MS-tautia sairastava Pia-Nina Mohr pelkää kuntoutuksen laadun heikkenemistä – kuntoutuksessa etsitään keinoja helpottaa pärjäämistä arjessa

–Oireita oli jo kauan ennen sitä, mutta luulin, että niskani oli jäykkä, koska olin pitänyt Leeviä niin paljon sylissä. En tajunnut, että jalkojen puutuminen tai se, etten tuntenut suihkussa, oliko vesi kylmää tai kuumaa, olisi oire sairaudesta, Mohr muistelee.

. Kun hänen näkökenttänsä kaventui, hän kävi optikolla. Optikko lähetti silmälääkärin vastaanotolle ja silmälääkäri Kanta-Hämeen keskussairaalaan tutkimuksiin.

. –Siitä se lähti. Diagnoosi taisi olla miehelle suurin shokki. Lapset olivat pelastukseni, sillä he vaativat läsnäoloani.

. Mohr on Kanta-Hämeen Neuroyhdistyksen puheenjohtaja ja Neuroliiton liittohallituksen jäsen. Hän kertoo, että Kelan kilpailutus on herättänyt epävarmuutta.

. –Pelkona on, että kuntoutuksen laatu heikkenee. Olen myös omasta puolestani hirveän peloissani, jos moniammatillinen kuntoutukseni katkeaa.

. Joka toinen vuosi kuntoutukseen . Mohr on käynyt Kelan laitoskuntoutuksessa joka toinen vuosi 20 vuorokautta. Lisäksi hän käy Kelan kustantamalla fysioterapeutilla kaksi kertaa viikossa.

. –Kuntoutuslaitos, jossa olen käynyt, keskittyy MS-tautia sairastaviin. Nyt sain tiedon, että joudun valitsemaan Itä-Suomessa ja pohjoisessa olevien kuntoutuslaitosten väliltä. Oman käsitykseni mukaan ne ovat enemmänkin viihdekylpylöitä.

. Hän naurahtaa, ettei lääkinnällistä kuntoutusta voi verrata työkykyä ylläpitävään kuntoutukseen.

. Mohr lisää, että hän ei ole saanut tietää, minkälaista henkilökuntaa uusissa paikoissa on, koska palveluntuottajat vetoavat salassapito-oikeuteen.

. –Jos laitoksella on erikoisosaamista, sehän olisi referenssi.

. Avun tarve on jokapäiväistä . Kuntoutus on Mohrille tärkeää. Tauti on jo niin pitkällä, ettei hän pysty kävelemään kuin rollaattorin avulla, eikä silläkään kovin kauas.

. –Leevi, otatko roskapussin mukaan, Mohr huikkaa äitinsä luota lähtevälle nuorelle miehelle.

. Mohr tarvitsee apua joka päivä. Aikuiset lapset opiskelevat Tampereella, joten he eivät voi olla äitinsä apuna kovin usein. Mohr ja hänen miehensä erosivat kolme vuotta sitten. Avustaja käy kolme kertaa viikossa.

. Kuntoutusjaksolla Mohr saa opastusta kaikkeen, mikä liittyy normaalielämään.

. –Nieleminen, hengitys, ruokailu, virtsaaminen, miten nousta ylös, kun kaatuu, apuvälinevinkit, psykologinen terapia, Mohr luettelee.

. Laitosympäristössä asiat on helpompi sulattaa, kun ympärillä on muita, joilla on samoja ongelmia. Vertaistuki auttaa henkisestikin. Mohr ei esimerkiksi uskonut, kun hänen oma fysioterapeuttinsa sanoi, että hän tarvitsee sähköpyörätuolin.

. –Kun olin laitosjaksolla, minulle sanottiin, että sähköinen pyörätuoli helpottaisi liikkumista, ja pääsin testaamaan sitä. Nyt minulla on sellainen.

. Vaikka tauti hidastaa Mohrin arkirutiineja huomattavasti, hän ei ole antanut periksi. Entisen tekstiilisuunnittelija-artenomin titteli on nykyisin työkyvyttömyyseläkeläinen.

. Yhdistyksissä toimiminen ja kunnallispolitiikan luottamustoimet tekevät hänestä kuitenkin näkyvän.

. Voiko vammainen olla hyväosainen? . Mohr myöntää, että joskus hän ei vain jaksa näyttää pirteältä; se vie voimia. Ja heti perään hän sanoo, ettei hän sääliä halua.

. Mohr toteaa, että vaikka hänestä voi saada kuvan, että hän on hyväosainen, niin se ei pidä paikkaansa.

. –Kuka vammainen on hyväosainen, hän kysyy.

. Hän sanoo, että MS-tautia täytyy harrastaa ja elää. Jos kuntoutukseen ei hakeudu, voi olla, että tauti etenee nopeammin.

. Hän lisää, että laitoshoito tulee yhteiskunnalle kalliiksi. Jos kuntoutus vähenee tai jopa loppuu, moni joutuu laitoshoitoon.

. –Lääkärini on sanonut, että oikeanlainen kuntoutus on antanut minulle mahdollisuuden olla aktiivinen.

. Kilpailutus tehty hankintalain mukaan . Kelan työ- ja toimintakykyetuuksien osaamiskeskuksen suunnittelija Eija Haapala toteaa, että kilpailutus on tehty hankintalain edellyttämällä tavalla.

. –Osa julkisesta kritiikistä perustuu mielikuviin. Valitsemamme palveluntuottajat tekevät laadukasta työtä, Haapala sanoo Lännen Medialle.

. Hän toteaa, että uudet palveluntuottajat eivät ehkä vielä ole kertoneet kaikista palveluistaan, koska kilpailutus on joiltain osin vielä kesken.

. –Kelan tarkoitus on saada hyviä palveluntuottajia. He ovat kaikki kilpailutuksessa samalla tasolla, kriteerit pitää täyttää.

. Haapalan mukaan hyväksi havaittu aiempi palveluntuottaja on samalla viivalla kilpailutuksessa kuin kaikki muutkin.

. –Keitään ei voi laittaa etusijalle sen takia, että he ovat olleet aiemminkin Kelan sopimuspalveluntuottajia.

. Kelan mukaan terapiapalvelujen kustannukset ovat nousseet viimeisten kilpailutusten myötä. Haapala sanoo, ettei kilpailutuksen tarkoitus ollut pelkästään säästää kuluista.

. –Joidenkin terapioiden hinnat ovat kuitenkin olleet mahdottomia. Pyrimme hillitsemään kustannuksia.

. Osa palveluntarjoajista on alentanut hintojaan . Terapeuteilta vaadittiin terapiakuvauksen mukainen peruskoulutus ja pätevyys. Kilpailutuksessa laatupisteitä on saanut vähimmäisvaatimukset ylittävästä lisä- ja täydennyskoulutuksesta.

. –Olen henkilökohtaisesti pahoillani siitä, että esimerkiksi jotkut fysioterapeutit ovat alentaneet hintojaan pärjätäkseen kilpailutuksessa. He myyvät itseään liian halvalla.

. Haapala lisää, että asiakas saa itse valita palveluntuottajan Kelan sopimuspalveluntuottajista, mutta asiakas ei välttämättä aina pääse samalle palveluntuottajalle kuin ennen.

. Haapala ei osaa sanoa, kuinka monen asiakkaan terapeutti vaihtuu.

. –Oletamme, että asiakkaat ovat huolissaan, löytyykö heille sopiva terapeutti.

. Haapala jatkaa, että sopimuspalveluntuottajat ovat sitoutuneet toteuttamaan palvelun palvelukuvauksen mukaisesti. Vaativa lääkinnällinen kuntoutus ei ole keneltäkään loppumassa.

. –Vaativaa lääkinnällistä kuntoutusta ei ole keskeytetty kenenkään osalta, ei lasten eikä aikuisten, Haapala sanoo.

. Hän jatkaa, että Kelan järjestämän vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen piiriin vuoden 2016 lainmuutos toi uusia asiakkaita ja joitakin tippui pois, koska heidän tavoitteensa olivat hoidollisia eivätkä kuntoutuksellisia.

. –Kun tavoite on hoidollinen, hoidosta päättää paikallinen terveyskeskus.

Thu, 5/19

Kirjaudu sisään

Thu, 5/19

MS-tautia sairastava Pia-Nina Mohr pelkää kuntoutuksen laadun heikkenemistä – kuntoutuksessa etsitään keinoja helpottaa pärjäämistä arjessa

Jaa artikkeli

Haluatko lukea artikkelin?

Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje

Katuosoitteet

Puhelin