Kolumni: Naisten urat ovat kirkossa katkolla äänestäjien takia

Tänä vuonna tuli 30 vuotta kuluneeksi siitä, kun Suomen evankelisluterilainen kirkossa vihittiin ensimmäiset naiset pappien virkaan.

. 30 vuodessa naiset ovat löytäneet tiensä hyvin papistoon, ja ammattikunta on sukupuolijakauman perusteella tasapuolinen. Viime vuoden lopussa runsaat 47,3 prosenttia kaikista papeista on naisia.

. Naisten osuus ohenee kuitenkin, mitä korkeammalle virkapolkua noustaan. Naisten osuus kirkkoherroista on kasvanut, mutta toistaiseksi 80 prosenttia kirkkoherroista ovat myös herroja sanan kirjaimellisessa mielessä.

. Alimmissa seurakuntapastorin tehtävissä puolestaan enemmistö on naisia.

. Piispakunnassa naisten puute on silmiinpistävä, varsinkin, kun parhaillaan kirkossa on käynnissä piispanvaihtovuodet. Viime vuonna vaihtui Helsingin piispa, sunnuntaina puolestaan virassaan aloitti uusi arkkipiispa Tapio Luoma.

. Elokuussa äänestetään Oulun hiippakunnan uudesta johtajasta, ja myöhemmin syksyllä Espoon hiippakunnan piispa valitaan. Lähivuosina piispanvirkoja auennee vielä pari lisää, kun yli 60-vuotiaat piispat tulevat eläkeikään.

. Oulun hiippakunnassa naista ei tulla vuosiin näkemään johdossa yksinkertaisesti siksi, että naisehdokasta ei piispanvaaleissa ole ehdokkaana. Oulun hiippakunnassa laadukkaista ehdokkaista ei ole pulaa, vaikka valinta olisikin vaikeaa.

. Hiippakunnan luottamusmiehet ja papisto ovat tutkimuksissa selkeästi muuta Suomea konservatiivisempia, myös suhtautumisessaan naisiin pappeina.

. Olisi kirkon maineen ja ylipäänsä tasa-arvon kannalta paikallaan saada virkoihin myös naisia, varsinkin, kun runsas enemmistö koko kirkon henkilökunnasta on naispuolisia.

. Pätevistä hakijoista sukupuolivääristymä ei taatusti johdu.

. En oikein keksi mitään muuta syytä vääristymälle kuin asenteet, varsinkin niiden joukossa, jotka pääsevät valitsemaan ihmisiä kirkollisiin johtovirkoihin.

. Naispappeutta kohtaan eniten kriittisiä asenteita on Kirkon tutkimuskeskuksen mukaan kirkollisten luottamushenkilöiden keskuudessa. Piispanvaaleissa noin puolet äänistä tulee usein maallikkojäseniltä, jotka nimitetään seurakuntavaaleissa valittujen edustajien joukosta.

. Kirkkoherranvaalit voivat puolestaan olla suoria vaaleja, jos seurakuntaneuvostot niin päättävät.

. Tutkimuksissa tavalliset seurakuntalaiset, siis noin neljä miljoonaa suomalaista, ovat kaikkein suopeimpia esimerkiksi naispappeuteen ja samaa sukupuolta olevien kirkolliseen vihkimiseenkin.