Kaksi viikkoa itsenäistä Suomea vanhempi Kerttu Hautaniemi on elänyt maan vaiheet – Monen toimen nainen avasi tietä Karijoella

Karijoen seurakuntatalolla toivotus kuultiin sunnuntaina moneen kertaan, kun tiloissa vietettiin 21. marraskuuta sata vuotta täyttävän Kerttu Hautaniemen juhlapäivää.

. Vieraita oli reilusti yli sata. Moni sai lämpimän halauksen päivänsankarilta, jonka silmät tarkkailivat kirkkaina ovesta sisään virtaavaa joukkoa.

. – Tunnetko vielä?

. – Totta kai, Kerttu Hautaniemi lausui monta kertaa ja avasi sylinsä uuteen halaukseen.

. Iltapäivän mittaan syntymäpäiväseurojen muodossa vietetystä juhlasta muodostui koko Karijoen yhteinen tilaisuus.

. Päivänsankarin katseen tarkkuudella on historia. Siihen kuuluvat niin lukutaito nelivuotiaana ja Viidan koulun kaikkien aikojen paras todistus kuin isän menettäminen kaikkia maataloja koetelleen sadekesän jälkeen marraskuussa 1928.

. Kaikkea kantaa vahva usko, jonka juuret ovat isovanhempien kamarissa pikkutuolilla.

. Juhlan kuluessa avautui Karijoella sata vuotta sitten syntyneen maatilan emännän, puuhanaisen ja luottamushenkilön huima ura, joka alkoi jo 77 vuotta sitten.

. Aktiivisiina vuosina 1990-luvulle saakka Hautaniemi toimi maatalousnaisista ja keskustanaisten paikallisosastosta kirkkovaltuustoon, kotirintamanaisiin ja veteraanipiiriin.

. Elämään kuului vuodesta 1947 myös oman maatilan ylläpito Mikko -puolison kanssa, sen pyörittäminen lehmineen, hevosineen ja peltoineen.

. Sota-aikana ja sen jälkeen työtä oli tuonut Lotta Svärd -järjestö ja kansanhuolto Karijoella.

. Ilmavalvonnat aloitettiin myös Karijoella, kun sota syttyi 30. marraskuuta 1939.

. Pakkanen kiristyi sinä talvena 30 asteesta jopa 40 asteeseen.

. – Paarmannin vuorella kasvoi tuuheita mäntyjä, joiden väliin laitettiin tähystyspaikka. Yön pimeydessä piti kiivetä lavalle, aina kaksi lottaa kerrallaan. Vuoron pituus oli kaksi tuntia.

. Hautaniemi miettii välirauhan aikaa, jolloin ei oikein tiedetty miten venäläisiin olisi pitänyt suhtautua.

. – Kummallista valvontaa Venäjän puolelta koko rauhan aika oli. Suopo lymysi jostain poliisivirastosta ja vahti Suomen oloja. Kaiken puutteen keskellä yritettiin olla, vaikka melkein kaikki elintarvikkeet olivat kortilla.

. Kerttu Hautaniemi määrättiin kansanhuoltoa johtavan lautakunnan puheenjohtajan apulaiseksi helmikuussa 1941.

. Ensimmäinen tehtävä oli lajitella kirjepinkka, jossa oli asetuksia ja säännöstelymääräyksiä. Paperit piti laittaa niin hyvään järjestykseen, että asiat löytyvät myöhemmin. Moni opittu työtehtävä oli myöhemmin luottamustoimissa avuksi.

. Lapsille, lapsenlapsille ja lapsenlapsenlapsille – joita on jo seitsemän – Mamiksi kutsuttu Hautaniemi on tärkeä hahmo, jolla on ollut aikaa vaikkapa lukea ääneen.

. – Koen olevani etuoikeutettu, kun olen saanut pitää sinut näin kauan. Arvostan suuresti vapauttasi, hienotunteisuuttasi ja lempeyttäsi sekä toisten ihmisten huomioon ottamista, tyttärentytär Sanna Koivunen puhui päivänsankarille.

. Monen toimen nainen avasi tietä Karijoella . Ensimmäinen Kerttu Hautaniemen luottamustehtävä oli lottien Karijoen osaston sihteerin ja rahastonhoitajan tehtävä vuonna 1940, jolloin Hautaniemi oli 22-23-vuotias.

. Sen jälkeen listasta ei ole tulla loppua, vaikka Hautaniemi sanoo liittyneensä oma-aloitteisesti vain yhteen eli rippikoulun jälkeen Suomen luterilaiseen evankeliumiyhdistykseen.

. – Kaikkiin muihin on pyydetty ja velvoitettu työtä tekemään, Hautaniemi hymyilee.

. Kunnanhallitukseen hänet tempaistiin 1970-luvulla ensimmäisenä naisena Karijoella.

. – Keskustanaiset yrittivät naisia lautakuntiin ja ensin olin onnellinen, ettei minua laitettu mihinkään. Sitten Perkiömäen Anna-Liisa tuli sanomaan, että minut säästettiin kunnanhallitukseen. Sitten tulivat kirjasto- ja kulttuurilautakunnat mukaan, hän muistaa, mutta sanoo helpottuneensa, kun tehtävät sai 65-vuotiaana jättää muille.

. Mikko-puoliso kuoli 2002. Sitä ennen tilalla tehtiin sukupolvenvaihdos ja pari muutti Karijoen ensimmäiseen rivitaloon.

. Yksi mieluisista tehtävistä oli Isojoen–Karijoen kansallispuvun suunnittelutoimikunnan puheenjohtajuus 1980-luvulla.

. – Puku oli kymmenen vuotta suunnittelussa, ennen kuin mallipuvut tulivat valmiiksi. Puku piti ommella täysin käsin, Hautaniemi kuvailee.

. Lopulta tekijälle ja yhdelle tyttärelle valmistuivat oman seudun puvut. Lisäksi syntyi liivejä, paitoja ja muita kansallispukuja.

. Juhlassa Kerttu-äidin omin käsin ompelemat Isojoen–Karijoen, Tuuterin ja Munsalan puvut olivat tyttärien Sirpa Myllymäen, Pirjo Hautaniemen ja Aila Pakkasen yllä.

. Käsityöt ovat tuoneet iloa.

. – Kudoin villasukkia koko suvulle ja vähän muillekin, satoja pareja. Kun täytin 90 vuotta, sydän sanoi, että työt pois.

Wed, 5/25

Kirjaudu sisään

Wed, 5/25

Kaksi viikkoa itsenäistä Suomea vanhempi Kerttu Hautaniemi on elänyt maan vaiheet – Monen toimen nainen avasi tietä Karijoella

Jaa artikkeli

Haluatko lukea artikkelin?

Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje

Katuosoitteet

Puhelin