<p>Matin-Tuvassa on kirjaimellisesti tupa täynnä, kun 200 ihmistä täyttää ylistarolaisen elokuvateatterin salin viimeisintä istuinta myöden.</p>.<p>Väenpaljoutta selittää suurten ikäluokkien superjulkkisten, isokyröläisten Jouppilan nelosten lapsuudesta kertovan kirjan virallinen julkistamistilaisuus. 1951 syntyneistä Jouppilan ihmenelosista tunnettiin aiemmin vain julkisuuteen noussut kiiltokuvamainen pinta. </p>.<p>Kasvutarinan, oikeastaan selviytymistarinan takaa paljastuu tummia sävyjä sisarusparven "vanhimman", ensimmäisenä syntyneen <strong>Helena Jouppilan</strong> avauduttua muistelmateoksessa myös pahoista mielenterveysongelmista kärsineen äidin harjoittamasta fyysisestä ja henkisestä väkivallasta, joka kohdistui erityisesti nelosten ainoaan tyttäreen.</p>.<p> <a href="https://ilkkapohjalainen.fi/tilaajalle/ihmiset-ja-kulttuuri/miksi-aiti-1.3343592">Lue lisää: Pohjalaiset Jouppilan neloset olivat aikansa suuri sensaatio - vasta nyt paljastuu sydäntäsärkevä totuus perheidyllin takaa</a> .</p>.<h2>Isoissa ikäluokissa riittää samaistujia</h2>.<p>Helena Jouppila myöntää aluksi nuorena toivoneensa ja rukoilleensa, että pystyisi unohtamaan kokemansa. </p>.<p>– Olen tullut siihen tulokseen, että kyllä meidän kunkin pitää uskaltaa mennä kohti oman elämämme raskaita asioita, koska sitten kun ne voi kohdata, niistä pääsee myös irti.</p>.<p>Kirjasta on kiirinyt kannustavaa palautetta ympäri maata.</p>.<p>– Meilläkin oli vähän vastaavanlaista, sanoo Helena Jouppila myös kohtaamiensa isokyröläisten kertoneen. </p>.<p>Samaistujia riittää. Kun Helena, <strong>Martti</strong>, <strong>Erkki</strong> ja <strong>Jorma Jouppila</strong> syntyivät kesäkuussa 1951, sodasta toipuvassa ja Helsingin olympialaisiin valmistautuvassa maassa syntyi 93 063 lasta.</p>.<p>Maatilan perheeseen syntyneestä kvartetista muokattiin osa suomalaisen jälleenrakentamisen symboliikkaa, mutta tarina on ehtinyt koskettaa jo ylisukupolvisesti.</p>.<p>– On ollut todella yllättävää saada paljon viestejä kolme-nelikymppisiltä, jotka miettivät omaa vanhemmuuttaan, kertoo toimittaja <strong>Sanna Walleniu</strong>s, joka osallistui kirjan tekemiseen Helena Jouppilan kanssa.</p>.<p>Hyvälle vanhemmuudelle, lasten inhimilliselle kohtaamiselle on tässä ajassa selkeästi tilausta. </p>.<p> <a href="https://ilkkapohjalainen.fi/tilaajalle/arki-ja-hyvinvointi/psykologian-professori-emerita-keltikangas-jarvinen-vakivaltaa-kokenut-lapsi-ei-tule-uudeksi-mutta-han-voi-selviytya-1.3375543">Lue lisää: Miten väkivaltaisesta lapsuudesta voi selvitä? Jouppilan nelosten lapsuustragedia selittyy perin suomalaisella kulttuuripiirteellä – haavojen syvyys riippuu geeneistä</a> .</p>.<h2>Tilaisuus täyttyi myös lempeästä ilosta</h2>.<p>On harvinaista, että kirjan julkistamisjuhla pidetään Kehä III:n ulkopuolella, mutta tunnelmallinen pohjalainen elokuvasali punaisine esirippuineen tarjoaa sille juuri oikeat puitteet. </p>.<p>Vaikka tilaisuus on täynnä tunteita, päällimmäisenä mieleen jää hyväntahtoinen nauru, joka helähtää useasti työuransa lastensuojelussa tehneeltä Helena Jouppilalta. </p>.<p>Kovia kokeneen esikoisen nauru tarttuu helposti myös kuulijoihin.</p>.<p>– Muisti on sekä riesa että ilo, vastaa hän naurahtaen, kun Sanna Wallenius hämmästelee kirjoittajakumppaninsa muistia.</p>.<p>Kirja ei olisi syntynyt myöskään ilman veljesten muistoja, mutta siitä ei ole epäilystä, etteikö sisko olisi veljiensä tunteiden tulkki myös puhutussa sanassa.</p>.<p>– Kävit kansakoulun?</p>.<p>– Kyllä.</p>.<p>– Jonka jälkeen kotitilalla?</p>.<p>– Kyllä.</p>.<p>– Ja myllärinä?</p>.<p>– Kyllä, kuuluu Martti Jouppilan tyhjentävä vastaus tilaisuuden juontajan kysymyspatteristoon, ja koko sali räjähtää nauramaan.</p>.<p>Paljon enempää ei irtoa Ylihärmässä vaimonsa kanssa lenkkeilevästä ja puutarhaa hoitavasta Erkistä ja Vaasan Strömbergillä, sittemmin ABB:llä kojeistoasentajana 43 vuotta työskennelleestä Jormasta. </p>.<h2>Oululainen synnytyslääkäri jakoi kiitosta</h2>.<p>Oulusta saakka tilaisuuteen saapui yksi Jouppilan 36 serkuksesta, <strong>Pentti Jouppila</strong>, joka piti tilaisuudessa tunteikkaan puheenvuoron.</p>.<p>– Haluan sanoa niille, jotka eivät ole kirjaa vielä lukeneet, se ei ole mikään köykäinen kirja. Se on todella syväluotaava ja järkyttävä. Ennen kaikkea se on Helenan suurtyö, ja uskoisin, että hyvin harva pystyisi tuohon.</p>.<p>– Ikinä ei arvannut traagista taustaa, kertoo vain kilometrin päässä serkuistaan asunut Pentti Jouppila.</p>.<p>Aikakautensa lääketieteellisenä ihmeenäkin tunnetut neloset ovat nelosia kymmenen vuotta vanhemmalle serkulle toisellakin tapaa läheinen aihe, sillä Pentti Jouppila teki työuransa synnytyslääkärinä muutettuaan 60-luvulla Ouluun.</p>.<h2>Jouppilan nelosten nimikirjoituksia jaksettiin jonottaa</h2>.<p>Tilaisuuden päätteeksi ihmiset jonottavat ottamaan omistuskirjoituksia <i>Neloset, Jouppilan sisarusten tarinaan,</i> jonka ensimmäinen painos on ennätetty myydä jo loppuun. Kustantaja lupaa vaille kirjaa jääneille, että päätös toisesta painoksesta on tehty.</p>.<p>Kustantajan edustajan mukaan Helsingin kirjastossa teosta jonottaa 350 ihmistä ja Seinäjoella pitkälti toista sataa. </p>.<p>Yksi omistuskirjoituksen saalistajista on Laihialla asuva isokyröläislähtöinen <strong>Marketta Korpela</strong> (o.s. Torpisto), jonka Eurajoella asuva sisko pyysi hakemaan nimmarit.</p>.<p>– Olen heitä pari vuotta vanhempi, mutta pikkusisko Marjut oli samalla luokalla. Hän kävi Jouppiloilla lapsena, mutta ei tiennyt siellä sellaista olevan.</p>.<p>Korpela on lukenut viime päivinä kaiken, mitä kotipitäjän tragediasta on kirjoitettu.</p>.<p>– Minua järkytti ihan hirveästi, Korpela kertoo havahduttuaan totuuteen kiiltokuvapinnan alla.</p>.<p>Heikki Peltokangas</p>