Kylä täynnä tavaraa – Vanhaa rompetta rakastetaan ja vihataan, mutta Juthbackan markkinoilla rakkaus voittaa

Ostohousut jalakaan!

. Nuoren miehen tokaisu perjantaiaamuna kertoo oleellisen Juthbackan markkinoista. Vaikka moni on tullut Lapuanjoen rannalle vain katselemaan, harva malttaa olla ostamatta.

. Oli kyseessä sitten energialaitoksen historiikki tai poljettava leluskootteri.

. Ihmeelliset asiat kiinnostavat ihmisiä siitä huolimatta, että maailma hukkuu tavaraan. Tavaraa rakastetaan ja vihataan, mutta Juthbackan markkinoilla rakkaus voittaa.

. – Suhtautumiseni tavaraan on muuttunut: en enää halua kotiini kuin jotain pientä, vaikka Arabiaa. Konmari-metodi on minulle tuttu, mutta mies tykkää kahta kauheammin kerätä ja hamstrata, naurahtaa Ritva Karvonen .

. Veteliläisjuurinen Karvonen asuu miehensä Einon kanssa nykyään Raisiossa. Uusikaarlepyyhyn he rahtasivat tavaraa myytäväksi yhden autollisen ja yhden asuntovaunullisen edestä.

. Vanhan Osuuspankin säästöpossun saisi kympillä. Voimalaitoksen entinen generaattori myytiin jo, samoin Arabian kannu, joka lähti 25 eurolla.

. – Vähän enemmän olisi pitänyt saada, mutta markkinoilla täytyy joustaa ja tinkata. Myimme talomme kaksi vuotta sitten. Kävimme Espanjassa, mutta nyt asumme kerrostalossa Raisiossa. Tavaraa on paljon tyttärenmiehen hallissa, mutta muuten pyrimme tavarasta eroon.

. Markkinoilla tehdään löytöjä. Sellainen saa mielihyvähormonit liikkeelle.

. – Usein etsitään erikoista ja vanh aa. Ajat ovat kuitenkin muuttuneet. Nuoret pitävät enemmän Ikeasta ja designista. Nurkkiin ei kerätä Arabiaa entiseen malliin, kertoo Ritva Karvonen.

. Numerot eivät valehtele: 430 myyjää ja jopa 25 000 kävijää.

. Juthbackan markkinoita kutsutaan Suomen suurimmaksi ulkoilmakirpputoriksi.

. – Sisäänpääsy on vapaa, mutta kävijämäärät voi päätellä makkaran ja kahvin myynnistä. Kokoluokka voisi olla isompikin, mutta alue ei salli laajentamista, sanoo tapahtuman järjestävän Jakobstadsnejdens Veteranbilssällskap -yhdistyksen puheenjohtaja Peter Nyman .

. Mikä on suosion syy?

. – Veikkaisin ilmapiiriä. Täällä myydään ihan kaikenlaista. Juthbackaan tullaan tapaamaan myös tuttavia. Lauantai on vilkkain, nyt säästäkin on ennustettu mitä parhainta.

. Monessa kodissa pyristellään irti turhasta tavarasta. Hamstraaminen ei ole muodissa.

. Säilyttääkö Juthbacka paikkansa?

. – Luulen niin, sillä kyse on kierrätyksestä. Ihmiset myyvät ja ostavat käytettyä tavaraa, vastaa Nyman.

. Vajaat 400 kilometriä. Lisäksi perjantaina oli koulupäivä.

. Riihimäkeläinen luokanopettaja Matti Kotonen seisoi silti perjantaina aamuyhdeksän jälkeen sandaaleissaan Uusikaarlepyyssä Juthbackan markkinoilla.

. Tarjolla on tuote, jolla erottuu. Kotonen myy vanhoja valokirjaimia sisustukseen.

. – Yksi kirjain maksaa 30–40 euroa, mutta kokonaiseen nimeen voi saada alennusta.

. Kotonen kertoo, että kovin valokirjainbuumi alkaa olla ohitse. Kysyntää on kuitenkin sen verran, että luokanopettajan kannattaa kiertää 4–5 markkinat kesässä.

. – Saan lisätienestiä. Muuten nämä kirjaimet menisivät romuksi. Saan tietoa saatavilla olevista kirjaimista tutultani, joka tekee asennus- ja purkutöitä. Kirjaimia vapautuu, kun yritykset uudistuvat, vaihtavat fonttejaan ja värejään. Vaikein on löytää kirjaimia R, J, L, V ja B, Kotonen sanoo.

. Harrastuksensa hän löysi sattumalta.

. – Keräsin lastenhuoneeseen valokirjaimia yövaloa varten. Näitä hankitaan paljon esimerkiksi tupareihin. Jos valo ei toimi, sen korjaa kahdeksan euron jouluvalolla.

. Tunnistettavat logot ovat yrityksille tärkeitä. Kotosen valikoimasta muutaman yrityksen ilmeen tunnistaa yhden kirjaimen perusteella.

. Siksi Kotonen on tarkka sen kanssa, minkä kirjaimen hän syliinsä ottaa kuvaa varten.

. Mikä on valokirjainmiehen suhde tavaraan?

. – Ymmärrän, että tavaraan hukutaan, sillä olen itsekin hamstraajaluonne. Tässä käänteinen puoli on se, että valokirjaimet ostetaan oikeasti tarpeeseen ja seinälle. Jos en keräisi näitä romun seasta, kirjainten hankkiminen olisi järkyttävän kallista.

. Fakta: Rompe-markkinoidenjättiläinen . Juthbackan markkinat Uusikaarlepyyssä järjestetään 41. kertaa.

. Tapahtuman tausta ulottuu 1970-luvulle, kun pieni joukko autoharrastajia kokoontui vaihtamaan ja myymään autonosia. Aluksi parkkipaikalla oli 5–6 myyjää.