Puheenvuoro: Trumpin muurissa on järkeä – Meksikon mafia ja huumeongelma ovat täyttä totta Kaliforniassa

Jos Yhdysvaltojen ja Meksikon aukoton rajamuuri auttaisi voittamaan sodan huumeita vastaan, se kannattaisi rakentaa, arvelee kirjoittaja. Rajalle on vuosikymmenten kuluessa pystytetty yli tuhat kilometriä muuria, aitaa ja muita kulkuesteitä. KUVA: Ossi Ahola / Arkisto

Donald Trumpin suunnittelema rajamuuri ei ole pelkkä julkisuustemppu. Yhdysvalloissa nuoria ihmisiä kuolee rajaseudun huumesalakuljetuksen ja rikollisuuden uhreina päivittäin, kirjoittaa Kaliforniassa psykologina työskennellyt Katariina Laurila.

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump mainitsi Meksikon muurin rakentamisen presidentti Sauli Niinistön kanssa pitämässään lehdistötilaisuudessa muutama viikko sitten. Trump perusteli muurin tarvetta sillä, että se auttaisi lieventämään Amerikan huumekriisiä estämällä huumeiden tuonnin Meksikosta.

En ole suuri Trumpin kannattaja, mutta hän on todennäköisesti oikeassa muurin tarpeellisuudesta, mitä huumeiden vastaiseen taisteluun tulee. Järkyttävä totuus on se, että tilastojen mukaan vuonna 2016 huumeet tappoivat Amerikassa enemmän alle 50-vuotiaita kuin mikään muu syy. Meksikon rajalla mafian organisoima huumeiden salakuljetus on vilkkainta.

Olen tehnyt töitä terapeuttina Los Angelesin päihdekuntoutuksessa viimeiset viisi vuotta erityisesti nuorisovankila-asiakkaiden kanssa. Oman työni kautta olen päässyt näkemään läheltä, miten huumeriippuvuudet vaikuttavat amerikkalaisten lasten, nuorten ja aikuisten elämään.

Huumeongelma on suuri ja Trumpin julistama huumekriisi todellinen, ei vain yksi julkisuustempuista. Trumpilla on tällä kertaa pointti.

Los Angelesin huumeongelmalla on karut kasvot. Ne kasvot ovat 12-vuotiaan pojan, joka myy huumeita ja itseään sekä polttaa pilveä ja metamfetamiinia päivittäin. Tai 17-vuotiaan meksikolaistytön, joka on puolet elämästään käyttänyt huumeita, jotta kestäisi elämäänsä Meksikon huumekartelliin kuuluvan vanhemman miesystävänsä kanssa.

Tyttö näkee joka yö painajaisunia siitä, että kartelli löytää hänet, ja kokee olevansa niin kauan turvassa, kun on nuorisovankilassa.

Yhdet kasvot ovat 16-vuotiaan laittomasti maassa olevan meksikolaispojan, joka 9-vuotiaana liittyi yhteen Los Angelesin pahamaineisimmista jengeistä, koska koki ensimmäisen kerran, että hänellä oli perhe. Poika on ehtinyt tappaa jo useita vihollisia eli toisiin jengeihin kuuluvia. Hän käyttää metamfetamiiniä päivittäin, koska pystyy vain huumepöllyissä tekemään niitä hirveitä tekoja, joita jengissä täytyy tehdä.

Tämä poika ei voi enää jättää jengielämää, koska hän on siinä liian sisällä. Hänellä on tasan kolme tulevaisuudennäkymää: kuolema, vankila tai pakeneminen johonkin muuhun maahan, mistä hänen jenginsä ja jengiä kontrolloiva meksikolaismafia eivät häntä löydä.

Olen työni kautta oppinut paljon asioista, joista en olisi halunnut koskaan ehkä tietää. Kuten sen, että Los Angelesin maakunnassa toimii tällä hetkellä parituhatta aktiivista jengiä, jotka hallitsevat maakunnan alueita, sen jokaista kadunkulmaa ja korttelia.

Suurin osa näistä jengeistä on latinojengejä, eli niiden jäsenet ovat Meksikosta, Väli-Amerikan tai Etelä-Amerikan maista. Mukaan mahtuu myös afrikanamerikkalaisia jengejä ja muutama valkoisten jengi.

Jengit tekevät rahaa harjoittamalla huume- ja ihmiskauppaa. Jengitodellisuudesta on tärkeintä ymmärtää se, että kaikkia jengejä kontrolloi Meksikon mafia ja se perii jengien tuloista veroja. Jokaisen jengin alueella on meksikolaisen mafian edustaja. Nämä edustajat saattavat perivät veroja myös ihan tavallisilta ruokaa ja koruja kaupittelevilta meksikolaisilta katumyyjiltä.

Meksikon mafian levittäytyminen Yhdysvaltoihin on saanut aikaan sen, että parissa vuosikymmenessä jengit ovat muuttuneet kaduilla ampumalla valtaansa osoittavista ryhmistä bisnestä pyörittäviksi järjestäytyneiksi "yrityksiksi", jotka keskittyvät enemmän huume- ja ihmiskauppaan kuin räyhäämiseen.

Tämä on se Los Angeles, jonka minä olen nähnyt. Tämä on kaiketi myös se todellisuus, jonka presidentti Trump haluaa muurillaan muuttaa.

Muurin rakentaminen saattaa Suomen näkövinkkelistä kuulostaa täysin käsittämättömältä ja epähumaanilta teolta, mutta se voi olla yksi keino, jolla Meksikosta tulevat huumeet ja rikollisuus saadaan vähenemään Amerikassa.

Ehkä Trump onnistuu siinä, missä hänen edeltäjänsä epäonnistui – voittamaan huumeiden vastaisen sodan. Tietenkin olisi tärkeää pohtia niitä syitä, jotka saavat amerikkalaiset käyttämään huumeita selviytymiskeinonaan, mutta en usko, että Trump on niin pitkällä tässä sotavalmistelussa.

Kirjoittaja on toimittaja ja psykologi, joka on työskennyt terapeuttina Kaliforniassa muun muassa kuuluisan päihdehoitolaitoksen Phoenix Housen palveluksessa.

KATARIINA LAURILA

Mainos (sisältö jatkuu alla)

Mainos päättyy

Mainos (sisältö jatkuu alla)

Mainos päättyy

    Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje

    Saat tuoreimmat uutiset ja puheenaiheet suoraan sähköpostiisi

    Tilaa uutiskirje