Kysely kertoo lihaan liittyvästä kahtiajaosta ja mahdollisesti kytevästä murroksesta

Mitä etelämpänä ja kaupunkimaisemmassa kunnassa ihminen asuu ja mitä nuorempi hän on, sitä todennäköisemmin liha ei kuulu lainkaan hänen ruokavalioonsa.

. Asia selviää Maa- ja metsätaloustuottajien keskusjärjestön (MTK) teettämästä kyselystä, jonka toteutti Kantar TNS Agri Oy. Vastaajia oli reilu tuhat, ja vastaukset on painotettu todellisten väestöryhmien mukaan.

. Tulokset vahvistavat monia lihansyöntiin liittyviä ennakkokäsityksiä, kuten alueellista kahtiajakoa sekä sukupolvien välistä kuilua.

. Sukupolvien ero näkyy . Kyselyn mukaan yli 80 prosenttia suomalaisista syö lihaa tai lihatuotteita vähintään kerran viikossa. Melkein 40 prosentin lautasella lihaa on joka tai lähes joka päivä.

. Kokonaan ilman lihaa ilmoittaa olevansa reilut seitsemän prosenttia suomalaisista.

. Numerot ovat hyvin erilaiset, kun niitä tarkastellaan esimerkiksi asuinpaikan, iän ja puoluekannan mukaan.

. Lähes joka viides alle 30-vuotias noudattaa lihatonta ruokavaliota. Yli 45-vuotiaissa osuus on muutamia prosentteja ja yli 64-vuotiasta lihattomia on enää kaksi prosenttia.

. Lukujen voi tulkita kertovan merkittävästä sukupolvien välisestä erosta sekä mahdollisesta murroksesta. Kuinka nopeasti se vaikuttaa koko väestön lukuihin vai vaikuttaako lainkaan, jää nähtäväksi.

. Etelässä kasvissyöjien osuus kaksinkertainen . Eniten kasvisruokailijoita on pääkaupunkiseudulla ja kaupunkimaisissa kunnissa.

. Etelä-Suomen ja muun maan välinen ero on myös selvä: etelässä lihattomien osuus on kymmenkunta prosenttia, muualla puolet vähemmän.

. Myös ammatillisella asemalla on selvä vaikutus lihan osuuteen ruokavaliossa. Vain yksi tai kaksi sadasta eläkeläisestä on lihattomia, kun toimihenkilöistä heitä on joka kymmenes.

. Selvästi eniten kasvisruokailijoita on koululaisten ja opiskelijoiden joukossa. Heistä lihatta elää joka viides.

. Puolueiden välillä hurjia eroja . Myös puoluekannatus näkyy selvästi suhtautumisessa liharuokavalioon.

. Eniten kasvissyöjiä on vihreiden (20 prosenttia), sosialidemokraattien (14 prosenttia) ja vasemmiston (14 prosenttia) kannattajissa.

. Ero muihin puolueisiin on erittäin suuri. Rkp:n äänestäjistä noin 9 prosenttia elää ilman lihaa ja perussuomalaisista noin viisi prosenttia.

. Sadasta kokoomuksen ja keskustan kannattajasta vain alle kaksi on kokonaan lihattomalla ruokavaliolla.

. Lihansyönnin mediakeskustelu nähdään eri tavoin . Kyselyssä tiedusteltiin myös vastaajien suhtautumista lihansyönnin ilmastovaikutuksia koskevaan keskusteluun.

. Noin puolet kaikista vastaajista katsoo, että vaikutuksia on liioiteltu mediassa. Eroja löytyy tässäkin niin iän, asuinpaikan kuin puoluekannankin mukaan.

. Alle 30-vuotiaista mediakeskustelua pitää liioittelevana joka viides, yli 45-vuotiaista 60–70 prosenttia. Myös kaupungin ja maaseudun välinen ero on selvä.

. Peräti seitsemän kymmenestä keskustan ja perussuomalaisten kannattajasta katsoo, että media on liioitellut lihansyönnin ilmastovaikutuksia. Kokoomuksessa luku on lähes yhtä korkea, ja demareistakin joka toinen pitää keskustelua liioiteltuna.

. Joka neljäs vihreiden äänestäjä kokee, että lihansyönnin ilmastovaikutuksia sen sijaan vähätellään mediassa.

. Vasemmistoliitossa sisäiset erotkin ovat suuria. Puolueen kannattajista 18 prosenttia katsoo, että vaikutuksia on vähätelty. Liioitteluna keskustelua pitää lähes 40 prosenttia.

. Jami Jokinen

Sat, 11/12

Kirjaudu sisään

Sat, 11/12

Kysely kertoo lihaan liittyvästä kahtiajaosta ja mahdollisesti kytevästä murroksesta

Haluatko jatkaa lukemista?

Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje

Kysely kertoo lihaan liittyvästä kahtiajaosta ja mahdollisesti kytevästä murroksesta

Jaa artikkeli

Haluatko jatkaa lukemista?

Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje