Kauhajoella kaupungin johto kiertää kuuntelemassa sivukyläläisiä, lisää rahaa kylille ei ole luvassa

Kauhajoella kaupungin johto kiertää kuuntelemassa sivukyläläisiä, lisää rahaa kylille ei ole luvassa.

. Kauhajoen kaupungin 150-vuotisjuhlaan liittyvistä kyläilloista alkaa olla puolet pidettynä, ja torstaina oltiin Laitasaaren majalla lähellä Kurikan rajaa.

. Siellä kahvittelivat Harjankylän, Aronkylän, Äijön, Turjan, Valkamankylän ja Järvikylän asukkaat. Paikalla oli parikymmentä henkeä, pääasiassa harjankyläläisiä.

. – Mikäpä täällä on asuessa. Ihmisiä saisi vain olla enemmän, ja tontteja tarjolla, tuumasi Hanna Honkaranta yhdessä Marianne Saunamäen kanssa.

. Kumpikin naisista on tullut kylään aikoinaan miesten mukana "verenkuliettamina".

. – Hyvin täällä otettiin silloin vastaan. Ehkä alussa oli vähän vaikeaa, mutta niinhän se on joka paikassa, naiset sanoivat.

. Vaikka kauppa- ja koulupalvelut ovat loppuneet, Harjankylä ei ole kuollut. Vanhalla koululla toimii Perhekeskus Harjula ja taloille ja maatiloille on löytynyt nuoria asujia ja jatkajia. Yhtenä tekijänä ovat hyvät liikenneyhteydet joka suuntaan, sillä kantatie 67 kulkee kylän läpi.

. – Maatilojen määrä on vähentynyt tilakokojen kasvettua, mutta kyllä täällä eteenpäin mennään. Lapsiperheitäkin on tullut, ja meillähän on tässä Laitasaaren majalla hyvät ulkoilureitit, kertoi Päivi Harju .

. Kyläillassa kävi puhumassa kaupunginjohtaja Linda Leinonen , ja hänen lisäkseen paikalla oli Ruokamessuista vastaava Riitta Alapiha sekä kaupunginvaltuutetut Sami Yli-Rahnasto ja Merja Paananen .

. Puheet ja jutut liikkuivat melko yleisellä tasolla, eikä kylistä tullut esimerkiksi mitään vaatimuslistaa kaupungin johdolle.

. Heikki Ahola kehotti kaupunkia edesauttamaan tietoliikenteen valokuituyhteyksien lisäämisessä kyliin.

. Aronkylän puolesta puhunut Raija Männistö oli huolissaan yhteisöllisyyden ja talkoohengen vähenemisestä.

. – Ei oikein käydä enää toistensa luona kylässä, eikä tunneta naapuriakaan.

. Aronkylä on sinänsä erittäin elinvoimainen kylä, sillä siellä olevalla teollisuusalueella on arviolta tuhat työpaikkaa ja isoja yrityksiä, kuten Älvsbytalo ja Isojoen Konehalli. Kylä on toisaalta vain viiden kilometrin päässä kaupungin keskustasta. Koulu ja huoltoasema on, mutta monet palvelut ovat loppuneet.

. – Electroluxin liesitehtaan aikana kylässä oli viisi pankkiakin ja kioski, Männistö muisteli.

. Kaupunginjohtaja Leinonen piti kylätilaisuuksia hyvin antoisina.

. – Tienpidosta näissä on puhuttu paljon, samoin palvelujen vähenemisestä. Toisaalta, kyllä kylissä tiedetään, mikä on maailman meno. Sama tilanne on koko Suomessa.

. Mitä kaupunki voi tehdä kylien auttamiseksi?

. – Se voi toimia esimerkiksi opastajana ja auttajana, kun kyläyhdistykset etsivät investointeihinsa leader-rahoitusta.

. Kyläkoulujen lakkauttamiseen Kauhajoella ei ole Leinosen mukaan tällä hetkellä painetta.

. – Silti ei pidä koskaan sanoa ei koskaan.

. Kaupungilla ei ole nykyisessä taloustilanteessa antaa lisää rahaa kylien talkoolaisille.

. – Mutta vähintä mitä kaupunki voi tehdä, on osoittaa arvostusta kylissä tehtävästä työstä ja antaa siitä kiitosta. Hyvä kylähenki tuo sinne uusia asukkaita, ja hyödyttää näin koko kaupunkia.

. Jorma Havula

Sat, 11/12

Kirjaudu sisään

Sat, 11/12

Kauhajoella kaupungin johto kiertää kuuntelemassa sivukyläläisiä, lisää rahaa kylille ei ole luvassa

Haluatko jatkaa lukemista?

Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje

Kauhajoella kaupungin johto kiertää kuuntelemassa sivukyläläisiä, lisää rahaa kylille ei ole luvassa

Jaa artikkeli

Haluatko jatkaa lukemista?

Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje