Näin kaivat omaa kuoppaasi

  • Ilkka-Pohjalainen
Jaa artikkeli

Kysymys nousi mieleen, kun töihin palattuani rupesin muistelemaan, mitä kesäloman aikana uutisvirrassa kerrottiin kotimaan politiikasta. Esillä olivat ainakin ministeriöiden viinalaskut ja ministerien avustajien virheelliset luottokorttiostokset.

Seuraavaksi muistin rikosepäilyn erään poliittisen nuorisojärjestön puheenjohtajasta. Myös Kelan johtajavaihdokseen liittyvä keskustelu kyseenalaisista poliittisista läänityksistä oli painunut mieleen.

Arkisemmat politiikan uutiset olivat painuneet taka-alalle ja muistissa päällimmäisenä olivat kaikkein skandaalinkäryisimmät otsikot.

Jos muiden pää toimii samoin, on helppo ymmärtää, miksi niin moni mielellään antaa poliitikkojen kuulla kunniansa.

Mitä väliä? Sen, jolla on valtaa, tulee kestää myös kritiikkiä. Eikö päättäjien vahtiminen sitä paitsi ole julkisen sanan ydintehtäviä?

Niinpä. Edellä muistellut uutiset kertovat, että kotimainen lehdistö tekee tehtävänsä, ja meillä on avoin poliittinen järjestelmä. Kypsä demokratia tarvitsee molempia.

Mutta ovatko mielikuvamme päättäjistä jo liian negatiivisia? Mielipidemittaukset osoittavat, että poliitikkoihin ei juuri luoteta, ja se vähäinenkin luottamus on viime vuosina ollut rapistumaan päin.

Tämä on huono merkki ja todellinen ongelma, jos seurauksena on populististen poliitikkojen tai erilaisten ääriliikkeiden nousu.

Myös Yhdysvalloissa luottamus poliitikkoihin on laskenut vuosia ja seuraukset näkyvät: vastuuttomia puheita ja suoranaisia valheita viljelevä Donald Trump kurottaa pelottavan voimakkaalla kannatuksella kohti presidentinvaaleja.

On helppoa ilkeillä varsinkin inhokkipuolueilleen. Esimerkiksi tuoreita koulutussäästöjä on näppärää kritisoida levittämällä kuvia, joissa Juha Sipilä ja Alexander Stubb poseeraavat opintotukea ja koulutusrahoja puolustavien iskulauseiden kanssa.

Näin siitä huolimatta, että korkeakouluopiskelijoiden Koulutuslupaus-kampanjan vetäjien itsensä mielestä se on kohtuutonta ja kampanjan viesti on ymmärretty väärin.

Pitäisikö meidän tehdä ryhtiliike ja tietoisesti antaa kiitosta poliitikoille, kun huomaamme aihetta?

Ajatellaanpa vaikka ankarasti parjattuja EU:n hätälainoja, joilla rahoitetaan Etelä-Euroopan kriisimaita.

Tukirahastojen luominen veronmaksajien varoilla tuntui horjuttavan hallituksia ympäri Eurooppaa, mutta nyt ne tuottavat voittoa ja meillä on niiden ansiosta 400 miljardia euroa käyttämätöntä rahoitusvalmiutta uusien taloudellisten kriisien varalta.

Eli kiitokset vain sinne taannoisille Vanhasen, Kiviniemen ja Kataisen hallituksille!

Mainos (sisältö jatkuu alla)

Mainos päättyy

Mainos (sisältö jatkuu alla)

Mainos päättyy

Kommentoi

Kommentoidaksesi sinun tulee olla kirjautuneena Facebookiin

    Jaa artikkeli

    Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje

    Saat tuoreimmat uutiset ja puheenaiheet suoraan sähköpostiisi

    Tilaa uutiskirje