Luottamusta on, vaikka kasvun vauhti matelee – asiantuntijat arvioivat, joko Suomessa on nousukausi

Nousun merkkejä on näkyvissä, mutta isoon juhlaan ei vielä ole aihetta toisin kuin Valtteri Bottaksella viime sunnuntaina Venäjän FI-kisan voiton jälkeen. KUVA: VALDRIN XHEMAJ
  • Ilkka-Pohjalainen

1. Maailmanlaajuinen nousu alkaa jo hiipua

Handelsbanken on laatinut talousennusteen vuoden 2019 loppuun asti. Sen mukaan Yhdysvallat valuu tuolloin uuteen taantumaan.

– Maailmantaloudessa on eletty nousukautta, joka alkaa nyt olla aika kypsä. Huippu on ohitettu sekä Yhdysvalloissa että Euroopassa ja euroalueella. Ensi vuonna globaali suhdanne alkaa heikentyä, pankin pääekonomisti Tiina Helenius arvelee.

Heleniuksen mukaan ainakin ulkomaan kaupan kasvu on Suomessa tänä ja ensi vuonna rakenteeltaan tasapainossa. Sen sijaan kotimainen kulutus hiipuu.

– Kulutusvauhti oli kovimmillaan viime vuonna. Silloin kotitalouksien säästämisaste oli negatiivinen ja kulutuspatouma purkaantui. Tämä vuosi jää heikommaksi.

Sama pätee rakentamiseen. Handelsbankenin ennusteen mukaan asuntorakentamisessa kuluva vuosi on vielä vahvaa kautta, mutta muussa rakentamisessa paras vauhti jäi viime vuoteen.

Yhteenvetona Tiina Helenius uskoo Suomen bruttokansantuotteen kehittyvän kuluvana vuonna kohtuullisesti, mutta kasvun heikentyvän jatkossa. Vuonna 2019 se on pankin ennusteen mukaan enää 0,9 prosenttia.

– Suomi pääsi maailmantalouden kasvuun kiinni liian myöhään. Se noususuhdanne alkaa jo olla ohi, Helenius tiivistää.

2. Luottamus nousuun kasvanut, vienti junnaa yhä

Suomalaiset kuluttajat luottavat sekä maan että oman taloutensa nousuun. Näin toteaa EK:n ekonomisti Jouko Kangasniemi.

– Eturintamassa ovat palvelut ja rakentaminen. Teollisuuden luottamus on ollut sitkeämpää lajia, mutta viime vuoden lopulla sekin kääntyi kasvuun, Kangasniemi muistuttaa.

Ekonomistin mukaan tavaroiden viennissä on voitu kirjata joitakin hyviä kuukausia, mutta selvät elpymisen merkit ovat toistaiseksi vähissä. Piikkejä ovat aiheuttaneet muiden muassa laivatoimitukset.

Maailmantalouden kehityksestä Kangasniemi on Handelsbankenin Tiina Heleniuksen kanssa samoilla. Hän muistuttaa, että yksittäiset tapahtumat voivat kuitenkin muuttaa asetelmia suuntaan tai toiseen. Yksi esimerkki sellaisesta on Donald Trumpin valinta USA:n presidentiksi.

– Suomeen ennakoidaan nyt noin 1,2 prosentin talouskasvua, Kangasniemi toteaa.

– Onhan luku entistä parempi, mutta ei vielä hyvä. Kenties se on uusi normaali, johon on jatkossa tyytyminen. Epäedullinen väestöpyramidimmekin alkaa vaikuttaa jossain vaiheessa.

3. Työllisyys nousee, työllisten määrä silti ei

Hentoa positiivista virettä on ilmassa. Näin luonnehtii työllisyysnäkymiä alan tutkija, Me-säätiön analyytikko Jussi Pyykkönen.

Perään seuraa monta mutta-sanaa. Pyykkönen muistuttaa, että vaikka työllisyysaste on lievässä nousussa, työllisten määrä saattaa silti pysyä ennallaan. Se johtuu työikäisen väestön määrän hupenemisesta.

– Asetelma on haaste huoltosuhteelle, tutkija toteaa.

Työttömyyslukujen lasku voi puolestaan johtua paitsi työllistymisestä, myös työvoiman ulkopuolelle jäämisestä. Tutkijan mukaan molempia tapahtuu nyt jonkin verran aikaisempaa enemmän.

Jokseenkin pysyvästi työelämän ulkopuolella olevia on pelkästään työikäisessä miesväestössä 79 000. Heistä kertoo helmikuussa julkaistu EVA-analyysi Kadonneet työmiehet. Jussi Pyykkönen on yksi analyysin kirjoittajista.

– Kadonneet miehet eivät tee eivätkä aina edes hae töitä. He eivät myöskään opiskele tai ole työkyvyttömyyseläkkeellä.

Tästä väestöstä on vaikeaa löytää tekijöitä esimerkiksi Uudenkaupungin autotehtaalle tai Turun telakalle. Pyykkösen mukaan työpaikkojen ja työtä tarvitsevien kohtaamisproblematiikassa on kyse enimmäkseen osaamisen kysynnästä ja tarjonnasta, ei niinkään ihmisten tai vakanssien alueellisesta sijainnista.

Työllisyystutkijan mielestä suunta on kaiken kaikkiaan kuitenkin myönteinen. EK:n Jouko Kangasniemen tavoin hänkin puhuu silti sopeutumisesta uuteen normaaliin.

– Se normaali taitaa olla hidas. Työllisyyden kasvu on hidasta.

4. Taksi-indeksi viittaa alamäen päättymiseen

Taksien käyttöastetta pidetään jossakin määrin luotettavana käytännön talousindikaattorina. Taksiliikenteen vilkastuminen on nousukauden merkki ja hiipuminen laskukauden signaali.

Suomen Taksiliiton espoolaisella varapuheenjohtajalla Kai Anderssonilla ei ole kertoa sen paremmin hyviä kuin huonoja uutisia. Ainakin Helsinkiä ympäröivällä 17 kunnan lähitaksialueella tilasto näyttää kutakuinkin plus miinus nollaa.

– Vähän orastavaa valoa sentään näkyy. Vantaalla on ollut tänä vuonna muutaman prosentin verran kasvua, mikä voi kertoa liikematkustamisen lisääntymisestä lentokentällä, Andersson arvelee.

– Myönteistä on sitä paitsi jo se, että taksien käytön pitkään jatkunut syöksy pysähtyi viime vuonna.

Toinen käytännön mittari on työpaikkailmoittelu. Sen lisääntymistä pidetään noususuhdanteen enteenä.

Näinä aikoina mittaamista haittaa kuitenkin ilmoitusmarkkinoiden nopea muutos. Markkinat ovat hajaantuneet. Siksi sen paremmin painetut sanomalehdet kuin nettisivustot eivät tuota avoimista työpaikoista kovin vertailukelpoista aineistoa.

Silti Helsingin Sanomat laski oikotie.fi-sivuston työpaikkailmoitusten määrän maaliskuussa ja vertasi sitä vuoden takaiseen. Kasvua oli peräti 71 prosenttia.

5. Media luo henkeä, lyö rumpua ja rohkaisee

Tiedotusvälineillä on omat tehtävänsä paitsi oikean tiedon välittäjinä myös mielipiteiden muokkaajina ja ilmapiirin luojina. Kansalaisten ja yrittäjien mielialat eivät kohene, jos kaikki tuutit julistavat päivästä ja vuodesta toiseen, että surkeasti menee.

Vaikutus on sama myös toiseen suuntaan. Hyvillä uutisilla ja positiivisilla kommenteilla on elvyttävä ja rohkaiseva vaikutus yleiseen mielialaan.

– Onhan niillä merkitystä, vahvistaa Helsingin yliopiston viestinnän professori Esa Väliverronen.

– Vaikutuksen voi havaita esimerkiksi mielipidemittausten tuloksissa. Ne tapaavat heijastella mediassa olleita asioita ja sävyjä.

Vaikka tiedotusvälineillä ei ole yhteistä agendaa, niillä on Väliverrosen mukaan sisäänrakennettu taipumus toimia samansuuntaisesti. Muut seuraavat perässä, kun yksi tai kaksi valtamediaa alkaa nostaa tai laskea jotakin henkilöä tai ilmiötä.

– Nyt talouspolitiikan toimijat ovat varmasti tyytyväisiä, kun medialla on kertoa hyviä uutisia.

Ylipäätään Suomen julkinen sana on kansainvälisesti vertailtuna varsin säyseä ja hyväkäytöksinen.

– Meillä media myötäilee poliittista eliittiä ja sen ajamia asioita. Eripuraa ei juuri luoda, Väliverronen sanoo.

– Toisessa ääripäässä esimerkiksi Britanniassa on erittäin vahva poliittisen lehdistön perinne. Siellä todella haastetaan.

Mainos (sisältö jatkuu alla)

Mainos päättyy

Mainos (sisältö jatkuu alla)

Mainos päättyy

Kommentoi

Kommentoidaksesi sinun tulee olla kirjautuneena Facebookiin

    Jaa artikkeli