Oletko potilas vai asiakas? Näin se vaikuttaa tietojesi keräämiseen

Tietojen luovuttaminen askarruttaa monia, jotka haluaisivat ostaa palveluita, mutta eivät kertoa henkilökohtaisia tietojaan. Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston johtaja Tarja Holi Valvirasta kommentoi tietojen luovuttamista yleisesti.

. – Terveydenhuollon ammattihenkilön, myös esimerkiksi fysioterapeutin tai koulutetun hierojan, on noudatettava toiminnassaan häntä koskevaa lainsäädäntöä. Hänen on siten potilasta hoitaessaan sovellettava yleisesti hyväksyttyjä, perusteltuja menettelytapoja koulutuksensa mukaisesti, otettava tasapuolisesti huomioon hoidosta potilaalle koituva hyöty ja sen mahdolliset haitat ja laadittava potilasasiakirjat säännösten mukaisesti.

. Tarpeellisten esitietojen laajuus on Holin mukaan harkittava aina tilanne- ja tapauskohtaisesti.

. – Erilaisille hoidoille on olemassa yleisesti tiedossa olevia vasta-aiheita (hoidon esteitä), joko ehdottomia tai relatiivisia, ja ne on aina otettava huomioon.

. – Myös potilaan käyttämä lääkehoito ja sen mahdollinen merkitys potilaan tutkimisen ja hoidon kannalta on otettava huomioon.

. Tietoja ei kerätä turhaan vaan ne ovat osa hoitoa.

. – Näiden seikkojen tunteminen ja tunnistaminen kuuluvat terveydenhuollon ammattihenkilön ammattiosaamiseen, Holi painottaa.

. Seinäjoen hierojakoulussa ihmiset purnaavat tietojensa luovuttamisesta viikoittain.

. – Rekisteröidyn perustiedoissa tulee olla potilaan etunimi, sukunimi, syntymäaika, hoitoon tulon syy ja yhteystiedot. Tiedot on lain mukaan kirjattava niin, että potilas on mahdollista tunnistaa niistä, hierojakoulun johtaja Petri Kojonen kertoo.

. Hierojakoulussa sovelletaan potilastietojen keräämisessä kahta lakia: opiskelijat toimivat EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen, "GDPR:n", mukaisesti ja valmistuneet ammatinharjoittajat ja opettajat noudattavat potilaslakia.

. Moni asiakas lienee huolissaan markkinoinnista, mutta siihen hierojakoulussa kysytään aina erikseen lupa. Tietoja kerätään sekä potilaan että hierojan turvaksi.

. – Meille potilasturvallisuus on tärkeintä, ei markkinointi. Meillä opetetaan vastuulliseen potilasrekisteröintiin. Hoitajan täytyy varmistaa, voiko hän hieroa potilasta. Asiakas voi joskus kieltäytyä antamasta tietojaan ja silloin meidän täytyy kieltäytyä hoitamasta.

. Kojosen mukaan hieronnan estäviä sairauksia ovat esimerkiksi akuutit tulehdukset, akuuttivaiheessa oleva reuma sekä syöpä, jos hoidot ovat pahasti kesken. Koulun käyttämässä esitietolomakkeessa kysellään myös, onko potilaalla laskimotukoksia, sydänsairauksia, korkea verenpaine, verenvuototauti, diabetes, astma, epilepsia, osteoporoosi tai hiv.

. – Jollei ammatinharjoittaja kirjaa tietoja, hän voi joutua itse liriin. Tietoja ei kuitenkaan luovuteta täältä edes potilaalle itselleen, ellei hän kirjallisesti niitä pyydä.

. Paperisia esitietolomakkeita säilytetään kaksi vuotta lukkojen takana, minkä jälkeen ne hävitetään asianmukaisesti. Sähköisesti ne on arkistoitava säilymään peräti 12 vuotta potilaan kuoleman jälkeen.

. – Potilastietojen kirjaukset ovat äärettömän tärkeitä etenkin, jos jotain sattuu, Kojonen kertoo.

. Tietosuojavaltuutettu Reijo Aarnion mukaan keskeistä tietojen selvittämisessä on nimenomaan tilanteen luonne eli onko henkilö potilas vai asiakas.

. – Potilaan kohdalla merkinnät on tehtävä. Laki määrää niin. Lakisääteisessä toiminnassa valvovat viranomaiset ovat määritelleet, mitä tietoja on kerättävä hoitotilanteessa, Aarnio painottaa.

. Erilaisia hoitoja ostavana asiakkaana tilanne on kuitenkin mutkikkaampi kuin potilaana.

. – Tietosuojalainsäädäntö lähtee siitä, että asiakkaalle täytyy pystyä perustelemaan, mihin tietoja tarvitaan. Aina sitä voi kysyä ja kyseenalaistaa, Aarnio sanoo.

. FAKTA: Mitä ovat potilastiedot ja kuka niitä saa kerätä? . Valviran nettisivuilla potilasasiakirjat määritellään seuraavasti: "potilaan hoidon järjestämisessä ja toteuttamisessa käytettäviä, laadittuja tai saapuneita asiakirjoja taikka teknisiä tallenteita, jotka sisältävät potilaan terveydentilaa koskevia tai muita henkilökohtaisia tietoja".

. Potilastietoihin kerätään vähintään potilaan perustiedot, hoitajan nimi sekä hoitoon hakeutumisen syy, mutta myös keskeiset hoitotiedot sekä sairauden ja hoidon kulku, toimenpiteet ja lääkemääräykset.

. Perustietoja ovat nimi, syntymäaika, henkilötunnus, kotikunta ja yhteystiedot, mutta tarvittaessa voidaan kirjata muistiin myös lähiomaisen nimi ja yhteystiedot, potilaan äidinkieli, ammatti, vakuutusyhtiö sekä suostumus tietojen luovuttamisesta.

. Kerättävien tietojen tulee olla "tarpeellisia, laajuudeltaan riittäviä, selkeitä ja ymmärrettäviä sekä virheettömiä". Myös toisen terveydenhuollon ammattihenkilön on saatava potilastietojen perusteella riittävästi tietoa potilaalle annetusta hoidosta ja sen lääketieteellisistä perusteista, vaikutuksista ja mahdollisista haittavaikutuksista.

. Potilastiedot voivat sisältää jopa arkaluontoisiakin asioita. Esimerkiksi potilaan elämäntilanteen takia ja hoidon kannalta voi olla tarpeellista kirjata sellaisia arkaluonteisia tietoja kuin uskonnollinen vakaumus tai rikollinen teko.

. Potilasasiakirjojen laatimisella on Valviran mukaan monta tarkoitusta, kuten esimerkiksi potilaan hoidon suunnittelu, toteutus ja seuranta ja hoidon jatkuvuuden edistäminen. Potilastietoja kerätään myös terveydenhuollon palvelujen turvallisuuden ja laadun valvomiseksi ja toiminnan suunnittelemiseksi ja arvioimiseksi sekä tutkimusta ja opetusta varten.

. Potilasasiakirjat palvelevat sekä potilaan tiedonsaantioikeutta ja oikeusturvaa että terveydenhuollon ammattihenkilöiden oikeusturvaa.

. Potilastietojen kirjaaminen kuuluu kaikkien ammattitaitoisten ja vastuullisten terveydenhuollon ammattihenkilöiden työhön. Terveydenhuollon ammattihenkilöitä ovat esimerkiksi lääkäri, sairaanhoitaja, kätilö, fysioterapeutti ja koulutettu hieroja.

. Terveysalan ammattilaisten tekemä asiakas- ja potilastietojen kerääminen perustuu STM asetukseen potilasasiakirjoista sekä esimerkiksi lakiin terveydenhuollon ammattihenkilöistä, lakiin potilaan asemasta ja oikeuksista, arkistolakiin, lakiin sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä käsittelystä, terveydenhuoltolakiin sekä tietosuojalakiin.

. Lähteet: Sosiaali- ja terveysministeriö, Valvira.fi, Suomen hierojakoulut

. Hanna Hietikko

Sat, 11/12

Kirjaudu sisään

Sat, 11/12

Oletko potilas vai asiakas? Näin se vaikuttaa tietojesi keräämiseen

Haluatko jatkaa lukemista?

Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje

Oletko potilas vai asiakas? Näin se vaikuttaa tietojesi keräämiseen

Jaa artikkeli

Haluatko jatkaa lukemista?

Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje