metrin päässä rantaviivasta, jätevesien käsittelyä tulee tehostaa sellaisten peruskorjausten yhteydessä, jotka edellyttävät rakennuslupaa ja ovat verrattavissa rakennuksen rakentamiseen.

Jätevesiremonttiin on ryhdyttävä myös siinä tapauksessa, kun rakennetaan vesivessa tai uusitaan tai tehdään isoja luvanvaraisia korjaustöitä vesi- ja viemärilaitteistoihin.

Ikkunoiden vaihto tai kuistin lasittaminen eivät vielä tarkoita sitä, että jätevesiremonttiin pitäisi ryhtyä. Olennaista on pohtia sitä, pidentävätkö remontit rakennuksen käyttöikää. Jos näin on, järjestelmät tulee uusia. Määräaikaa tälle ei kuitenkaan ole.

Mistä tietää, millainen järjestelmän pitää olla?

Jätevesijärjestelmän uusimista pohtivan kannattaa ensimmäiseksi ottaa yhteyttä kunnan rakennusvalvontaan. Sieltä saa tietoa siitä, mitä kaikkea prosessi edellyttää. Jos järjestelmä on uusittava määräaikaan mennessä, kannattaa kuntaan ottaa yhteys jo tulevana kesänä. Näin suunnittelulle ja toteutukselle jää riittävästi aikaa.

Jotta järjestelmän voi uusia, on sitä varten ensin haettava kunnan rakennusvalvonnasta toimenpidelupa. Toimenpideluvan liitteeksi on liitettävä ammattilaisen laatima suunnitelma jätevesijärjestelmästä. Ennen kuin lupa kunnasta heltiää, ei uutta järjestelmää kannata lähteä hankkimaan.

Mitä uudistus maksaa?

Jätevesijärjestelmän hinta on aina sidoksissa olosuhteisiin. Yleensä kustannukset ovat 1 000–10 000 euroa, riippuen rakennuspaikan olosuhteista, olemassa olevan jätevesijärjestelmän käyttökelpoisuudesta ja kunnostustarpeesta sekä muunnettavuudesta.

Tyypillisen, ennen vuotta 2004 rakennetun järjestelmän lisäinvestointikustannus on keskimäärin 4 000 euroa, jos saostuskaivon tiiviys ja tilavuus sekä osastointi on riittävä ja vanha ojaan purku muunnetaan imeytys- tai suodatuskentäksi.

Jos olemassa olevaa talousjätevesien käsittelyjärjestelmää ei ole tai sitä ei voida hyödyntää, kustannukset ovat suuremmat. Täysin uuden jätevesienkäsittelyjärjestelmän rakentamiskustannukset ovat ratkaisusta riippuen alkaen 6 000 euroa.

Miksi tähän kaikkeen pitää ryhtyä?

Lähtökohtana on jätevesien yleinen puhdistamisvelvollisuus: haja-asutusalueellakin kiinteistön jätevedet on johdettava ja käsiteltävä niin, ettei niistä aiheudu ympäristön pilaantumisen vaaraa.

On kiinteistön omistajan vastuulla huolehtia siitä, että kiinteistöllä on jätevesien käsittelyjärjestelmä talousjätevesien käsittelyä varten.

Tietoja antoivat: Suomen ympäristökeskuksen suunnitteluinsinööri Johanna Kallio, Kuntaliiton ympäristöjohtaja Miira Riipinen ja ympäristöministeriön neuvotteleva virkamies Ari Kangas.

Juttu on julkaistu lehdessä 25.3.2017.

Mainos (sisältö jatkuu alla)

Mainos päättyy

Mainos (sisältö jatkuu alla)

Mainos päättyy

Kommentoi

Kommentoidaksesi sinun tulee olla kirjautuneena Facebookiin

    Jaa artikkeli