Tammikuisena päivänä maa on lumeton, ponneton ja päivän pituuskin niin olematon, että valon määrää kannattaa tuskin mainita.
Satun Ilkan toimituksesta ulos hetkellä, jolloin pienen hetken hyvin matalalta paistava talviaurinko osuu aution Seinäjoen Keskustorin laidalle pystytetyn teräshorsman kukintoon. Hetkessä ajatus siirtyy ensi kesään, valoon ja vihreään.
Miltä täällä voisi silloin näyttää?
Lähdetään siitä, että ratkaisu paviljongista olisi jo tehty.