Kolumni: Kultaranta-pohdintaa

Kultaranta-keskustelut pidettiin tasavallan presidentin johdolla 17.–18.6. Tällä kertaa ensimmäisen istunnon otsikko oli valta ja voima vai poliittinen sääntöihin perustuva systeemi.

. Siinäpä viheliäistä pohdintaa korkean tason panelisteille. Oikeita tai vääriä vastauksia kun ei näin monimutkaisiin ongelmiin ole, mutta ihmiskunta on aikaisemminkin ratkaissut vaikeita ongelmia. Tahtotilaa ja osaamista kaivataan ja visionääristä johtajuutta, jossa riskejäkin täytyy ottaa.

. Me CMI:ssä painotamme aina keskustelun ja dialogin roolia kun vaikeisiin asioihin pitää ryhtyä. Ja dialogit ovatkin oiva työkalu ratkaisujen löytämiseen, niitä kun ei tahdota nykyisin enää järjestää.

. Panelistit ovat kovanluokan osaajia: YK:n yleiskokouksen presidentti Miroslav Lajcak; Ruotsin entinen pääministeri ja sittemmin ulkoministeri Carl Bildt sekä OECD:n apulaispääsihteeri Mari Kiviniemi. He saivat vastata kysymyksiin, jotka pureutuvat maailman järjestyksen ja sääntöpohjaisen systeemin rapautumiseen.

. Yhteistyö vaatii yhteisiä sääntöjä ja yhteistä tahtotilaa ja siitä on nyt puute, joka herättää kaikenlaisia uhkakuvia kansalaisten keskuudessa. Tästä sekavasta tilanteesta pitäisi päästä eroon ja ruveta miettimään konkreettisia tekoja, ideoita ja yhteisvastuun herättämistä.

. Mutta ennen sitä, kysykäämme itseltämme, miten tähän on päädytty kun vielä jokin aika sitten puhuimme historian lopusta ja demokratian ja oikeudenmukaisuuden marssista. Nyt olemme siinä tilanteessa, että maa, joka kutsuu itseään demokratian kehdoksi ja muut valtapoliitikot yksitahtoisesti irtautuvat sopimuksista, joita on väännetty pitkään ja joita kutsuttiin demokratian ja yhteisvastuun loistaviksi esimerkeiksi, esimerkkinä Pariisin ilmastosopimus ja Iranin ydinasesopimus (JCPOA).

. Kuinka moni meistä tosissaan miettii näitä asoita ja saattaa niitä päätöksentekijöiden tiedoksi. Tällaiset asia ovat niin merkittäviä, että meitä kaikkia tarvitaan talkoisiin mukaan.

. Maailmansotien jälkeen multilateralismi rakennettiin tulevien sukupolvien turvaksi. YK:n perustehtäviin kirjattiin rauhan, ihmisoikeuksien ja kehityksen turvaaminen. Siinä tarinassa on monia onnistumisia. Kun kylmän sodan aikaan tilanteet näyttivät uhkaavilta, sotia ei kuitenkaan syttynyt. Suurvalloilla oli keskeiset sopimukset sotien varalta, joilla turvattiin esimerkiksi vahingot ja väärät päätelmät.

. Kokonaisvaltainen sääntöperustainen maailmanjärjestys on luotu kattamaan kaikki keskeiset politiikkakysymykset kansainvälisestä oikeudesta humanitääriseen työhön ja kauppa- ja turvallisuuskysymyksiin.

. Toisen maailmansodan jälkeinen kehys on paljastunut toimivaksi muttei mitenkään täydelliseksi. Kansainvälinen poliittinen ilmasto on muuttunut lopullisesti.

. Syyskuun 2001 tapahtumat, Georgia vuonna 2008 ja Arabikevät vuonna 2011 ja sen seuraamukset Syyriassa ovat kaikki ravistelleet kansainvälistä yhteisöä. Valtakeskusten muuttuminen ja se, että liberaali järjestys on täysin hampaaton näiden uusien monimutkaisten ongelmien kanssa pakottaa meidät kysymään, onko hampaattomuus uusi normaali. Jos kansainväliset tahot eivät pysty reformoimaan itseään, täyttyykö tyhjiö uusilla toimijoilla?

. Viimeaikaiset shokit systeemille ovat Yhdysvaltojen vetäytyminen JCPOA-ydinsopimuksesta ja G7 jälkipuinnille vahvistavat yleistä käsitystä, että multilateraaliset, institutionaaliset neuvottelut pidetään yhdessä kahdenvälisten neuvottelujen kanssa.

. Panelistit olivat yksimielisiä siitä, että meillä on dialogitaidot hukassa, ja kansalaisille pitäisi tarjota selkeää ja kirkasta kieltä maailman menosta ja digitalisaation vaikutuksista tulevaisuuteemme.

. YK ja EU rakennettiin edistämään rauhaa erityisesti, ja jälkimmäistä on kiitelty jopa parhaaksi rauhan prosessiksi ihmiskunnalle. OECD perustettiin kansainväliseksi alustaksi, joka edistäisi taloudellisia ja sosiaalisia aloitteita, ja mahdollistaisi kansallisvaltioiden kokoontumisen saman pöydän ääreen löytämään ratkaisuja vaikeisiin asioihin. Tämän päivän monimutkaisiin ongelmiin ei vain löydy kansallisia ratkaisuja vaan on pakko keskittyä alueellisiin, alialueellisiiin ratkaisuihin.

. Hyvää keskikesän juhlaa!

. Tuija Talvitie

Sat, 11/12

Kirjaudu sisään

Sat, 11/12

Kolumni: Kultaranta-pohdintaa

Haluatko jatkaa lukemista?

Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje

Kolumni: Kultaranta-pohdintaa

Jaa artikkeli

Haluatko jatkaa lukemista?

Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje