Nyt puhuu isoon ketjukolariin joutunut bussinkuljettaja, jonka toiminta pelasti ihmishenkiä: "Poliisi voisi valvoa turvavälejä uusilla automaattikameroilla"

Maaliskuisena maanantaiaamuna linja-autonkuljettaja Jorma Ollila ajeli nelostiellä tuttua OTP-Travelin liikennöimää reittiä Tyrnävältä kohti Oulua. Kauppakeskus Zeppelinin kohdalla sää muuttui täysin yllättäen niin sakeaksi lumipyryksi, ettei eteenpäin nähnyt kuin muutamia kymmeniä metrejä.

. Etelästä Ouluun päin menevällä kaksikaistaisella Pohjantie-osuudella oli rajoitus sata kilometriä tunnissa. Näytti siltä, että vaikka ajokeli muuttui huonoksi, sillä ei ollut vaikutusta autoilijoiden nopeuksiin. Kovaa mentiin vaikka pimeään säkkiin.

. –Juuri ennen Ouluntullin ramppia edessäni häämötti sakean lumipyryn seassa jotain harmaata. Se, mitä sen jälkeen tapahtui, oli hyvin nopeaa, selkärangasta lähtevää toimintaa, muistelee Ollilla.

. Oikealla kaistalla ajanut Ollila yritti ensin jarruttaa. Suolattu tie ja vastasatanut lumi muodostivat yhdistelmän, jossa pitoa ei ollut. Ollila tiesi, mitä seuraisi, jos hän jäisi tielle jarruttelemaan.

. –Linja-auto painaa 14 tonnia, ja kaiken lisäksi moottori sijaitsee sen peräosassa. Jokainen voi kuvitella, miten suurta tuhoa olisi syntynyt, jos takanani ajavat olisivat törmänneet tähän järkäleeseen. Siinä ei olisi säästynyt ihmishenkiä.

. Pelattiin sekuntipeliä. Ollilalla oli aikaa ainoastaan tarkistaa sivupeilistä, ettei ketään ollut alla, ja ohjata bussi lumipenkkaan niin, että se pysyi pystyssä. Sopivasta tilannenopeudesta ja raskaasta ajoneuvosta oli hyötyä, sillä kevyt henkilöauto voi helposti mennä ympäri.

. –Takanani ajaneet autot vilisivät ohitseni, ja näin, että niitä oli edessäni penkassa ja osa oli ajautunut edellä ajavien perään. Olin keskellä ketjukolarisumaa.

. "Eivätkö ihmiset ymmärrä, mitä tilannenopeus tarkoittaa?" . Samana päivänä samalla tieosuudella Pohjantiellä sattui kolme kolarisumaa, joissa oli osallisena yhteensä 29 ajoneuvoa. Ollila oli mukana keskimmäisessä sumassa.

. Kokenut ammattikuski pysyi viileänä. Ensitöikseen hän tarkasti viidentoista matkustajansa tilanteen. Kaikki olivat onneksi kunnossa.

. –Keliolosuhteet olivat järkyttävän huonot. Mietin, eivätkö ihmiset ymmärrä, mitä tilannenopeus tarkoittaa, sillä kyllä siinä rytäkässä moni ajoi kunnon vauhtia. Missä on terve maalaisjärki? Ei nopeusrajoitus tarkoita, että on pakko ajaa sitä vauhtia, vaan se on korkein sallittu nopeus. Turvavälit olivat olemattomia, vaikka juuri talviolosuhteissa niihin pitäisi kiinnittää huomiota, ihmettelee Ollila.

. –Minne ovat kadonneet lähes kaikki 1990-luvulla ajorataan maalatut turvavälintarkastuspisteet? Koen ne itse hyvin herättäviksi. Entä voisiko poliisi valvoa uusilla peltipoliiseilla myös turvavälejä? kyselee Ollila.

. Ajoetäisyyden valvonta vaatisi pitempää välimatkaa kuin ajonopeuden . Mitä poliisi sanoo, voiko uusilla peltipoliiseilla eli automaattisilla valvontakameroilla valvoa ajoetäisyyksiä?

. –Teknisesti se voisi olla mahdollista, sillä uusissa peltipoliiseissa on videokamerat. Ajoetäisyyden valvonta vaatisi tosin pidempää välimatkaa, jotta voitaisiin todeta, että kyseessä ei ole hetkellinen liian lähellä ajo esimerkiksi ohitustilanteessa, toteaa poliisin Liikenneturvallisuuskeskuksen johtaja, ylikomisario Dennis Pasterstein.

. Pasterstein lisää, että uusien kameroiden todellisiin mahdollisuuksiin vasta perehdytään.

. Kansalaiset peräävät jatkuvasti poliisilta tiukempaa otetta turvavälien valvontaan. Poliisi on valitellut resurssien puutetta ja valvonnan järjestämisen vaikeutta.

. –Toki ajoetäisyyksiä valvotaan jatkuvasti perinteisin keinoin. Esimerkiksi siviilipoliisiautot videokameroineen partioivat kyllä liikenteessä, Pasterstein kertoo.

. Peltipoliisit Suomeen tuonut turkulainen ylikomisario Sven-Olof Hassel teki uransa silloisen Länsi-Suomen liikkuvan poliisin päällikkönä. Hän sanoo, että ajoetäisyyksien valvonta on todella haastavaa, kun henkilöresursseja on koko ajan vähennetty.

. Valvonnan järjestäminen automaatiolla ei myöskään ole Hasselin mielestä aivan vaivatonta. Kaikin puolin toimivaa automaatiota ei ole vielä pystytty kehittämään.

. –Tässä olisi suomalaisille kehityskohde. Neuvoisin nykyistä poliisikuntaa katsomaan esimerkiksi Norjan suuntaan, eläkkeellä oleva ylikomisario vinkkaa.

. Norjassa automaattisella keskinopeuden valvonnalla on ollut myönteinen vaikutus onnettomuuksien määrään. Norjassa on vähiten kuolemaan johtavia onnettomuuksia koko Euroopassa, vaikka siellä on serpentiiniteitä, joiden toisella puolella on vuoristo ja toisella rotko.

. Turvavälin tarkistuspisteet ovat lähes hävinneet . Ajoteihin maalatut ja 1990-luvulla käyttöön otetut turvavälin tarkistuspisteet ovat hävinneet lähes kokonaan Suomen teiltä. Tarkistuspisteessä autoilija on voinut itse tarkistaa, kuinka pitkä turvavälin todellisuudessa täytyisi olla.

. Turvavälin tarkistuspisteistä vastaavat Väylävirasto sekä ely-keskukset. Väylävirasto on ohjeistava taho, ja ely-keskukset saavat päättää itsenäisesti, kuinka toimivat.

. Ely-keskusten yhdeksästä liikennevastuualueesta vain neljästä löytyy tarkistuspisteitä.

. Varsinais-Suomessa Paraisilla Kirjalansalmen sillan luona maalaukset ovat lähinnä turvaamassa sillan ylikuormitusta. Samoin Pohjois-Savossa Niiralan raja-asemalla ne ovat lähinnä opasteita Venäjän puolelta tuleville autoilijoille.

. Lapin alueella on yksi piste valtatie 4.lla Rovaniemeltä etelään. Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun alueelta löytyy sen sijaan kymmenkunta pistettä.

. Liikenteenohjauksen asiantuntija Jukka Hopeavuori Väylävirastosta kertoo, että aika on ajanut maalausten ohi.

. –Aikanaan kun maalaukset tulivat, niistä tehtiin vaikuttavuustutkimus, jossa todettiin, ettei niistä ollut merkittävää hyötyä. Ne koettiin myös liikennettä hidastavaksi tekijäksi.

. Tienpintaan maalatut pisteet ovat käyttökelpoisia vain kesäkelillä. Maalausten ylläpito on myös koettu resursseja vieväksi. Niukat resurssit on kohdennettu pakollisiin toimiin.

. Lisäksi autoissa on nykyään esimerkiksi mukautuvia vakionopeuden säätimiä.

. Liikenteen palvelut digitalisoituvat kovaa vauhtia. Voisiko autoilija tarkistaa turvavälin tulevaisuudessa digitaalitaulusta?

. –Tietojeni mukaan siihen ei ole kehitetty samantapaista taulua kuin ajonopeuden digitaalinen tarkistustaulu on. Siinä olisi suomalaisille insinööreille kehittämiskohde, toteaa Hopeavuori.

. Ely-keskuksille toivotaan yhtenäistä ohjeistusta tarkistuspisteistä . Pohjois-Pohjanmaan ely-keskuksen liikennejärjestelmän päällikkö Heino Heikkinen pitää teihin maalattuja turvavälin tarkistuspisteitä tarpeellisina. Hän toivoo Väylävirastolta yhtenäistä ohjeistusta ely-keskuksille, jotta maalauksia otettaisiin käyttöön runsaammin myös muualla Suomessa – etenkin reiteillä, joilla tiedetään olevan paljon esimerkiksi mökkiliikennettä kesäisin.

. –Otan tämän asian heti käsittelyyn, josko vielä lisäisimme maalauksia Pohjois-Pohjanmaan alueella, toteaa Heikkinen.

. Poliisihallituksen poliisitarkastaja Heikki Ihalainen näkee turvavälin tarkistuspisteiden maalaukset tarpeellisena keinona lisätä liikenneturvallisuutta.

. –Ne vaativat hyvin pienen resurssin, jos katsotaan koko tieliikenneturvallisuuden ylläpitoa.

. Uusi tieliikennelaki edellyttää autoilijalta lisää vastuullisuutta turvalliseen ja sujuvaan liikenteeseen. Turvavälien tarkastuspisteet tukisivat autoilijan omavastuista käytöstä.

. "Siellä meikataan, räplätään puhelimia ja syödään eväitä" . Kokenut ammattikuljettaja Jorma Ollila kertoo näkevänsä päivittäin aitiopaikalta, kuinka ihmisten lisääntynyt itsekkyys ja ajattelemattomuus näkyvät liikenteessä.

. –Jos jokainen jaksaisi ottaa huomioon muut autoilijat, monelta vaaratilanteelta säilyttäisiin. Olen nähnyt, että lisääntyvissä määrin autoilijat keskittyvät muuhun kuin ajamiseen tai liikenteen seuraamiseen. Siellä meikataan, räplätään puhelimia ja syödään eväitä.

. –Bussi on autoilijoille punainen vaate, josta on aina päästävä ohi, vaikka ajaisimme rajoitusten mukaan, huokaa Ollila.

. Ollilan mukaan turvavälit ovat hakoteissään etenkin maanteillä. Hän kertoo, että tyypillisessä tilanteessa autoilija roikkuu ensin kilometritolkulla kiinni takapuskurissa ja palaa ohittamisen jälkeen junnaamaan lähes etupuskuriin kiinni.

. Ollila kertoo, että jos hänen edustamansa yrityksen useampi bussi ajaa letkassa, bussien väliin jätetään autoilijoille kunnon välit. Niissä on tilaa tehdä ohitukset käyttäen turvavälejä. Usein bussikuskit vielä vinkkaavat, kun takana tulevan on turvallista lähteä ohittamaan.

. Ennen kaikkea Ollila näkee, että ajoetäisyyden turvaaminen on asennekysymys. Se, joka huolehtii turvaväleistä, on autoilun herra.

. Tutkimusten mukaan suomalaisia autoilijoita ärsyttävät liikenteessä eniten perässäroikkujat. Vaaraa aiheuttaa jo pelkästään se, kun edellä ajava hermostuu liian lähellä ajavaan.

. –Siinä on autoilija täysin hampaaton. Olemme jokainen olleet tässä tilanteessa.

. "Ehkä tarvitsimme kaikki tällaisen herättävän tilanteen" . Onnettomuustutkinta maaliskuun ketjukolareista on kesken. Ollilalla on oma analyysinsä tilanteesta.

. –Luulen, että ensimmäisessä kolarisumassa on todennäköisesti ollut ohitustilanne ja liian lyhyet turvavälit. Toinen ja kolmas suma aiheutuivat sitten, kun ihmiset jarruttelivat edellä olevien onnettomuuksien takia. Keli ja näkyvyys olivat jäätävän huonoja.

. Ollila ja hänen matkustajansa selvisivät kolarista ehjin nahoin.

. –Ehkä tarvitsimme kaikki tällaisen herättävän tilanteen. Onneksi ei käynyt pahemmin.

. Fakta: Sopiva turvaväli . Uusi tieliikennelaki astuu voimaan 1.6.2020.

. Uudessa laissa sanotaan tienkäyttäjän yleisistä velvollisuuksista, että on noudatettava liikennesääntöjä sekä olosuhteiden edellyttämää huolellisuutta ja varovaisuutta. Liikennettä ei saa tarpeettomasti estää eikä haitata. Ajoneuvoa ei saa ajaa aiheettoman hitaasti eikä tarpeettomasti äkkiä jarruttamalla.

. Tienkäyttäjän ennakointivelvollisuudesta sanotaan, että on ennakoitava toisten tienkäyttäjien toimintaa vaaran ja vahingon välttämiseksi ja sovitettava oma toimintansa sen mukaisesti sujuvan ja turvallisen liikenteen edistämiseksi.

. Näin lasket turvavälin:

. Taajamissa etäisyyden on oltava metreinä vähintään puolet käytetystä ajonopeudesta (esimerkiksi 40 km/h = 20 metrin turvaväli).

. Maantiellä hyvissä oloissa etäisyyden pitää olla metreinä sama kuin ajonopeus (esimerkiksi 80 km/h = 80 metriä).

. Nämä mitat ovat riittävät hyvissä ajo-olosuhteissa, eli märällä tai liukkaalla tienpinnalla turvavälin on oltava pidempi.

. Oikean turvavälin voi tarkastaa ottamalla kiinnepisteen (esimerkiksi kilometritolppa tien varressa) ja katsoa, mikä turvaväli on sekunteina edellä ajavaan. Maantienopeuksissa suositus olisi näin laskettuna neljä sekuntia ja taajamassa 2,5 sekuntia.

. Miten poliisi valvoo

. Poliisilla oli 84 298 liikennevalvontatehtävää vuonna 2018.

. Tästä oli ajotapavalvontaa 15?392 tehtävää, joista poliisi kirjasi rikosilmoitukseen liikenneturvallisuuden vaarantamisen sekä ajoetäisyyden 645 kertaa.